Sanotaan, että Jumala johdattaa puolison rinnalle, ja antaa kenelle antaa. Itsestä usein tuntuu, että kaikki on vain tuuripeliä.
Ja kun katsoo ympärilleen, niin suurin osa pariutuneista ovat elämässään onnistuneita, kauniita, rikkaita, hoikkia...
Rumat jäävät yksin. Joku joskus saattaa jopa saadakin jonkun, mutta pääsääntöisesti ne hyvät tyypit pariutuvat.
Ilmeisesti Jumala loi minutkin tarkoituksella niin vastenmieliseksi, etten kelpaa, ja pläjäytti vielä kaupan päälle ison kasan ristejä ja kärsimyksiä samalla vihjaten, ettei onni ole minua varten.
Ja kun katsoo ympärilleen, niin suurin osa pariutuneista ovat elämässään onnistuneita, kauniita, rikkaita, hoikkia...
Rumat jäävät yksin. Joku joskus saattaa jopa saadakin jonkun, mutta pääsääntöisesti ne hyvät tyypit pariutuvat.
Ilmeisesti Jumala loi minutkin tarkoituksella niin vastenmieliseksi, etten kelpaa, ja pläjäytti vielä kaupan päälle ison kasan ristejä ja kärsimyksiä samalla vihjaten, ettei onni ole minua varten.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ulkonäölleenkin pystyy tekemään jotain, jos luonnollista kauneutta ei ole paljoa siunattu. Varaa aika parturiin, pistä hiukset uudelle mallille ja värille ja opettele meikkaamaan sinulle sopivalla tavalla. Harva meistä oikeesti on luonnonkauniita!
...ainakaan meikata kun on vl. Ja hiuksiakaan sävyttää tms. Jos en tällaisena kelpaa, olen sitten yksin. Pitkin hampain kylläkin. Kannatti syntyä tänne.
Ajatteleppa asian hyviä puolia( minä olen yksinäinen myös) Saat mennä, tulla,vapaasti,kukaan ei sinua velvoita mihinkään ilman sinun omaatahtoasi,seuroihin voit mennä ja rauhassa kuunnella,ei itkua ja parkua ympärilläsi,
ja Raamatussa sanotaan että yksinäisellä on paljon enemmän lapsia kuin muilla, tarkoittanee että lapsia voi käydä hoitamassa silloin kun haluaa, kummilapsia on( minulla 5 kummilasta) ja jos on sukulaisilla lapsia tulee lastenhoitotarve tyydytettyä.Joten koeta olla osaasi tyytyväinen, ja eihän sitä koskaan tiedä.. ei pidä "heittää kirvestä kaivoon" ennenaikaa. Se oikea voi odotella sinua jossakin, mutta jokaiselle annetaan se osa elettäväksi mikä on Jumalan suunnitelma.
...lohdun sanoista. Niitä tässä surussa tarvitseekin. Jaksaisi vain ajatella niitä hyviä asioita ja myös arvostaa niitä, eikä vain tuijottaa niitä puutteita. Ehkä se sielunvihollinen sitten saarnaakin aina niistä huonoista asioista. Tai onhan se luonnekysymyskin. Ja sekin vaikuttaa, miten ympäristö asiaan suhtautuu, ja saako siihen osaansa tukea keneltäkään.
Kiitos vain "Näin" lohdun sanoista...Olisi se hyvä kuitenkin löytää joku "läheinen"...
meikkaamis- ja sävyttämiskielto eivät ole Raamatusta, vaan harhautuneiden (ehkä jopa hyvää tarkoittavien) puhujien (=miesten) määrittämiä asioita.
Taustalla on ajatus, että kun lestadiolaisnaiset eivät kaunistaudu, niin he eivät kelpaa uskottomille miehille.
Ja jos jäävät perheonnesta osattomaksi, niin säilyttävät edes uskonsa (Sinun laillasi pitkin hampain).
Siis sävytys tai pikku ehostaminen EI OLE SYNTI!!!
puoliso on Jumalan johdatusta, jota pitää odottaa passiivisena, mutta esim. työpaikan suhteen voi ja pitää ponnistella???
Odottaisit vaan kotona Jumalan johdattavat työnantajan kyselemään kotiovellesi...!!
Ajatteletko noin opiskelupaikan ja työpaikan suhteen. Istut kotona kädet ristissä ja odotat, että Jumala lähettää kotoa noutamaan sinut...?
Vai teetkö kentien jotain asian suhteen?
Samoin voisit ajatellat puolison suhteen. Asiaa voi ja pitää auttaa myös itse.
Huoliteltu ulkomuoto auttaa usein. Seuraavassa muutamia vinkkejä:
- Hiukset kauniisti leikatut, puhtaat ja huolitellut
- Kauniit siistit ja tyylikkäät vaatteet
- Iloisuus kaunistaa ketä tahansa. Naurava nainen houkuttaa (syntiin???)
- Harrasta liikuntaa (jokaiselle löytyy jotain sopivaa)
- Huolehdi hygienistasi
Ei Jumala ole käskenyt olla huolehtimatta itsestään ja ulkonäöstään. Tai jos niin uskot ja odotat Jumalan johdattavan sokean reppanan luoksesi, niin sitten saat odottaa....
Minä rakastan vapautta, enkä osaa sitoutua. Mielelläni eläisin jatkossakin yksinään, kunhan vain saisin mukavan vanhapiika -porukan tuekseni. Yhdessä voisimme porukalla tehdä ulkomaan reissuja, keksiä kaikkea hassua ja auttaa tarvittaessa perheellisiä.
Se ainoastaan on tullut haitaksi, että on tullut oltua parin miehen kanssa liian läheisessä tekemisessä. Minusta olisi paljon helpompaa elää, kun ei sellaisia kokemuksia olisi itselleen hankkinut... Sitä on vain itsensä opittava hillitsemään....
Välillä tulee kieltämättä vaikeuksia, kun ois tehtävä joitain "miesten" hommia. Mutta oppiihan siinä samalla, kun joku turvallinen ihminen vain opastaa...
Ja kyllähän se ainakin taloudellisessa mielessä ois näppärämpää kahden ihmisen asua saman katon alla.. Mutta sitä voi oppia "miesten" hommiakin tekemään ja eipä oo riitoja tiskausvuoroista yms...
En minä ainakaan osaa sanoa, että minkälainen elämä ois helpompaa. Jos on sosiaalisia suhteita, niin "yksinäisenä" eläminen on tosi rattoisaa. Miehen osaisin itselleni kyllä kuvitella, mutta lapset menee vielä yli...
Tietämättömyys ja kokemattomuus miesten ja naisten välisistä suhteista paistavat vastauksestasi. Ei siinä mitään pahaa ole, niin pitkään kun et käy antamaan neuvoja muille. Mutta täydellisen tietämättömyyden syvällä rintaäänellä johdat muita harhaan....
"Hyvä olla vapaana vanhana piikana" -asenteesi on tietenkin täysin ymmärrettävä oman kokemuspohjasi johdosta.
Jos vanhan piian elämän vaihtoehtona on parhaassa tapauksessa 1,5 vuoden välein tapahtuvat synnytykset seuraavien 20 vuoden ajan ja täydellinen sitoutuminen ruoan laittoon, vaipan vaihtoon ja kodin siivoukseen, niin varsin moni kanssasisaresi alkaisi harkita nunnan elämää (lue: totaalista kieltäytymistä seksistä eli vanhan piian elämää lestadiolaisittain).
Onnettomia vaihtoehtoja kumpikin ja olen varma, että ilman totaalista ehkäisypakkoa ja sitä seuraavaa "25 vuoden keittiövankeutta" sinunkin halusi elää vanhana piikana olisi huomattavasti pienempi. Säälin sinua! Yritä jaksaa!