Joskus vähän huomiota. Vaikka vain pari sanaa, vain minulle itselleni.
Silloin olisin jaksanut.
Silloin olisin jaksanut.
Minäkin
olisin kaivannut
18534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
minäkin
Minä puhuin sulle, niin että tunnistit mutta et koskaan vastannut.
Luuletko tosiaan hänen haluavan phua yksityisasioistaan tuntemattomien kanssa?
niin tunnistettavasti, että hän tunnisti
paitsi itsensä
-myös sinut
En itse vastais räikeisiinkään tunnisteisiin,
koska ne on niin useasti helppoa kusetusta.
Palstapuhumiset ei taida merkitä mitään Keskustelut oikeassa elämässä ratkaisee.
Pahinta mitä toinen voi tehdä on puhua ohitse, muille ja ikäänkuin muiden kautta.
Se on pahin loukkaus mitä voi tehdä.
Ja vie varmaan loppuun.
Kaikki tarvitsee jaksaakseen rakennusaineita, kukka vettä ja ravinteita,
viljat pelloilla vettä ja lämpöä.
Ihminen tarvitsee toiselta ihmiseltä sanoja, osoitusta siitä että on tärkeä.
Eikä niitä voi antaa muuten kuin sanomalla ja osoittamalla ne hänelle itselleen.
Muuten kaikki kituu hetken ja kuolee pois.
Kaikkein tärkein asia on juuri se että puhuu hänelle itselleen.
hieno teksti, joka sana asiaa. miettimisen aihetta antoi ainakin tälle suunnalle.
Monella on se käsitys että kun esim. täällä kertoo kelle vaan mitä vaan niin sitten onkin puhunut ja kertonut juuri sille oikealle ihmiselle jotain. Suurin erhe minkä voi tehä.
Jotkut vaikuttais olevan katkeria täällä siitä, että ovat jonnekin jotain kirjoittaneet, eikä edellinen kirjoittaja tai kukaan ole vastannut... hohhoijaa?
Sellaista ihmistä ei olekaan joka ei kaipaisi edes paria sanaa, ja nimenomaan itselleen, pientä osoitusta siitä että on olemassa jollekulle.
Olet olemassa.
meistä joka - ainoa.
Vailla sanoja, vailla pienintäkään huomiota, hän on välinpitämätön ja tunteeton.
Tunteeton useammalla tavalla ; hänellä ei ole tunteita tätä tiettyä ihmistä kohtaan
mutta hän ei kuitenkaan kerro sitä ja jos hänellä on tunteita, hän ei kerro sitäkään.
Hän ei siis kerro mitään missään tilanteessa tai sitten hän kertoo kaiken väärille ihmisille ja väärin perustein.
Menneisyydessä jouduin tekemisiin tällaisen vaikean ihmisen kanssa ja voin sanoa että kun ihminen on vaikea hän silloin on sitä todella.
Kaikki ajautuu umpikujaan väkisin omista ponnisteluista huolimatta ja lopulta ainoa toive on päästä kuiville mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähin
vaurioin. Tosin niitä syntyy väkisin tällaisessa tapauksessa.
"jos toinen ohittaa"
Elin juuri tuollaisessa suhteessa kauan, lopulta olin hajota...
Muutin pois , hän tuli perässäni jatkaen samaa...
Hän leimasi minut ammattiavun tarpeessa olevaksi kun aloin ilmaista oman tilan tarvetta...kyllä sellainen henkinen väkivalta kauan jatkuessa tekee kenestä vain epätasapainoisen.
Toipuminen vaatii aikaa ja hyviä ystäviä, onneksi tuo kaikki on takanapäin.
Jos tunnisteettomaan viestiin odottaa huomiota on se mielestäni hieman kohtuutonta. Itse ainakin tuen mielelläni jos tiedän että toinen on tuen tarpeessa. Mutta ihan niin intuitiivinen en ole että näiden perusteella voin toisen viestin tunnistaa ilman tunnisteita. Ei näitä tottapuhuen edes jaksa availla kaikkia, se on koko päivän urakka.
Sulla on ainakin hyvät tunnisteet.
Kyllä tässä itsekkin aika "halipulaa" sairastaa..Rakas! Missä sä oot?..Missä sä meet?..Mulla on ISO IKÄVÄ SUA!!!! ..edes muutama sana..tai edes vähän "vastakaikua"..emmä tiedä..on niin..epätoivoinen olo..huoh!