,että olisin ihan oikeasti "retkahtanut" sinuun? Eihän sinun sitä ole pakko tietenkään vieläkään uskoa.
Huviksenihan minä täällä iltaisin kirjoittelen, miten "olet minulle arvoitus", tai "vaiettu, kielletty, totuus", tai tuo yksi, paljon keskustelua herättänyt aihe, plus ne lukemattomat muut kirjoitukseni kuukausien mittaan.
Näin se vaan kuule edelleenkin on. Olet minulle se, ehtymätön inspiraation lähde, toivottavasti vielä pitkään, muuallakin, kuin täällä.
Huviksenihan minä täällä iltaisin kirjoittelen, miten "olet minulle arvoitus", tai "vaiettu, kielletty, totuus", tai tuo yksi, paljon keskustelua herättänyt aihe, plus ne lukemattomat muut kirjoitukseni kuukausien mittaan.
Näin se vaan kuule edelleenkin on. Olet minulle se, ehtymätön inspiraation lähde, toivottavasti vielä pitkään, muuallakin, kuin täällä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
sulla on pirun hyvät tunnisteet,kyllä noista pitäs metsurin tunnistaa
Erikoinen nimimerkki:"Sahan terä"..
Kaikki on vastausta,missä on kysymys..?
Kuitenkin kaikki menee vahvasti tunnetasolla,
kerrotko sen hänelle ,inspiraatiosi lähteelle..?
Jos kerran sulla on joku joka herättää sussa noin suuren rakkauden tunteen niin mielestäni olet velvollinen kertomaan tunteesi hänelle.
Toi on jonkun homppelin kirjoittama....hyi saatana!
aina pelottaa, ettet olekaan sinä, niin en usko, ennenku nään omilla silmilläin, ja tunnen omalla kehollain, jne...................
Jos moni asia teksteissäni tuntuu "liian" tutulta, mitäs jos vain luottaisit vaistoihisi? Varmuuden saat, tiedät kyllä miten.
Sinä?
Me ainakin eletään näköjään ihan eri aikavyöhykkeillä ;).
Miksi hitossa jätät toisen luottamaan vain vaistoihinsa? Mut sait ainakin houkutelluksi puhumaan toisaalla kenties läpiä päähäni, kun luotin vaistoihini. No, ehkä jollekin oli siitäkin hupia :).
Vielä jatkan, kun vauhtiin pääsin ;).
Tulee mieleen, että tässä on nyt joku prinsessa ja herne -tyyppinen testi menossa: herneen ja patjojen sijaan käytetäänkin kaiken maailman vihjeitä, ja vain hakemasi oikea aito nainen on niin taitava vaistoineen, että läpäisee testin.
Sulla on ilmeisesti omat syysi olla antamatta hänelle varmuutta siitä, kuka sinä olet.
jos ei anna varmuutta siitä kuka itse on ei ole kuin leikkimässä täällä tai sitten leikkii aivan toista kun on.. Asiathan jutellaan, jos tärkeää on ja toista arvostaa, kasvotusten, ei palstoilla vihjailemalla.
itse en arvosta sellaista ihmistä joka palstalla jauhaa asiansa, vihjailee, tekeytyy toiseksi, levittää perättömiä juoruja muista kuin itsestään tai irl puhuu selän takana, mutta sitten kun pitäisi suunsa avata kasvotusten vaikenee tai puhuukin aivan toista. Mielipiteethän pitäisi olla samat aina.
ja valehtelija saa valheita.vihjeillä vihjeitä, arvuuttelulla arvuutteluja....
jos sitäkään.
aitoja, suoria silti toisia loukkaamattomia ja sanansa takana seisovia arvostan.
Tuo on mielenkiintoinen kysymys: miksi käydä täällä jotain piirileikkiä, kun aika moni asia sopii meistä moneen? Minuunkin.
Miksi ei lähestyä suoraan? Onhan siinä aina riskinstä. Itsekin tein sen kerran, ei natsannut, nyt istun hiilloksen äärellä, lämmittelen varpaitani, muistojen avulla sisintäni, mutta olen ylpeä siitä, että edes yritin.
Ikaroksen kohtalo odottaa meistä jokaista joskus, mutta meren allot kyllä kannattelevat ja tuovat takaisin rantaan.
Vastaan tähän, koska asia sinua niin paljon vaivaa. (Ja koska huomasin eilen erään avauksen, jossa mainittiin tuo "prinsessa ja herne")
Et ole nainen, jolle viestini suuntaan. Hän tietää tarkkaan- ja tämä myös muillekin tiedoksi-, miksi tänne kirjoitan, ja lisäksi vielä senkin, mitä tänne kirjoitan.
Meitä on siis useampia. Eipä tainnut mies tajuta sitäkään, että kirjoitin jopa kirjan, jonka teksteistä moni oli hänestä lähtöisin. :-)
Silloin sen miehen kuuluisi saada lahjana se kirja, vai haluatko hyödyn hänestä?
Eikö hän ole sen ansainnut, koska antoi aiheita kirjallesi.
Osuinpas sopivasti kohdalle.
Ei sillä kirjalla ole rahaa taottu. Se on vain eräänlainen tallenne ja kokeilu. Oli tunne, että kaikki kaunis vielä särkyy ja halusin silloin varmistaa, että tulen muistamaan kaiken sen, ja niin myös tapahtui. Talletin Kansalliskirjaston holviin.
Halusin kertoa ja haluan yhä, mutta hänen käytöksensä teki lopulta sen mahdottomaksi. Mutta ehkä vielä joskus, jos hän ei ole sitä jo arvannut, niin kerron, että kaikki se mitä kirjoitin silloin kirjoitin vain hänelle ja hänestä.
Joskus te naiset tuppaatte puhua ristiin tekemisienne kanssa joten minä en muiden tunteisiin nykyään kovin helpolla usko. Syyttäkää aikaisempaa naista.
Palstaltalle kirjoitetut "tunnisteet" osuvat tavalla tai toisella aika moneen lukijaan.
Entä jos molemmat tietäisi kirjoittavan täällä, löytyisikö tuota rohkeutta kertoa tunteista täällä hänelle, miten se eroaisi suorasta yhteydenotosta ?
Jos tunteet on noin vahvat, tavalla tai toisella yhteyttä, suuta auki ja hymyä mukaan,
uskon että se kannattaa, eikä sitä heti tarvitse kertoa syvimpiä tunteita.
Vasta toisella kerralla :)
Eikö ole merkillistä että puhumme vähiten niistä asioista, joita eniten ajattelemme! (Charles Lindberg)
Niin,miksi se pitäisi uskoa,jos oikeasti tykkää toisesta,niin ei häntä halua tuolla tavoin kiusata,joten tuskinpa kukaan uskoo tarinasi pointtia.
Jos et ole kertonut hänelle näistä tunteistasi koskaan irl eihän hänellä voi olla edes mitään mihin olisi uskomista.
Ei palstalla kukaan voi tunnistaa anonyymeistä kirjoituksista tai yhden kirjaimen tunnisteita sisältävistä vihjailuista itseään varmuudella.
Se on niin että tunteet pitää kertoa toiselle ihmiselle aina kasvotusten taikka suoraan ottamalla yhteyttä ilman mitään muttia taikka kiertelyjä ja kaarteluja jotta tulevat selviksi molemmille osapuolille. Se on ainoa tapa jotta asiat voivat ihan oikeasti edetä.
Ei se mitä ihminen on sisimmässään tai ajattelee vain oman päänsä sisällä, vaan se mitä hän ihan konkreettisesti tekee ja näyttää teoillaan sekä sanoillaan toiselle elämässä, on se mikä määrittelee ihmisen.
http://www.youtube.com/watch?v=4opY4pgDoHA
Olet niin oikeassa,kuin olla ja voi :)
Minä kerroin suoraan tunteeni, kaikkinensa. Pelästyitkö sinä niistä?
Tule ja kerro omasi, suoraan kasvotusten minulle..
AI minäkö, en pelästynyt vaan yllätyin JÄLLEEN.
yllätyit mistä? Toiminnastani?
Siitäpä hyvinkin. Miksi päästit sen lähtemään?
"Sen" ?
no ei tämä nyt menny kuten piti :), for get it.
No eihän se yleensäkään..
Mä haluan "selvää" tekstiä, ja kun siinä hiillostan, menee sulta hermot ;DD
Kiva itsellesi, jos inspiroidut jostakusta.
Mutta ei kannata olla niin itsekäs ja sokea, että kuvittelee kohteen olevan itsestäänselvästi täällä lukemassa ja tunnistamassa, että on juuri hänelle juuri sinulta!
toteaa palstaa satunnaisesti lukeva, joka ei ole seurannut yhtäkään mainitsemistasi ketjuista
edelleenkään usko kirjoituksia täällä.
Eikä tässäkään viestissä ilmennyt edes se menikö miehelle vai naiselle?
Ilman tunnisteita nämä hukkuu bittivirtaan ja unohtuu heti, kun siirtyy seuraavaan viestiin.
Voi kun tietäisit kuinka paljon sinusta tykkään...
Jos sinä kerrot suoraan tunteesi, tulen toki vastaan..
Eh.heh-heh-hee
No en kyllä usko