Mike, bestman, odottaa bussia parhaan kaverinsa häihin, kun hän huomaa lompakkonsa varastetun. Hän yrittää saada bussiliput puhumalla lipunmyyjälle sekä asemalla oleville ihmisille. Kukaan ei auta. Sitten hän näkee, kuinka eräs mies on jättänyt takkinsa penkille vartioimatta ja takin taskussa olevassa lompakossa näkyy tarpeeksi rahaa lipun ostoon. Mike tajuaa, että ainoa keino päästä häihin sormukset luovuttamaan on varastaa rahaa lompakosta. Pitäisikö Miken varastaa rahat?
Enemmistö yhdysvaltalaisista ei varastaisi, mutta eteläintialaisen kaupungin aikuisista 85% ja lapsista 98% vastaa varastamisen puolesta.
Amerikkalaiset perustelevat valintansa oikeudenmukaisuuteen vedoten: Ei ole oikein tehdä epäoikeudenmukaisesti tuntematonta ihmistä kohtaan - ei edes hiukan. Emme voisi elää maailmassa, jossa jokainen varastaisi mitä hän tarvitsee.
Intialaiset sitä vastoin keskittyvät keskinäisten suhteiden ja sopimusten pitämisen tärkeyteen. Häistä pois olemisen aiheuttama haitta olisi paljon merkittävämpi hääparille kuin varkauden uhrille tuleva pieni haitta.
Papua-Uuden Guinean alueella taas keskitytään kollektiiviseen vastuuseen: Ei voi vastata olisiko varastaminen oikein tai väärin. Kukaan ei auttanut hädässä olevaa, ongelma oli meidän kaikkien aiheuttama.
Onko yllä olevaan moraaliongelmaan olemassa objektiivista totuutta? Onko seuraava väittämä oikein? Jos on olemassa objektiivinen moraali, yllä olevaan ongelmaan on olemassa oikea vastaus.
Ekö vastausten erilaisuus eri kulttuurien kesken näyttäisi antavan tukea moraalin kulttuurisidonnaisuudelle?
http://bostonreview.net/BR30.5/saxe.php
Moraalidilemmat kertovat moraalin luonteesta.
22
136
Vastaukset
- LaD
Ota bussirahat, jätä lompakkoon ilmoitus varkauksestasi ja yhteystietosi jotta voit myöhemmin antaa ne takaisin. problem solved
- puuöljy
Tilanteen voi muotoilla siten, että ainoiksi vaihtoehdoiksi jää joko varastaminen ilman että tekoa voi hyvitää tai häistä pois jääminen. Esim Mikellä ei ole kynää eikä asemalla enää ole ketään muuta.
Ideani oli tuoda esiin se fakta, että intialaisten enemmistö ottaisi rahat ja amerikkalaisten enemmistö jäisi pois parhaan kaverinsa häistä. Mistä tämä ero?
puuöljy
18.4.2012 08:59
>>>Eikö vastausten erilaisuus eri kulttuurien kesken näyttäisi antavan tukea moraalin kulttuurisidonnaisuudelle?- asianharrastaja
"..absoluuttista ja kattavaa oikeaa ja väärää ei edes ole olemassa."
Jostakin syystä kukaan ei ainakaan vielä ole vastannut, että varasta ihmeessä, eihän se ole edes väärin. - LaD
asianharrastaja kirjoitti:
"..absoluuttista ja kattavaa oikeaa ja väärää ei edes ole olemassa."
Jostakin syystä kukaan ei ainakaan vielä ole vastannut, että varasta ihmeessä, eihän se ole edes väärin.Odota vain kun ensimmäiset kommunistit saapuvat paikalle
- puuöljy
asianharrastaja kirjoitti:
"..absoluuttista ja kattavaa oikeaa ja väärää ei edes ole olemassa."
Jostakin syystä kukaan ei ainakaan vielä ole vastannut, että varasta ihmeessä, eihän se ole edes väärin."Älä varasta" on epäilemättä yleisinhimillinen moraalisääntö. Moraalilla on siis myös universaali puolensa. Mutta jos on olemassa objektiivinen moraali, silloin yllä olevaan varastamisesimerkkiin pitäisi olla "oikea" vastaus. Minusta sellaista ei ole. Amerikkalaiset eivät mielestäni ole intialaisia moraalisempia tai lähempänä objektiivista totuutta.
Avausesimerkkini yrittää hakea sitä objektiivista moraalia, jonka jotkut väittävät olevan olemassa. Onko seuraava väittämä oikein? Jos on olemassa objektiivinen moraali, esimerkkiongelmaan on olemassa oikea vastaus.
Minusta esimerkki myös osoittaa, että ongelmamme ei ole siinä, että me ihmiset vajavaisina vasta ymmärtäisimme hitusen tuosta objektiivisesta moraalista ja olisimme kollektiivisesti menossa kohti parempaa moraalia. Länsimaiden kielteisempi suhtautuminen varastamiseen kertonee enemmänkin yhteiskuntarakenteesta kuin moraalin tasosta. - asianharrastaja
puuöljy kirjoitti:
"Älä varasta" on epäilemättä yleisinhimillinen moraalisääntö. Moraalilla on siis myös universaali puolensa. Mutta jos on olemassa objektiivinen moraali, silloin yllä olevaan varastamisesimerkkiin pitäisi olla "oikea" vastaus. Minusta sellaista ei ole. Amerikkalaiset eivät mielestäni ole intialaisia moraalisempia tai lähempänä objektiivista totuutta.
Avausesimerkkini yrittää hakea sitä objektiivista moraalia, jonka jotkut väittävät olevan olemassa. Onko seuraava väittämä oikein? Jos on olemassa objektiivinen moraali, esimerkkiongelmaan on olemassa oikea vastaus.
Minusta esimerkki myös osoittaa, että ongelmamme ei ole siinä, että me ihmiset vajavaisina vasta ymmärtäisimme hitusen tuosta objektiivisesta moraalista ja olisimme kollektiivisesti menossa kohti parempaa moraalia. Länsimaiden kielteisempi suhtautuminen varastamiseen kertonee enemmänkin yhteiskuntarakenteesta kuin moraalin tasosta.Miksi ihmeessä objektiiviseksi moraaliksi kelpaisi vain täysin yksityiskohtainen ja absoluuttinen säännöstö, joka ehdottomasti sitoisi jokaista? Eikö sellainen voisi myös olla yleisinhimillineni oikeiden ja väärien asiain erottelukyky ("hyvän- ja pahantieto"), jonka pohjalla eri kulttuurit kiinnittävät yksityiskohdat ja yksilöt sovittavat ne vaihtelevin tuloksin omiin tilanteisiinsa.
Minusta tuollaisesta olisi kyllä kohtalaisen vahvakin näyttö. puuöljy kirjoitti:
"Älä varasta" on epäilemättä yleisinhimillinen moraalisääntö. Moraalilla on siis myös universaali puolensa. Mutta jos on olemassa objektiivinen moraali, silloin yllä olevaan varastamisesimerkkiin pitäisi olla "oikea" vastaus. Minusta sellaista ei ole. Amerikkalaiset eivät mielestäni ole intialaisia moraalisempia tai lähempänä objektiivista totuutta.
Avausesimerkkini yrittää hakea sitä objektiivista moraalia, jonka jotkut väittävät olevan olemassa. Onko seuraava väittämä oikein? Jos on olemassa objektiivinen moraali, esimerkkiongelmaan on olemassa oikea vastaus.
Minusta esimerkki myös osoittaa, että ongelmamme ei ole siinä, että me ihmiset vajavaisina vasta ymmärtäisimme hitusen tuosta objektiivisesta moraalista ja olisimme kollektiivisesti menossa kohti parempaa moraalia. Länsimaiden kielteisempi suhtautuminen varastamiseen kertonee enemmänkin yhteiskuntarakenteesta kuin moraalin tasosta.>Länsimaiden kielteisempi suhtautuminen varastamiseen kertonee enemmänkin yhteiskuntarakenteesta kuin moraalin tasosta.
Eipäs unohdeta islamia, jonka sharia-laissa käsketään katkaista varkaalta käsi. Ainakin Saudi-Arabiassa näin tehdään oikeastikin, kuten myös talebanien alueilla. Joka tapauksessa islam on erittäin ankara (muslimilta) varastamista kohtaan.
- kretarded
>>Ekö vastausten erilaisuus eri kulttuurien kesken näyttäisi antavan tukea moraalin kulttuurisidonnaisuudelle?
Sitähän se on mitä suurimmassa määrin.
Asia konkretisoituu mielikuvaharjoitteella, jossa mistä tahansa kulttuurista vauvana muualle siirretty ihminen omaksuu sen kulttuurin minne hänet siirretään - kulttuurista riippumatta. Kenelläkään ei ole syntyperäistä sisäistä kaipuuta 'omaan' kulttuuriinsa, vaikka se eroaisi siitä mihin on siirretty, miten radikaalisti tahansa.
Vie jenkkiläisen hc-kreationistin vauva sekulaarihumanisti-perheeseen Norjaan, ja tästä ei tule (hyvin todennäköisesti ainakaan) hc-kreationistia. Vie kristityn vauva islamimaahan, ja tästä tulee muslimi eikä alunperin kristityn vauva koskaan ihmettele miksi tämä on muslimi.
Meillä ei ole mitään sisäistä normistoa näihin asioihin, vaan kulloisellakin kulttuurilla on se suurin vaikutus asiaan. - 2+10=12
Esimerkki liputtaa vahvasti absoluuttisen moraalin puolesta. Asianharrastaja on mielestäni oivaltanut sen parhaiten.
Kysymyksessä pistetään vastakkain kaksi väärää asiaa. Varastaminen ja lupauksen pettäminen eli bestmannin osallistuminen häihin. Ilmeisesti kaikissa kulttuureissa molempia pidetään vääränä.
Kulttuurista sitten riippuu, kumpaa vääryyttä pidetään suurempana.- juutas.
"Kulttuurista sitten riippuu, kumpaa vääryyttä pidetään suurempana."
- Moraaliset valinnat onkin käytännössä tehtävä usein kahden erilaisen vääryyden välillä. Absoluuttinen moraali on sikälikin hypoteettinen käsite, että käytännössä sitä ei juuri mihinkään voisi soveltaa. Ainakaan juuri muuhun kuin filosofis-teologiseen masturbaatioon. - asianharrastaja
Et ihan tarkkaan lukenut kirjoittamaani.
"Asianharrastaja on mielestäni oivaltanut sen parhaiten."
Se oli näin: Miksi ihmeessä objektiiviseksi moraaliksi kelpaisi vain täysin yksityiskohtainen ja absoluuttinen säännöstö, joka ehdottomasti sitoisi jokaista?
Liputin siis objektiivisen (yleisinhimillisen) moraalin puolesta ilman abolutismia. Aikaisemmassa viestissä totesin tälle "hyvän- ja pahantiedolle" kaksi mahdollista lähdettä: evoluution ja ulkoisen toimijan kommunikaation. Objektiiviseksi todisteeksi ulkoisesta toimijasta se ei mielestäni riitä. - asianharrastaja
juutas. kirjoitti:
"Kulttuurista sitten riippuu, kumpaa vääryyttä pidetään suurempana."
- Moraaliset valinnat onkin käytännössä tehtävä usein kahden erilaisen vääryyden välillä. Absoluuttinen moraali on sikälikin hypoteettinen käsite, että käytännössä sitä ei juuri mihinkään voisi soveltaa. Ainakaan juuri muuhun kuin filosofis-teologiseen masturbaatioon.Minusta näyttäisi, että hahmottelemaani objektiivista (ei siis absoluuttista) moraalia voisi käyttää vaikkapa sen tunnistamiseen, ovatko molemmat vaihtoehdot vääryyksiä vai ehkä pelkästään toinen. Helpottaisi joitakin valintoja.
- puuöljy
asianharrastaja kirjoitti:
Minusta näyttäisi, että hahmottelemaani objektiivista (ei siis absoluuttista) moraalia voisi käyttää vaikkapa sen tunnistamiseen, ovatko molemmat vaihtoehdot vääryyksiä vai ehkä pelkästään toinen. Helpottaisi joitakin valintoja.
Eikö sitä myös pitäisi voida käyttää sen selvittämiseen, kumpi vaihtoehto on vähemmän väärin?
Esimerkkitapauksessa joko varastaminen häihin pääsyn takia tai sitten häiden jättäminen väliin. Kysynpä vielä kerran. Jos objektiivinen moraali olisi olemassa, jompi kumpi vaihtoehto olisi välttämättä objektiivisesti vähemmän väärin?
Jos ihmisten moraali on vajavainen aavistus ulkoisen toimijan objektiivisesta moraalista, eikö tälloin joko intialaisten tai amerikkalaisten moraali tässä tapauksessa täydy olla lähempänä tätä objektiivista moraalia? - asianharrastaja
puuöljy kirjoitti:
Eikö sitä myös pitäisi voida käyttää sen selvittämiseen, kumpi vaihtoehto on vähemmän väärin?
Esimerkkitapauksessa joko varastaminen häihin pääsyn takia tai sitten häiden jättäminen väliin. Kysynpä vielä kerran. Jos objektiivinen moraali olisi olemassa, jompi kumpi vaihtoehto olisi välttämättä objektiivisesti vähemmän väärin?
Jos ihmisten moraali on vajavainen aavistus ulkoisen toimijan objektiivisesta moraalista, eikö tälloin joko intialaisten tai amerikkalaisten moraali tässä tapauksessa täydy olla lähempänä tätä objektiivista moraalia?Ei oikeastaan, jos objektiivinen moraali on sitä mitä tarkoitan.
Se esimerkiksi sanoisi, että varastaminen on aina väärin, mutta voi tilanteesta riippuen olla enemmän tai vähemmän väärin. Niinkuin monet muutkin väärät asiat. - puuöljy
asianharrastaja kirjoitti:
Ei oikeastaan, jos objektiivinen moraali on sitä mitä tarkoitan.
Se esimerkiksi sanoisi, että varastaminen on aina väärin, mutta voi tilanteesta riippuen olla enemmän tai vähemmän väärin. Niinkuin monet muutkin väärät asiat.Anteeksi että menee jankkaamiseksi, mutta en ymmärtänyt ajatustasi. Pystyisikö siis objektiivisen moraalin omaava sanomaan, että "varasta rahat ja mene häihin" olisi moraalisesti pienempi paha kuin "älä varasta ja unohda häät", koska rahojen varastaminen on vähemmän väärin kuin ystävän häiden pilaaminen?
- asianharrastaja
puuöljy kirjoitti:
Anteeksi että menee jankkaamiseksi, mutta en ymmärtänyt ajatustasi. Pystyisikö siis objektiivisen moraalin omaava sanomaan, että "varasta rahat ja mene häihin" olisi moraalisesti pienempi paha kuin "älä varasta ja unohda häät", koska rahojen varastaminen on vähemmän väärin kuin ystävän häiden pilaaminen?
Ei nähdäkseni pystyisi.
Luulin, että edellisen viestini "väärin, mutta voi tilanteesta riippuen olla enemmän tai vähemmän väärin" teki selväksi, ettei objektiivinen moraali yksinään auta vertailemaan kahden vääryyden suhteellisia suuruuksia. Se tunnistaa valuutan, mutta ei anna hintoja.
Jos tässä olisivat vastakkain pikkurahan varastaminen ja ystävän häiden pelastamatta jättäminen - ei siis niiden tahallinen pilaaminen, subjektiivinen moraalini puoltaisi edellistä. Sitä ennen objektiivisen moraalini olisi saatava vastaus vaikkapa kysymykseen, enkö sittenkin jättänyt lompsaani kotiin tahallani saadakseni tekosyyn varastaa.
Ystävän häiden tahallaan pilaaminen olisi subjektiivisen moraalini mukaan isompi vääryys kuin pikkuvarkaus, mutta siitähän tässä skenariossa ei aidosti voi olla kysymys. - puuöljy
asianharrastaja kirjoitti:
Ei nähdäkseni pystyisi.
Luulin, että edellisen viestini "väärin, mutta voi tilanteesta riippuen olla enemmän tai vähemmän väärin" teki selväksi, ettei objektiivinen moraali yksinään auta vertailemaan kahden vääryyden suhteellisia suuruuksia. Se tunnistaa valuutan, mutta ei anna hintoja.
Jos tässä olisivat vastakkain pikkurahan varastaminen ja ystävän häiden pelastamatta jättäminen - ei siis niiden tahallinen pilaaminen, subjektiivinen moraalini puoltaisi edellistä. Sitä ennen objektiivisen moraalini olisi saatava vastaus vaikkapa kysymykseen, enkö sittenkin jättänyt lompsaani kotiin tahallani saadakseni tekosyyn varastaa.
Ystävän häiden tahallaan pilaaminen olisi subjektiivisen moraalini mukaan isompi vääryys kuin pikkuvarkaus, mutta siitähän tässä skenariossa ei aidosti voi olla kysymys."... objektiivinen moraali yksinään auta vertailemaan kahden vääryyden suhteellisia suuruuksia"
Minusta arkipäivän moraaliongelmat ovat aina tasapainottelua eri vaihtoehtojen välillä. Ongelmien pitää olla samaa valuuttaa, ts.pitää pystyä vertailemaan esimerkiksi pikkurahan varastamista vs. häistä pois jäämisestä syntyvää mielipahaa. Eli en oikein hyväksy väitettäsi siitä, että objektiivinen moraali vain kertoisi mikä on oikein ja mikä väärin. Jotta se olisi käyttökelpoinen, sen pitää pystyä vertailemaan hyvyyksien ja pahuuksien asteita.
Ja koskapa esittämääni moraaliongelmaan ei mielestäni ole objektiivisesti oikeaa vastausta, johtopäätökseni on että objektiivista moraalia ei ole olemassa. Moraalin perusteet ovat yleisinhimillisiä, mutta yksityiskohdat kulttuurisesti määräytyviä. - puuöljy
asianharrastaja kirjoitti:
Ei nähdäkseni pystyisi.
Luulin, että edellisen viestini "väärin, mutta voi tilanteesta riippuen olla enemmän tai vähemmän väärin" teki selväksi, ettei objektiivinen moraali yksinään auta vertailemaan kahden vääryyden suhteellisia suuruuksia. Se tunnistaa valuutan, mutta ei anna hintoja.
Jos tässä olisivat vastakkain pikkurahan varastaminen ja ystävän häiden pelastamatta jättäminen - ei siis niiden tahallinen pilaaminen, subjektiivinen moraalini puoltaisi edellistä. Sitä ennen objektiivisen moraalini olisi saatava vastaus vaikkapa kysymykseen, enkö sittenkin jättänyt lompsaani kotiin tahallani saadakseni tekosyyn varastaa.
Ystävän häiden tahallaan pilaaminen olisi subjektiivisen moraalini mukaan isompi vääryys kuin pikkuvarkaus, mutta siitähän tässä skenariossa ei aidosti voi olla kysymys.Kuten esimerkkidilemman pohtimisesi osoittaa, teon moraalisuuden arvioinnissa keskeistä ovat osallisten tunnetilat - ei niinkään teon seuraukset. Tärkeää on se, toimiiko henkilö "hyvässä uskossa". Oliko siis kyseessä "häiden pelastamatta jättäminen" vai "tahallinen pilaaminen". Tuo kysymys on tärkeä nimenomaan tekijän kokemien tunteiden takia. Lopputuloksen kannaltahan sillä ei ole merkitystä.
Saman tekijän sisäisten mielenliikkeiden tutkailemisen havaitsemme raitiovaunuongelmassa, jossa yhden uhraaminen viiden pelastamiseksi on sallittua, jos teko ei edellytä aggressiota ja toisaalta uhrattava koetaan tilanteeseen osalliseksi (uhri korjaustöissä sivuraiteella, viisi muuta pääraiteella, tuo yksi uhrataan kääntämällä raitiovaunu kytkimestä sivuraiteelle). Mutta jos Bob joutuu työntämään kävelysillalla olevan miehen raitiovaunun eteen pelastaakseen viisi, tuo uhri on tilanteesta ulkopuolinen ja lisäksi hänen uhraamisensa vaatii Bobilta aggressiota.
Yksi hyvä variaatio raitiovaunuongelmasta on sellainen, jossa Bob pystyisi pelastamaan viisi ohjaamalla raitiovaunun pois raiteilta, mutta tällöin se syöksyisi alas rinnettä ja rinteellä aurinkoa ottavan ihmisen päälle. Enemmistö ihmisistä ei hyväksyisi tämän uhraamista viiden pelastamiseksi. Mielestäni ilmeinen syy on uhrin viattomuus - hän ei ole mitenkään tilanteessa osallisena verrattuna tilanteeseen jossa uhri olisi töissä sivuraiteella.
Moraali ei siis selvästikään ole mitään yhteisen hyvän maksimointia tai tietoista moraalipohdintaa. Tietoista moraalipohdintaa se voi olla siitäkään syystä, että hyvin harva ihminen osaa näissä moraalidilemmoissa kertoa miksi hän kokee tietyn teon oikeutetuksi ja jonkun toisen ei. Jos taas moraalin perusta olisi yhteisen hyvän maksimointi, luulisi että viiden pelastaminen yhden uhraamiseksi olisi näissä raitiovaunudilemmoissa se moraalinen teko.
Moraalin taustalta paljastuu selvästikin tilanteen aiheuttamat tuntemukset. Tärkeää on sekä tekijän että tekemisen kohteen kokemat tunteet. Me emme halua kokea negatiivisia tunteita itsessämme, emmekä halua niitä toisillekaan tuottaa. Ihan samoin toimii hiiri, joka voisi saada ruokaa itselleen painamalla kytkintä. Jos tuo kytkimen painaminen samalla aiheuttaa kipua toiselle hiirelle, hiiri jättää painamatta kytkintä. Kivun katsominen on hiirelle epämiellyttävä kokemus, jota se haluaa välttää.
Totta kai moraali on enemmänkin, mutta se "enemmän" on lähinnä selityksiä sille miksi tunnemme niin kuin tunnemme.
- puuöljy
Aivan. Pikkutarkat moraalisäännöt, jotka kertoisivat mikä missäkin tilanteessa on oikein, ovat mahdoton ajatus. Yhtä toimimattomia ovat yleisluonteiset "älä varasta" -tyyppiset säännöt. Ihmisellä itsellään täytyy olla tieto oikeasta ja väärästä. Taidamme olla yhtä mieltä siitä, että se on osin kulttuurisidonnainen (kuten esimerkki osoittaa) mutta osin yleisinhimillinen. Mielipiteet eroavat tämän "yleisinhimillisen" moraalin luonteesta.
Jos objektiivinen moraali olisi olemassa, esimerkkitapaukseen olisi objektiivisen oikea ratkaisu, ratkaisu jonka ulkoinen toimija valitsisi. Minusta "ulkoinen toimija" ei ole yhtään sen vapaampi kulttuurisesta ympäristöstä kuin ihmiset. Intialaisessa yhteiskunnassa parempi valinta olisi varastaminen ja häihin meneminen.
Minusta on mielenkiintoista tutkia miten me ihmiset teemme moraalipäätöksiä eli miksi koemme jonkin asian oikeaksi tai vääräksi. Seuraavat esimerkit osoittavat, että moraalimme ei perustu
- yhteiseen hyvään
- tietoiseen moraaliseen päättelyyn
Bob seisoo sillalla ja näkee raitiovaunun syökyvän rataa korjaavien työntekijöiden päälle. Ainoa keino pelastaa nuo viisi työntekijää on vääntää hänen vieressään olevaa kytkintä, jolloin raitiovaunu ohjautuu sivuraiteelle. Sivuraiteella on kuitenkin yksi työntekijä, joka tälloin kuolisi. Rodusta, uskonnosta, sukupuolesta, koulutuksesta ja iästä riippumatta enemmistö (89%) vääntäisi kytkimestä ja pelastaisi viisi uhraten yhden.
Mutta jos Bobin ainoa keino pelastaa nuo viisi ihmistä olisikin työntää hänen vierellään seisova lihava mies sillalta raitiovaunun eteen, enemmistö onkin sitä mieltä että miehen työntäminen sillalta on väärin.
Mikä tekee asian kiinnostavaksi on se, että ihmisten perustelut miksi niin ei saa tehdä poikkesivat toisistaan ja olivat epäselviä. Vain alle joka kolmas edes osasi perustella, miksi kytkimen vääntäminen on sallittua mutta työntäminen ei. He vain tunsivat niin osaamatta kertoa miksi.
Minun mielestäni noissa tilanteissa erona on teon konkreettisuus. Työntäminen koetaan henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi toista ihmistä kohtaan. Toisaalta tuo ihminen kokisi viimeisinä hetkinään suurta hätää. Jälkimmäiseen tilanteeseen liittyy aggressio ja hätä, tunteet jotka koemme vältettäviksi. Tämän takia koemme jälkimmäisen tilanteen moraalisesti vääräksi. Mielemme simuloi tapahtuman ja tarttuu niihin tunteisiin, joita se herättää ja nuo tunteet määräävät suhtautumisemme asiaan. Ratkaisun tietoinen perustelu on sitten vain selityksen antamista sille, miksi tunnemme niin kuin tunnemme.
Jos moraali perustuisi yhteiseen hyvään, luulisi yhden uhraamisen olevan pienempi paha kuin viiden uhraaminen. Jos moraali perustuisi tietoiseen moraaliseen päättelyyn, luulisi että ihmiset osaisivat sanoa miksi esimerkki A on oikein ja B väärin. Mutta kun moraali perustuu empatiaan eli niihin tunteisiin mitä toisaalta sillalta työnnetty mies, toisaalta työntäjä kokevat, vastausten erot tuntuvat luontevilta. Näin ollen väittäisin moraalin perustan olevan empatiassamme. Kyvyssämme asettua toisen asemaan. - juutas.
"Näin ollen väittäisin moraalin perustan olevan empatiassamme. Kyvyssämme asettua toisen asemaan. "
- Näin sen minäkin näkisii. Lisäksi se olisi yksinkertainen selitys. - Salainen_Agentti
Tyhmien ja aloitekyvyttömien ongelma. Ota taksi ja lainaa rahat maksuun hääpaikalla tai pyydä tilisiirtolomake...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m2765401- 704986
Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1234375Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest484086- 513820
Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363707- 413408
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo873097Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv662949Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu232688