Ihana vauvamasu

Täysin samaa mieltä.

Kyllä mä ainaki olen ylpeä mun mahasta. Vielä enemmän sen sisällöstä. Ei sun tarvi tykätä, riittää et minä tykkään. Ja kyllä mä käytän sanaa vauvamasu tms. Ikävää, jos raskaana olevien naisten vatsat tuottaa sulle mielipahaa.

Mää en ehkä ny täysin ymmärtäny, mitä ketunsyötti ajaa takaa... Mut jos tulkitsen oikein, niin tarkoitatko, että olet realisti, jonka mielestä asiat on sitä, mitä ne on - eikä niitä tarvii kuorruttaa höttöpuheella, jotta niistä tulis jotenkin söötimpiä, esim. lapsen saannin kohdalla oletuksena että jees, vauvat on söpöjä, niinpä raskausarpinen isoksi paisunut vatsakin täytyy maalailla todellista olemustaan söpömmäksi käyttämällä siitä nimitystä "vauvamasu"?

Se on monistakin hivenen ärsyttävää, siis ihan raskaana olevista naisistakin eikä vain joistakin "ilman sitä hormonihuurua tallustelevista könsikkäistä". Itse olen näitä raskaana olevia, joita on pitkin raskautta lähinnä ärsyttänyt se kaikenlainen lässytys, mitä äidiksi tulemiseen näyttää liittyvän. Tai siis eihän siihen sinänsä edes liity, mutta kuvitellaan liittyvän. Hommahan kärjistyy täysin sen neuvolasta saatavan kierreselkämyksisen Vauva-kirjasen kohdalla. Käsittämättömän perseestä osin koko opus. Sen järkevä anti on faktat lapsen kasvusta ja odottajan terveyteen liittyvistä asioista. Mutta mitä ihmeen hyötyä kenellekään on niistä lukuisista länkyttävistä runonpätkistä, vaaleanpunaisista sivuista ja niistä ihmeellisistä tunnepitoisista lätinöistä ja ennakko-oletuksista, joita kyseinen kirjanen yrittää raskaana olevan kohdalle asettaa - että tunne näin, niin olet hyvä äiti jo alustavasti, vaikka ei sulla asiasta mitään käsitystä oikeasti olekaan vielä!

Esimerkiksi loppuraskauden kohdalla on sitä jorinaa siitä, miten siun nyt kuuluis nähdä tietynlaisia unia ja jännittää synnytystä ja mitenkä kannattais nyt jutella sille mahalleen - "voit kertoa vaikkapa ajatuksistasi synnytystä kohtaan"! Kilin kellit, s*tana. Varmaan alan omalle pötsille höpiseen yhtään mistään! Kyllä jos siihen sorrun, niin viekää hoitoon. En minä oo semmonen ihminen ollu koskaan - miksi minun oletetaan raskaana muuttuvan joksikin ihme vaaleanpunaiseksi imbesilliksi?

Eli ei se ketunsyötti jää siihen vauvamasuun - kyllä on paljon muutakin outoa...

Tuo on totta. Oma naiseni on raskaana. Hänellä erittäin kaunis vatsa edessä, terävän mallinen, koska hän ei muutenkaan ole mikään "valas" ja on kaunis nainen. Monellahan se on sellainen kauhea epämuodostunut jyväsäkki, eli kaukana kauniista, kuten kantajansa vatsalla ja ilman.

Monella kovat luulot itsestään, mutta voin sanoa miehenä, etä hirveän näköisiä mammoja on aina ollut ja tulee olemaan. Itse olen naiskauneutta arvostava mies ja katselen naisia aina, vaikka uskollinen olen, mutta mammoissa on todella harvassa nättejä.

Hah, ootteko samoja jotka repii pelihousunsa kun joku ilmoittaa vauvansa strategisia mittoja synnytyksen jälkeen? :D
Teidän mielestä riittäisi kun ilmottaa, että lapsi on elossa (vielä)..

No mä en kyllä ite tee mitään asiaa mahastani, mutta kaikki muut kyllä ihastelee senkin edestä juurikin tuota "vauvamasua". Itse en siis puhu tuolla lailla mahastani. Se on vaan maha, jossa kasvaa vauva tai jättipötsi:D Kaiken huippua on ja ehkä jopa vaivaannuttavaa kun vieraat ihmisetkin saattavat ihastella söpöä vauvamasua. Kerran jopa keskikäinen vieras mies ihaili huoltoasemalla, kuinka hieno vauvamaha minulla on. En oikein osaa ottaa tällaisia kommentteja vastaan muutenkun aijaa, on vai tyyliin? Maha on ihan kiva, eikä ruma milläänlailla, mutta en silti oikein tiedä noista ihasteluista miten ne nyt sitten pitäisi ottaa vastaan. Mahan kommentointi tuntuu jotenkin oudolta minusta, se nyt vaan on siinä ja siellä se vauva kasvelee. En silti ymmärrä miksi sinua noin ärsyttää vauvamasut? sama se onko se vauvamasu, vauvamaha,raskausmaha, pallomaha, iso maha tai mikä maha lie. Maha kuin maha.

Ihana lukee, et on muitakin jotka on samaa mieltä :D Mulla menossa viimeinen kolmannes raskaudesta ja kylläpä on ollut "mukava" kuunnella joka puolelta sitä lässytystä "ihanasti pikku vaavimassusesta" ja "meidän mammasta"!!! Etenkin töissä jaksavat jauhaa näistä jatkuvasti. Myös asiakkaat kommentoivat ja voi jumankauta, et niille vois vähempää kuulua! Itteeni lähinnä raastaa tää vatsa, haluan eroon ja oman hoikan itseni takaisin. Onhan tuo sisältö rakas ja tärkeä (poika tulossa: varmaan tuon yllämainitun runon "reseptillä" tehty.... tai luultavasti vaan takaapäin alulle laitettu), mutta se lässynlää mikä liittyy odotukseen ja siihen "massuasukkiin" on vaan niin turhaa. Ehkä nää hormonit vielä kärjistää sitä ärsytyksen määrää, mut kuitenki! :)

Joo mua noi lässypuheet ärsyttää lähinnä sen takia, että mua ärsyttää lässytys ihan minkä tahansa asian suhteen, ei pelkästään vauvojen. Mutta jos ihminen ei ole lässyttänyt siihenkään asti elämässään, kun saa lapsia, niin miksi hänen odotetaan humpsahtavan yhtäkkiä johonkin valmiiksi määriteltyyn muottiin siitä vanhemmuudesta ja suhteestaan lapseensa? Kenellä muka on oikeus määritellä noita asioita? Mistä nämä ihmeelliset vaaleanpunaiset arvot juontavat juurensa? Minkä takia joistakin tuntuu pahalta, jos kadulla kävelee vastaan goottipariskunta vauvoineen ja vauvalla on yhtä gootit kuteet kuin vanhemmillaankin? Nimittäin olen kuullut kauhistellun tuollaistakin. Itse olen tyyliltäni tosi tavis, mutta minun mielestä on vaan ihan luonnollista, että jos joillekin tietyn tyylinen pukeutuminen ja harrastukset ovat tärkeitä asioita, niin miksei lastakin saisi pukea samaan tyyliin? Kuka määrittelee, saako vauvalla olla musta potkupuku vai ei? Kyllähän kaiken maailman retrokuositkin hyväksytään, vaikka ne eivät pastellinsävyisiä olekaan! Ja mistä syystä edelleen joillekin on aivan ylipääsemätöntä, jos poikavauvalla onkin vaaleanpunaiset isosiskolta perityt vetimet päällään?

Eihän nuo asiat vaikuta loppujen lopuksi mitenkään siihen, onko joku hyvä vanhempi vai ei.

Btw, on ihan überärsyttävä tämä Nordinin Reiskan arkkitehtiemäntä siinä Iholla-sarjassa - se voitais kyllä kruunata lässyttäjä-äitien kuningattareksi ihan tältä istumalta. Jotenkin siinä kärjistyy tämä äitiyslässytys ja kaikennielevä ja -ymmärtävä äidin rakkaus. Sillähän on itse asiassa parisuhteen ja lapsien sijasta kolme lasta, kun sitä pettävää Reiskaakin hän pyhimyksen lailla jaksaa ymmärtää vaan ja kuunnella sitä tiuskimista ja vittuilua. Puhuukohan se muka arkkitehtihommissakin asiakkailleen samalla äänellä...? Ja jos ei puhu, niin mistähän syystä se sitten lässyttää perheelleen?

Jos mies lässyttää, se on niin vitun ärsyttävän kuuloista. Kyllähän aikainen mies puhuu kuten miesten luuluu, eli lempatkaa ne limaiset äijjänne vittuun!
Ärsyttää sellaset lässyttäjät jotka puhelimessakin lässyttää akoilleen tai penikoilleen!

Vappu Pimiällä ruma tynnyri..ihan paisunut koko akka. Hyi!

Kyllä se vain niin on, että joillekin odottaville äideille tämä teidän inhoama "lässyttäminen" on tapa valmistautua vauvan tuloon, konkretisoida sitä itselleen - ja ennen kaikkea se vahvistaa sidettä tulevaan lapseen. Erityisesti nuorilla äideillä raskaus voi olla uusi ja jännittävä asia, ja minusta jokaisella naisella on oikeus nauttia raskaudestaan niin kuin itse parhaakseen näkee.

Itse en ole koskaan ymmärtänyt näitä tiukkapipoisia kantturoita ja jääriä jotka jaksavat pilata muiden odottavien äitien ilon. Sulkekaa korvanne jos ette jaksa kuunnella meitä "lässyttäviä" äitejä. Huoh.

Terveisin, sokerisesti vauvamasulleen lässyttävä odottaja :)

No mä sanon kaikille odottaville äideille että onpas sulla komee pötsi! Kohottaa tunnelmaa huomattavasti... NOT!

Ei mua varsinaisesti se kyllä ärsytä jos joku kutsuu mun mahaa ’vauvamasuksi’. Sehän on totta, koska vauva siellä kasvaa ja elää. Enemmän minä ihmettelisin jos mahaani joku kutsuisi ’läskipöntsöksi’.

Siitä vaan en tykkää oikein jos joku vähemmän tuttu koskettaa mahaa ja yrittää hipelöidä. Jotkut taitaa vaan luulla että kun maha näkyy niin siihen saa kuka vaan koskea ilman kysymättä tulevalta äidiltä.

Itse olen nuori, ja kaikki on uutta, mutta en minä silti vauvalleni ns. lässytä turhia. Lauluja laulelen ja puhun normaalilla äänellä. Ehkä mä kuitenkin ’lässytän’ vauvalleni kun se on syntynyt, mutta se todennäköisesti johtuisi sitten siitä, että vauvat vaan on niin söpöjä! Puhuvathan monet lemmikeillensäkin vauvakielellä?

En mä kuiteskaan turhia stressaisi siitä miten toiset äidit reagoivat mahoihinsa ja miten he puhuvat tai ’lässyttävät’ vauvallensa. Oma maha ja tavat kullakin .

Onhan se erilaista ja kaunista kun maha kasvaa ja tietää että siellä on elävä olento :) Pitäisi kuitenkin ymmärtää että ei me kaikki olla samanlaisia, joillakin maha näyttää erilaiselta kuin toisen, toinen kerää lisäkiloja kun toinen taas ei melkein yhtään ja maha on vain se joka näkyy ja pömpöttää keskivartalossa.

Nauttikaamme mahastamme!

Odotan perheeseemme toista lasta ja oma mies joskus silittelee vatsaani ja kehaisee, että komea pötsi. En minä siitä pultteja ota, tiedän että se on miehen tapa osoittaa hellyyttä. Esikoista odottaessa sitä oli enemmän täpinöissään odotuksesta ja vatsan kasvamisesta, toisella kertaa raskaana olo on se hiukan epämukava vaihe, joka pitää käydä läpi ennen kuin saa lapsen syliinsä.

Itse en käytä sanoja kuten "vauvamasu", "masuasukki" tai "mamma". Ne eivät istu omaan puhetapaani, enkä toisaalta muutenkaan erityisesti välitä puida keskivartaloni tilaa. Ei minua silti häiritse, vaikka muut "masukieltä" käyttäisivätkin minulle puhuessaan, kunhan eivät käy koskettelemaan. Siitä en pidä.

Ei minua myöskään häiritse siirappiset runot vauvakuvien yhteydessä tai muut vastaavat esim. naamakirjassa. Jos postaus vaikuttaa siltä, ettei se minua kiinnosta, jätän lukematta ja unohdan asian. Jos kaikkeen ärsyttävään/omasta tyylistä poikkeavaan tässä maailmassa takertuisi, saisi olla koko ajan ärsyyntynyt. Toisaalta ymmärrän senkin, että oman lapsen syntymä on monelle niin merkittävä juttu, että siitä ilmoittaminen tyyliin "poika tuli" saattaa tuoreista vanhemmista tuntua liian vähäeleiseltä.