Siunattu perhepuisto.

Koivuhaasta monesti puhutaan jotenkin huonona kaupunginosana. Itse täällä ja myöskin kaupungilla ja muualla suomessa sekä espanjassakin asuneena voisin kyllä sanoa että ei tämä mitenkään huono paikka ole asua. Parhaita asioita mitä koivuhakaan on rakennettu on tuo kaikille tarkoitettu perhepuisto. Nimi on hieman harhaanjohtava koska perheitä siellä kävijöistä on varmaankin pienin osa mutta heitäkin on. Aamusta jo alkaa iloinen hyörinä siellä kun pikku veitikat hoitotätiensä kanssa leikkivät ja touhuavat välillä jopa makkaraa grillaillen. Hiljaisin aika on varmaankin siinä 15-18 aikoihin jolloin pikkunassikat ovat ja kotiutuneet ja seuraava sukupolvi ei ole vielä paikalle saapunut. Illan hieman jo hämärtyessä nuoriso valtaa paikan. Siellä keskustellaan , mietitään mitä ja missä tänä iltana taas tehtäisiin. Hauskaa pidetään, treffejä sovitaan ja voipa joku ottaa muutaman oluenkin. Hirsimökin terassilla on hyvä pidellä myös sadetta mikäli huono ilma sattuu kohdalle. Paljon on puhetta ollut tai ainakin olen kuullut puhuttavan että siellä ei illalla uskalla liikkua. Itsestäni voin sanoa että olen kyseisen paikan kautta kulkenut monestikin eikä nuorison kanssa ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Voi se olla että siellä on pari paikallista juoppoa saanut mustansilmän mutta se johtunee täysin omasta käyttäytymisestä. Kyllähän siellä turpaansa saa jos sinne vittuilemaan ja riitaa haastamaan lähtee. Se metsä vastaa monesti niinkuin sinne huudetaan. No puolen yön jo mentyä siina 02-03:n aikoihin kun nuoriso on jo kiltisti kotonaan nukkumassa paikalle saapuvat läheisestä ravitsemusliikkeestä kotiinpäin könyävät hieman jo ehkä elähtäneet ja jopa alkoholisoituneet paikalliset ritarit ja prinsessat. Kun siinä noin puolta tuntia ennen valomerkkiä on ruvettu kossuvishyä tilaamaan pöytä täyteen ja niitä siinä sitten kaksin käsin viimeisen puolen tunnin aikana kaadetaan naamariin niin monesti tahtoo käydä niin että kun siitä ravitsemusliikkeen olelta parisataametriä pääsee niin rupeaa ne eväät pyrkimään pihalle. No mutta onneksi on perhepuisto jossa olevan hirsimökin tukevaan seinään on hyvä nojata ja laatata. Mukana oleva sen iltainen prinsessa, joka aamulla osoittautuu kauheaksi korpiksi, voi samalla kusta lorottaa läheisen koivun juureen. Laattaamisen ja kusemisen jälkeen voi hajoittaa sen viimeisen kaljapullon jonka hätäpäissään ärrältä ennen yhdeksää haki eikä kerennyt sitä ennen laffaan juoksua juoda pois. Näiden tarpeiden tyydyttämisen jälkeen voikin käpertyä uuden kumppaninsa kanssa hirsimökin terassille ja kesäaikana siinä sitten jopa naida narauttaa ennen nukahtamista. Aamulla voi sitten kumpikin lähteä oman kullan luo kotiinsa ja kohti uusia seikkailuja.
Kuten huomaamme on koivuhaan perhepuistolla käyttöä ja kävijöitä joka ikäluokasta. Puisto on nähnyt myös monta tarinaa, iloista ja surullista. Pitäkäämme perhepuito juuri tuollaisena kokokansan puistona niinkuin se nyt on. Kaikki sinne kyllä mahtuvat ja sopu tilaa antaa.