mie en enää jaksa tätä jokapäivästä masennusta...vaikka oon yrittäny ja yrittäny mut epäonnistun kaikessa mitä teen...miulta alkaa jo voimat loppuu ku en enää jaksa...
kaipa se ois helpompi kuolla...mie tiiän et se ei oo mikään ratkasu, mutta kyllä se miun tilanteessa ois paljon parempi...en jaksa enää välittää mistään ja en kyllä jaksaskaan...
mitä tässä pitäs tehä, oisko teillä ehdotuksia...
kaipa se ois helpompi kuolla...mie tiiän et se ei oo mikään ratkasu, mutta kyllä se miun tilanteessa ois paljon parempi...en jaksa enää välittää mistään ja en kyllä jaksaskaan...
mitä tässä pitäs tehä, oisko teillä ehdotuksia...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse hakeuduin hoitoon masennuksen pahentuessa. Se auttoi. Nyt en ole enää niin tiiviissä hoidossa kuin olin aikaisemmin ja huomaan masennuksen pahentuneeen. Lääkityksenkin jätin keväällä, mutta pakko kai sitäkin on jatkaa. Masennus on herkästi uusiutuva eikä oikein kestä stressiä, sen olen huomannut. Kannattaa kuitenkin hakea ammattiapua mieluummin kuin miettiä itsensä tappamista, sillä se on kuitenkin tosi ikävä ja huono ratkaisu ja jättää jälkeensä järjettömän surun, syyllisyyden jne.
Voimia sulle!
Kuullostipa kovin tutulta toi sun kirjoitus.
Samanlaisissa fiiliksissä olin itsekkin viisi vuotta sitten. Kaikki tuntui samantekevältä.
Makasin sängyssä yöt ja päivät, välillä valvoen paljon ja välillä nukkuen vaikka kellon ympäri.
Tuntu ettei oo ainootakaan syytä jatkaa elämää.
Sit tuli se viimeinen pisara ku iski ahdistus. En tiedä mistä sain sen voiman että raahauduin lääkäriin ja minulle aloitettiin masennuslääkitys ja ohjattiin mielenterveystoimistoon.
Oli helpottavaa kun sai pahalle ololle nimen. Vaikka aluksi olikin kova paikka myöntää et oma mielenterveys ei ollut aivan kohdallansa.
Häpeillen minä kävin mt:ssa ekat kerrat, kun pelkäsin leimautuvani hulluksi. Mut nykyään käsitän että masennus on sairaus siinä missä muutkin taudit. Eikä se ole ihme että tällaisessa maailman menossa masentuu.
Suosittelen että käännyt terveyskeskuksen tai mielenterveystoimiston puoleen.
Sillä mietitään lääkitystä ja hoito/keskustelu muotoa, joka olisi kohdallasi sopiva.
Lääkitys helpottaa oloa huomattavasti ja ainakin kohdallani se auttoi näkemään asiat hieman valoisampana.
Kannattaa myös lukea masennukseen liittyvää kirjallisuutta ja huomata ettei masennus ole omaa syytäsi.
Toivottavasti olosi helpottaa!
Soita radiodeihin rukouspyyntö. Jopa alkoi auttaa! God Bless you!
sie oot liikaa itessäs kii, koita ajatella muita asioita, lähe lenkille, shoppailee, miekii oon masentunut ja miul auttaa ku en aattele itteeni koko ajan.