Kotityöt tuntuvat työläiltä lapsen kanssa

Tätä minäkin ihmettelen vaikka poika on vasta 10kk, mutta konttaa ja vetää laatikoista ja kaapeista kaikki, kiipeilee pitkin keittiön tasoja ja levittää astiat tiskikoneesta. Joskus kun vaan on pakko saada jtn tehtyä (esim imurointi) niin on pakko laittaa turvakaukaloon, vyöt kiinni ja lelu käteen ja imuroida juosten ennenkuin poika kyllästyy!

Laita keittiöön pojalle oma laatikko. Sinne kattilan kansia, kauhoja ja muovikippoja. Vaihtele astioita välillä, mut muuten ainakaan itse en pessyt noita leluastioita päivittäin. Jos menee väärälle laatikolle niin koita vaan jaksaa siirtää sinne omalle laatikolle. Hankkikaa kaappeihin ja laatikoihin stoppareita, jotka eivät paljoa maksa.
Nosta poika tiskipöydälle "tiskaamaan". Mitä sitten vaikka vähän kastuukin? Vaatteet voi vaihtaa ja lattian kuivata! Toisaalta taas lapsi huomaa, ettet tee siellä mitään "salaisia juttuja" kun olet häneen yksin tiskatessasi selin.

Laita poika ratsastamaan imurilla kun imuroit. Tai osta hänelle oma leikki-imuri.

Kun ripustat pyykkiä kuivumaan niin heitä monitoimikoriin (=pyykkikoppa) pari vaatetta, joita juniori voi koittaa ripustaa narulle. Pojalla menee helposti kauemmin aikaa kuin sinulla omien pyykkiensä kanssa. Korjaile pojan laittamat pyykit kunnolla kuivumaan vaivihkaa kun juniori ei näe.

Tällä hetkellä on vaan jaksettava kieltää tai kiinnittää huomio muualle. Kiität omaa jaksamistasi myöhemmin kun sinulla on lapsi, joka tottelee. Älä lopeta taistelua siihen, että poika alkaa raivoamaan. Muuten lapsi tajuaa, että sitten kun alkaa parkumaan niin äiti luovuttaa. Eli voitto kotiin 6-0 ja sen jälkeen on paljon suurempi työ saada poika tottelemaan.

Odottele rauhassa kotitöiden kanssa, viitisen vuotta sitten ne sujuu. Eikaikkea tarvi tehdä ja laita mies tekemään kun tulee töistä.

Meillä keittiön kaapeista otettiinn kaikki terävät veitset (ruokaveitsen siis jäivät), sakset yms pois, joten ei haitannut vaikka välillä olisi laatikoista tavarat kaivellut ulos. Mitä enemmän kiellettiin sitä enemmän ne laatikot kiinnostivat, joten kun sai muutaman kerran tutkia ja sitten yhdessä siivottiin kun itse olin laittanut ruuan, tiskannut tms, niin mielenkiinto laatikoita kohtaan loppui pian. Toinen vaihtoehto onki stopparit kuten joku jo ehdottikin.

Pyykkäämisestä on lapsi aina tykännyt. Aluksi (ja vielä sillon tällön) repii vaatteita telineeltä tai tyhjentää pyykit lattialle. Olen vain yrittänyt neuvoa miten pyykit laitetaan ja pyytänyt, että antaa korista märkiä vaatteita äidille. Kyllä ne pikkuhiljaa oppii kun vaan jaksaa kärsivällisesti opettaa.

Imuroinnissa lapsi on yleensä ollut mukana myös. Ja nyt sai oman leikki-imurin, jolla itse imuroi.

laita lapselle omia tekemisiä siihen lähelle.
Meillä yksi keittiön alalaatikko sisälsi lapsen leikkiastiat.
keittiössä sai "tiskata" samalla kun äiti puuhaili ruoanlaitto yms. hommia
Pyykinripustuksessa sai auttaa nostamalla pyykkejä telinneelle ja askartelemalla sukkia nipsuihin.
Lapsi saa imuroida itse ja harjailla lattiaa yms.
Esimerkkien lista on loputon, mutta pointti on, että kun lapsella on mielekästä tekemistä ja kokee "auttavansa" hommat sujuu paljon paremmin.
Ylipäätäänkin mielestäni kiellon jankkaamisen sijaan harhautus ja sijaistoiminnan keksiminen on paljon parempi ratkaisu.

Puhelimet, kaukosäätimet kiinnostaa poikia jo pienestä.Jotain tutkittavaa käteen lapselle niin istuu ja ihmettelee.

Kun olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla, olin tietenkin juuri niillä vapailla, en kodin kunnostus tai siivousvapailla. Kun mies tuli työstä kotiin, hän halusi seurustella lapsen kanssa, minä aloin valmistella ruokaa (mies kävi kaupassa tullessaan). Kuitenkin huomaavainen mieheni yleensä alkoi imuroida kerran viikossa ja minä sitten laittelin kokkipuolen hommia. Ei meillä mitään ongelmia ollut, asiat oli sovittu niin, että se tekee joka osaa ja ehtii, ja niin se on mennytkin jo 24 vuotta.

Eikö lapsi nuku päiväunia?

Onko pakko tehdä valmista ennen kuin mies tulee kotiin? Mieshän voisi olla lapsen kanssa tai peräti tehdä kotitöitä! Monelle miehelle se on outo ajatus, mutta niitäkin on, jotka tietävät, että siivota pitää.

Anna lapselle jokin syötävä välipala, joka on paperin sisässä tai laatikossa, niin että lapsella on askarrusta makupalan purkamisessa. Sinä aikana saat jotain tehdyksi.
Oma ryömiväiseni innostui poimimaan viinirypäleitä, joita asettelin sinne tänne huoneessa. Etsiessään niitä unohti riippua jalassani, ja niin sain tiskatuksi tms.

Tuossa ylempänä jo neuvottiinkin, että keittiön latikossa voi olla tavaroita, joita saa purkaa lattialle. Omalleni avasin kattilakaapin. Purki tavarat ja kömpii itse tilalle. Minä sitten etsin ja ihmettelin MISSÄ kulta on.

Olen ollut töissä, kun lapseni ovat olleet 1-vuotiaita, niin että tein kotityöt yöllä, kun muu perhe nukkui.

Meillä nyt 7kk tyttö joka kiipeilee imuria pitkin ja käy joka johdon kotona läpi :D Kun on jo 2kk osannut ryömiä ollaan miehen kanssa sovittu että mä pyykkään ja siivoan sen minkä kerkeän viikolla ja mies tekee ruuan ja sitten viikonloppuna siivotaan yhdessä kun toinen voi katsoa tota pientä täystuhoa :D Ja hyvin toimii aluks tuli mieheltä vähän mutinaa

Meillä homma on hoidettu niin että kun lapsi nukkuu pväunet, imuroin tiskaan ja mitä kotitöitä nyt sitten onkaan.

Mies käy kaupassa töiden päätteeksi ja tekee meille ruuan. Pyykit pystyy hoitamaan vaikka lapsi olisikin siinä mukana. Meillä on päältä täytettävä kone niin helpottaa kun lapsi ei kisko niitä pyykkejä pois. Kun laitan pyykkejä kuivumaan,annan lapselle vaikka yhden sukan jota hän sitten kiikuttelee ees taas (isännän sukan tietysti ;o)).

Kyllähän asunto on kuin pommin jäljiltä kun lapsi menee nukkumaan. Mutta aikansa kutakin. Kai tämä joskus helpottuu ja kotiin saadaan jonkinlainen järjestys.

Onneksi meillä tuo esikoinen on ollut sellanen tapaus, että ei sanoja ei ole tarvinnut jatkuvasti viljellä. Hän on kulkenut mukana imuroimassa, luutuamassa, pyykkejä laittamassa, ruuanlaitossa jne. ihan siitä saakka kun on kyennyt. Omat "vaatelaatikot" ja keittiön alalaatikot on olleet, joita on saanut rauhassa pelmuuttaa, mutta muihin ei ole saanut koskea ja tämän on uskonut. Ja toisaalta mamman ja isukin on pitänyt vähän höllätä tästä siisteyskäsityksestä, mitä sitten jos aina ei ole paikat tiptop. Tämä aika annetaan lapsille, siivota ehtii sitten ku ovat isompia :D

Samassa iässä MLL:n tyttö haki lapseni kerran viikossa rattailemaan,
puistoon jne. kahdeksi tunniksi.
Ja minä siivosin hullun lailla sen ajan ja nautin!!:)

Hauska nyt ajatella miten tärkeältä se silloin tuntui,siivousrauha...

Nyt lapsi jo 7v. ja tänäänkin on yökaveri ja minä olen samalla kevätsiivonnut
kaappeja läpi:)
Kaikki helpottuu kyllä kun lapsi kasvaa ja hyviä neuvoja olet saanut,
yhden voin vielä antaa:koita ottaa rennommin siivousten kanssa!:)

Hanki lapselle leikkikehä. Meillä on lapselle iso puinen leikkikehä lattiatasossa, johon lapsen voi laittaa vähäksi aikaa leikkimään, kun tekee itse kotitöitä tai käy vessassa.

Lapsella (11 kk) on leikkikehässä leikkimatto, leluja (kork. 3 kpl) ja kirjoja (kork. 3 kpl). Vaihdan leluja säännöllisesti, jotta ne pysyvät mielenkiintoisina.

Minä ja mieheni leikimme lapsen kanssa myös aina välillä leikkikehässä, jotta hän ei ajattelisi, että hänet jätetään sinne yksin, vaan että se on nimenomaan lapsen leikkipaikka, jossa on mukavaa istua ja touhuta.

Laitoin erilaisia esteitä lapsen kulkua estämään, että sain tietyt kotihommat tehtyä. Mieheni arvosti lapsen hoitoa kotona niin paljon, että hän otti kotihommat haltuunsa heti työstä tullessaan. Kodinhoidosta ei meillä ollut koskaan mitään riitaa. Olisin mielelläni ollut kotiäitinä vaikka lapsen kouluikään asti, mutta huomasin kyllä, että lapsi tarvitsee oman ikäistään seuraa ja sosiaalista kontaktia muihin ihmisiin. Niinpä laitoin lapseni päiväkotiin 2-vuotiaana, enkä ole iloisempaa ilmettä nähnyt hänen kasvoillaan kun hän näki uudet leikkikaverinsa.

Että miettikää siitä.

Milloin tekisit kotityöt, jos kävisit ansiotyössä?

En ole muuta toimivaa konstia keksinyt kuin muumit :) Meillä jaksaa 1v5kk keskittyä hyvin yhden muumijakson verran. Ja sitten muutoin tehdään hommia yhdessä siihen tahtiin kun ehditään.

Yhden lapsen kanssa se lasten/kodinhoito on niin tajuttoman helppoa, ne harvat päivät kun olen saanut olla vain tuon 1,5-vuotiaan kanssa, niin ehdin hyvin siivota, leipoa ja tehdä vaikka mitä yhdessä lapsen kanssa ja silti sitä vapaata aikaa jää tosi paljon kun 1-vuotias nukkuu vielä pitkät päikkärit. Musta kaksi taaperoa kotihoidossa nelinkertaistaa kotitöiden ja sotkun määrän! Lasken yhden lapsen kanssa olemisen jo "omaksi ajaksi" lähes! :-). Pakan sekoittaa täysin jos on kaksi taaperoa kotona niinkuin meillä. Meillä lapset 1,5-ja 3-vuotiaat ja sotkun ja tappelun määrä on kaamea jatkuvasti. Siitä huolimatta teemme (yleensä minä kun olen kotona) kotityöt yhdessä lasten kanssa: lapset leikkivät yhdessä tai istuvat imurin päällä kun imuroin tai pyyhin pölyjä. Ainoa hankala on ruoanlaitto, jonka yleensä teen silloin kun mies on paikalla tai toinen/molemmat lapset nukkuu päikkärit. Mutta yleensä pyrin siihen, että silloin kun lapset nukkuvat, niin minäkin lepään tai teen jotakin kivaa, koska muuten pää hajois täällä kotona jos ei koskaan sais tehdä muuta kun lapsia ja kotia hoitaa. Tää kyllä vaatii aikamoista kaaoksen sietokykyä. Ootteko muuten kotiäidit ajatelleet koskaan että me teemme useaa työtä samanaikaisesti: esim. päiväkodissakin on erikseen lastenhoitajat, siivoajat, kokit yms. henkilökunta kun taas kotiäiti tekee ne kaikki yksin siinä lastenhoidon ohella. Työäiti taas on töissä ja muut hoitaa lapset ja tietty ruokaa yms. ei tartte tehdä läheskään niin paljon kun lapset hoidossa.

En oikein edes muista miten meillä meni, kun esikoinen oli siinä vuoden tuntumassa, muistan kyllä että joskus hän ainakin repi aina pyykit lattioille yms. välillä tuntui että sotki sitä mukaan mitä ehti siivota, mutta yritin vain ottaa silti mukaan hommiin, tai keskeyttää työt jotta sain lapsen kiinnostumaan jostain muusta tekemisestä hetkeksi. Yhdessä vaiheessa meillä myös katsottiin jotain piirrettyä että sai kotihommia tehtyä, teletapit oli kiinnostava. Lapseni lempi työ on ollut jo pitkään astianpesukoneen tyhjentäminen (nyt 2,5v) ja hänestä on todella apua nyt kun odotan toista lasta. Oikeastaan minulla on alkanut käydä kodinhoito vaikeaksi kai vasta nyt kun on uhmakas taapero ja odotan toista. Olen 2,5 vuotta kotona ollessani muodostunut melkoiseksi siivousfriikiksi, ennen lasta olin aika huoleton siivous asioista, nyt en sietäisi yhtään sotkua, en roskia lattioilla, likaisia astioita tiskipöydällä, kasautuvaa pyykkivuorta...äääh.. mutta nyt on pakko myöntää että en kertakaikkiaan jaksa siivota, mutta olen pahan tuulinen sotkuisessa kodissa! Jos lapsi joskus hyvällätuurilla nukkuu päiväunia niin yritän sillävälin siivota! Joskus olen nukkunut myös, mutta siitäkin tulee sitten paha mieli kun en voinut sitäkin aikaa käyttää hyödyksi. Mutta on päiviä jolloin esikoinen ihan oikeasti siivoaa kanssani, hän korjaa lelunsa tarkasti "oikeille" paikoilleen, minusta tuntuu että olen tartuttanut häneenkin jonkin järjestys pakkomielteen kun laittaa lelunsa aina samaan kohtaan samaan järjestykseen..

Ai niin meillä ainakin tykätään myös pyyhkiä pölyjä, lapselle vain oma rätti ja sitten sanot mistä pyyhkii. Eihän siitä oikeasti hirveästi apua ole, mutta kestää hetken poissa jaloista, tosin meillä kyllä rättiä on vissiin pakko kastella aina yhden pyyhkäisyn jälkeen ;) joten voi olla joskus vain hidasteena. :D Imuroinnissa meillä on lapselle ostettu leikki imuri ja sillä imuroidaan yleensä vain silloin kun äitikin, joten mielenkiinto siihen kestää. Ruokaa laittaessa lapsellekkin kattiloita ja vispilöitä. Nyt kun lapsi jo vähän isompi, eikä tyhjät kattilat kiinnosta vaan kiivetään katsomaan mitä liedellä olisi, niin on saanut välillä kaurahiutaleita tai jotain vastaavaa "omaan" kattilaa ..se tosin saattaa aiheuttaa välillä vähän lisätyötä kun "ruoanlaitto" saattaa olla sotkuista puuhaa..

Tekstistäni ehkä saa sellaisen kuvan että meillä on kaikki tip top, mutta täytynee myöntää että tälläkin hetkellä vallitsee ihan mieletön kaaos, lapsi olisi kyllä jo nukkumassa ja yleensä tässä vaiheessa paahdan kotihommia, mutta oma keho on kipuillut sen verran paljon tänään, että nyt on pakko huilata. Ehkä siksi tännekkin piti tämä vuodattaa, että täytyy itselleen sitä jotenkin vakuutella. Mutta kyllähän harmittaa kun on sotkuista!!! :D Ja miten mukava olisi aamulla herätä siistiin kotiin... hmm.. ehkä kohta kuitenkin kopistelen tavaroita paikoilleen.. ihan vain vähän...! :) Mutta olen kyllä ihan oikeasti sitä mieltä että kotona ollaan nimenomaan lapsen takia, ja ne kotityöt tehdään kun ehditään ja jaksetaan!

mä laitan syöttötuoliin tiskien laiton ajaksi, siihen leluja tai jotain naposteltavaa eteen että hetken viihtyy. toimivin kikka on kuitenkin poika potku-auton päälle istumaan ( ei osaa vielä itte tulla pois sen päältä :D) ja videot päälle. mimi ja kuku on ehdoton, muuta ei katsokkaan! sillä aikaa saan tehtyä jotain kotityötä tai laitettua ruuan. aina imuroinnin ja isommat hommat teen vasta sitten ku mies tullu töistä tai vloppuna. ei meillä imurointi ainakaa onnistu pojan kans kahden olleessa. poitsu siis pian vuoden. hyvin jää aikaa vielä ittekkin ottaa tirsat ekojen päikkärien aikaan ja toisten päikkärien aikaan teen lisää kotihommia,jos niitä vielä on.

Jaa a, kyllä sitä vaan kummasti oli pakko siivota, pyykätä, käydä kaupassa ja kaikki muukin, jokaisen äitiysloman aikana ja kolme lasta on nyt aikuisia. Töissä ollessakin ne oli hoidettava, joten homma ei ainakaan vähene. Lapsi oppii tietyssä vaiheessa, vajaan vuoden iäisenä mitä ei tarkoittaa ja kun silloin olet tarkka siitä mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Kiellät lasta johdonmukaisesti tekemästä luvattomuuksia, niin ehdit kyllä muutakin. Tosin kyllä meilläkin kerran vuoden ikäinen päätti mennä yksin kylpyyn kun en ehtinyt ruuanlaitolta. Koska ammetta ei saannut alas, niin näppäränä täytti ämpärin ja kiipesi sinne innoissaan roiskuttamaan vettä. Hyvin viihtyi eli kaikkea yllättävääkin lapset keksivät, mutta harmittomia, jos asetat rajat. Kummasti kyllä työpäivä kestää klo 6-22 jos vielä käy ansiotyössä lastenhoidon ja kotitöiden lisäksi. Et silleen..

Täällä lapsi on 1v1kk, mutta samaa ongelmaa meilläkin. Imurointi, tiskien & pyykkien hoitaminen onnistuu kyllä, pölyjen pyyhinnän ja lattianpesun kanssa vaikeuksia taas on. Olenkin ottanut tavakseni hoitaa nämä hankalammat kotityöt lapsen nukkuessa joko päikkäreitään tai illalla hänen mentyään yöunilleen. Meillä lapsi menee illalla nukkumaan klo. 19.30, jonka jälkeen ehtii kyllä vielä pesaista lattiat ja/tai pyyhkiä pölyt.

Meilläkin poika 1v2kk repii laatikoista ja kaapeista kaiken minkä vaan käteen saa.Mä en siitä jaksa enää hirveesti stressata annan sen ottaa ja kerään ne kun ehdin tai jaksan. Imuroin yleensä kans silloin kun muksu pyörii jaloissa mutta meillä tykkää imurista ja useimmiten "työntää" imuria sinne minne mä sitä vedän. Mä olen itselleni päättänyt tehdä siivouspäivän ja se on joko to tai pe,riippuen vähän fiiliksestä. Wc:n siivous ei onnistu jos lapsi on jaloissa koska silloin kaikki lelut uppoo wc pönttöön joten laitan wc oven kiinni ja saan rauhan sen siivoukseen. Tai sitten siivoon wc:n,pyyhin pölyt ja pesen lattiat kun lapsi on päikkäreillä.Mä en koe että kotityöt olis mitenkään kamalia muksun kans tai stressaavia.Kyllä meillä mieskin sit siivoo kun sillä on työstä vapaapäivä. Ja meillä tiskataan kun ehditään. Tiskikonetta ei ole! Ja meillä lapsen lelut kerätään lelulaatikkoon vain silloin kun imuroidaan ja pestään lattiat,muuten ne saa päivittäin lojua pitkin lattioita :)

1. Saatat olla väsynyt. Väsyneenä yksinkertaistenkin ratkaisujen keksiminen on vaikeaa. Jätä siis siivoaminen vähemmäksi ja nuku päiväunet kun lapsikin nukkuu. Viikon kuluttua ongelmat ja ehtiminen saattaa olla paljon helpompaa.

2. Älä ole perfektionisti. Pikkulapsiperheessä voi olla muruja yms. lattialla ja siivouksen määrän voi olla kestokyvyn alarajoilla. Keskity siihen, mikä on paljon tärkeämpää ja siedä vähän sotkuakin.

3. Vanhemmuus on välineurheilua. Googleta pulmasi ja aina joku on keksinyt siihen laitteen tai ratkaisun, jolla pulma helpottuu. Siitä voi sitten soveltaa oman ratkaisun, jos ei ole liian väsynyt, ks. kohta 1.

4. Asioita ei tarvitse tehdä kerralla. Pyykit voi nostaa esille ja ripustaa niitä yhden tai kaksi kerrallaan siinä välissä kun ehtii. Keskeytyksiä tulee ja menee ja välillä unohtaa mitä oli tekemässä, mutta näin välttyy raivareilta.

5. Opettele tekemään montaa asiaa samaan aikaan. Pyykkien takaa voi kurkkia, niitä voi liehutella lapsen päällä. Siivotessa voi ilmeillä, laulaa, loruttaa, heitellä palloa, kertoa tariaa jne. jne. Äläpidä kaikkia lelujaaina esillä, vaan varaa mielenkiintoisimmat piiloon ja anna ne esille vain harvoin, jolloin huomio on hetkeksi taattu ja se vaikein juttu onnistuu.

Itselläni lapset 4v, 2v ja 1v.
Itse olen ottanut käyttöön ihan jokapäiväisen rytmin.
Elikkäs aamulla kun lapset ovat syöneet aamupalan niin alkaa rullaamaan. :) ensin järjestän kaiken huone kerrallaan (toki aina jostakin joku ehtii jotain levittääkin). Sitten imuroin, joka päivä. Joka toinen päivä luutuan myös lattiat (vaikka leluja levitetäänkin, ei ole likaista).
Aamulla pistän ensimmäisenä pyykkikoneen päälle ja viimeistään sitten kun nuorimmainen nukkuu(just "purku iässä") niin käyn viikkaamassa puhtaat ja saan uudet kuivumaan.
Kaiken tämän ehdin tehdä ennenkuin alan tekemään ensimmäistä ruokaa ja loppu päivän voinkin pyhittää lapsille. :)

Lapsesi vain oirehtii kun olet uusavuton yhden lapsen kanssa.