En tiie mikä auttaa kiljumiseen. Siis se kiljuu niin kovaa, et meidän asunnon ulko-oven kautta kuuluu ykköskerrokseen, me asutaan kolmannessa (viiminen kerros.) Yksi asunto 1 kerroksessa (yksi niistä) missä ei ole väliovea niin kuuluu sinnekin, auntoon asti
kiljuminen käy korviin, mitä teen?
hel.......i
92707
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eipä siihen mikään auta. Meilläkin lapsi kiljuu kun sillepäälle sattuu. KOvasti ollaan yritetty sano EI kiljumiseen,mutta eipä tuo ainakaan vielä ole sitä lopettanut.
vauvalla ikää puolivuotta
Ja mikä on syy kiljumiseen?
Meillä lapsi on kiljunut vauvasta lähtien jos ei ole saanut tahtoaan läpi. Tempperamenttinen tapaus.
Hei,
minulla lapsi 11kk. Puolivuotiaana (kai?) alkoi kiljuminen myös. Lapsi alkaa tuolloin testailla ääntään yhä enemmän ja oma kiljuminen on se voimakkain ääni, jota tulee myös harjoitella (ikävä kyllä). Meinasin itse jo vaipua epätoivoon lapseni ollessa tuossa vaiheessa. Olin väsynyt (univaje) ja kiukkuinen lapsen jatkuvaan kiljumiseen. Oi kun joku olisi minulle tuolloin sanonut, että se on aivan normaali kehitysaskel. Olisin säästynyt siltä lapselle kiukkuamiselta ja siitä seuranneilta itsesyytöksiltä. Toki sen ajattelin kuuluvan asiaan, mutta meillä tuoreilla äideillä kun on tapana "hössöttää" ja syyllistyä itsesyyttelyyn..
Siihen ei auta mikään. Se menee ohi ajallaan, vaikka se aika tuntuu välillä kovin pitkältä :/ Toki kannattaa poissulkea allergioiden - vatsakipujen, hammaskipujen ym olemassaolo. Voimia sulle :)
Kyllä lasta kuuntelemalla jokainen äiti voi erottaa onko kiljuminen äänen testailua ja harjoittelemista vai kipuja. Tai voin toki olla väärässäkin, mutta kyllä meidän molemmista lapsista on jo 6kk iässä voinut tulkata, että onko kiljuminen/itkeminen/marina nälkää, kyllästymistä, märkää vaippaa, väsymystä vai oman äänen kuuntelemista. Mutta anyway oli syy mikä hyvänsä niin eikai siihen auta ko selvittää onko joku vaiva mitä kiljuu vai vain tätä oman äänen harjoittelua. Kerrostaloasujille se ei varmaan kovin miellyttävää ole, mutta elämisen ääniähän ne ovat.
"Kyllä lasta kuuntelemalla jokainen äiti voi erottaa onko kiljuminen äänen testailua ja harjoittelemista vai kipuja. Tai voin toki olla väärässäkin.."
Aivan, sinulla on kokemusta kahdesta lapsestasi, se on sinun näkemyksesi ja kokemuksesi äitiydestä. Huvittaa nämä ihmiset, jotka oman kokomusmaailmansa kautta kokevat olevansa asiantuntijoita. Jokainen lapsi ja jokainen äiti ovat erilaisia. Ympäristön kuluttavuus ja väsymys saavat ihmiset käyttäytymään eritavoin. Joku ei väsyneenä ja kiukkuisena tai surullisena muista mitään, kun taas toinen aistii samasssa mielentilassa, että vauvalta on tulossa pissa.
Ihmiset ovat erilaisia ja tuommoinen yleistäminen kuulostaa omaan korvaani hyvin epäkypsältä ajattelutavalta.
sentäs joillain muilla samaa ongelmaa..
Aurinkoinen ja hyväntuulinen likka 10kk on nyt aloittanut kiljumisen,
ihan_joka_asiasta.
Kiljuu eniten ollessaan hyvällä tuulella, kiukutessaan märisee paljon hiljempaa.
Ja sekös tässä on rassaavaa kun tyttö hymyssä suin kirkuu, kirkuu ja kirkuu, aamulla, päivällä, illalla, sängyssä, sisällä ja pihassa, kotona sekä kylässä. Ja itse popsin särkylääkkeittä ja puren hampaita yhteen etten menetä hermoja.
Hävetti kun eilen kaupassa menin ärähtämään oikein kunnolla tytölle että nyt loppuu se kiljunta. Kun tiedän että siitä on ihan turha hermostua taikka rankaista mitenkään.. Välillä vaan tuntuu ettei jaksa kuunnella.
Olen itse koittanut jutella hiljaa kun kiljunta alkaa,
mennä eri huoneeseen ja tulla takaisin kun on hiljaista,
kieltänyt vakavalla ja tiukalla äänellä jne. jne.
Ei auta ei.
Tyttö huutaa yksin ollessaan ja minun tai muiden seurassa.
Oman pääni ja naapureiden (asutaan rivarissa) takia toivon että alkaisi jo mennä ohi tämä vaihe. Välillä on todella epätoivoinen olo kun ei tiedä mitä tekisi
meillä samanikäisellä tytöllä kans kiljuntavaihe päällä ja itse ratkaisin ongelman ostamalla apteekista korvatulpat :) Oikeesti auttoi! Ite jaksaa paljon paremmin, kun ei pinna kiristy siitä kiljumisesta, koska totta puhut, että tuon ikäiselle pikkuiselle ei vielä auta EI:n sanominen tai sshhh -hyssyttely. Suosittelen lämpimästi, löytyy tosi hyviä ja korvaan hyvin "upotettavia" versioita tulpista. Kuitenkin niin, että kuulee olennaiset asiat :)
Meillä auttaa se, kun vauvalle alkaa puhua sen verran hiljaisella äänellä, että hän joutuu hiljentymään kuuntelemaan ja kiljuminen unohtuu.