Olemme kärsineet lapsettomuudesta ja nyt on hoitotauko, annetaan munasarjojen "levätä" syksyyn asti.
Lapsettomuuden käsittely henkisesti on kesken, en pysyty iloitsemaan kenenkään vauvoista.
En ole kyennyt hoitamaan koskaan kenenkään vauvaa, kun sain tietää että emme saa ilman apua omaa vauvaa.
Nyt sitten ystäväni pyysi apua, viikon päästä 2 päiväksi koska lähtee reissuun venäjälle. Hän ei halua ottaa pientä vauvaa sinne mukaan ja muuta hoitoapua ei ole saatavilla johon hän voisi luottaa.
Miehellä ei ole mitään vastaan asialle, vaan ottaisi mielellään 2 päiväksi vauvan meille.
Olen jopa mielessäni nähnyt miedät tuolla keväisellä kaupungin kadulla tuon vauvan kanssa vaunujen kanssa, kun minä niitä ylpeenä työntelisin ja ihmiset luulisivat vauvan olevan meidän oma! Eli mieli tekisi toisaalta olla se "äiti"des 2 päivää.
Osaan hoitaa vauvaa ja vauva on terve 7- kuukautta vanha.
Mitä kokemuksia teillä on muiden vauvojen hoidosta ja onko se lisännyt sitä lapsettomuuden aiheuttamaa tuskaa?
Lapsettomuuden käsittely henkisesti on kesken, en pysyty iloitsemaan kenenkään vauvoista.
En ole kyennyt hoitamaan koskaan kenenkään vauvaa, kun sain tietää että emme saa ilman apua omaa vauvaa.
Nyt sitten ystäväni pyysi apua, viikon päästä 2 päiväksi koska lähtee reissuun venäjälle. Hän ei halua ottaa pientä vauvaa sinne mukaan ja muuta hoitoapua ei ole saatavilla johon hän voisi luottaa.
Miehellä ei ole mitään vastaan asialle, vaan ottaisi mielellään 2 päiväksi vauvan meille.
Olen jopa mielessäni nähnyt miedät tuolla keväisellä kaupungin kadulla tuon vauvan kanssa vaunujen kanssa, kun minä niitä ylpeenä työntelisin ja ihmiset luulisivat vauvan olevan meidän oma! Eli mieli tekisi toisaalta olla se "äiti"des 2 päivää.
Osaan hoitaa vauvaa ja vauva on terve 7- kuukautta vanha.
Mitä kokemuksia teillä on muiden vauvojen hoidosta ja onko se lisännyt sitä lapsettomuuden aiheuttamaa tuskaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä on myös hankalaa saada lapsia. Yli vuosi ollaan yritety ja nyt käynnissä clomifen lääkitys toista kuukautta. Ensimmäisen lääkityn kuukauden jälkeen ovis tapahtui mutta jostain syystä ei tärpännyt. Itselläni on pco ja ennen kuin aloitettiin yrittäminen oli mulla tiedossa että lasten santi on hankalaa. Silti lapsettomuus tuntuu pahalta ja epäreilulta, vaikka syy on tiedossa. Ympärillä olevat saavat lapsia ja vauvoja on joka puolella. Ystäväpiristä monet ovat perheellistyneet ja heidän luona käydessään sydäntä repii ja tulee paha mieli. Joka kerta tsemppaan itseäni, jotta voisin olla luonnollisesti ja eläväinen niinkuin yleensäkin olen. Onneksi mieheni kanss pystyn puhumaan ja hän ymmärtää tuntemuksiani, joita tulee vauvojen seurassa.
Lisäksi itseäni ärsyttää, kun sellaiset ihmiset saavat lapsia, jotka ei oikeestaan halua tai suunnittele hankkivansa. Tiedän, että olisin hyvä ja rakastava äiti ja mieheni sydämmellinen isä. Kovasti toivon, että tärppää ilman, että mielenterveys pettää. Lapsettomuus on vaikea ja tuskallinen asia, jota ei muut oikeastaan voi ymmärtää niin kuin lapsettomat.
Se varmasti paljon riippuu ihmisestä lisääkö tuskaa vai osaako iloita ystävänsä onnesta ja auttaa pari päivää ystävää. Meitä on niin erilaisia. Itse 5 vuotta lapsettomuudesta kärsineenä en koskaan kokenut että lisäisi tuskaa itselläni hoitaa varsinkin hyvän ystävän lasta pari päivää. Osaan iloita niiden puolesta ketä saa lapsen helpommin. Poikkeuksena ne ketä oikeasti ei pysty tarjoamaan hyvää kotia lapselleen tai ei arvosta kuinka arvokas asia lapsi on. Niihin ihmisiin iskee kiukku. Sinun täytyy itse päättää pystytkö siihen että hoidat lasta pari päivää vai kerrotko ystävällesi että et yksinkertaisesti pysty siihen koska se lisää vain omaa tuskaa.
Oletpa upea tyyppi! Jotenkin tuntuu, että toisten puolesta aidosti iloitsevat sen lapsen lopulta saavatkin. Ne, jotka kiukkuavat ja katkeroituvat, myrkyttävät ensin mielensä ja lopulta koko kehonsa. Lähipiirissä on tätä asiaa sen verran ollut, että uskallan jo sanoa tämän.
Ja kyllä se sinunkin vuorosi kuule vielä joku päivä koittaa! Sitten voit olla iloinen, sillä sinä et iloitse yksin. Saat luoksesi ne ystävät, kenen puolesta sinä olet aikanaan ollut iloinen. Ihminen ei ikinä unohda sitä kiitollisuutta, jonka oman lapsen huomioiminen tuottaa.
Onnea ja siunausta vauvan yrittelyyn! Uskon, että tulet äidiksi vielä monta kertaa!