Maajussille morsianta,

Tuotapa minäkin ihmettelin. Oli komeat kartanot. Yhdellä jopa oma lentokone ja kiitorata. Ei siellä olla köyhiä eikä kippeitä.

Mistähän sitten kiikastaa tuo puolison puute? Luulisi, että juosten menisivät naiset ja miehet tuollaisiin pytinkeihin. Pelkäävätköhän nykyaikaiset, tuon ikäiset ihmiset työtä, sillä sitähän noilla maatiloilla varmaa piisaa? Vai ovatko niin karanttuja nämä puolison etsijät, että ei sinne minkälainen tahansa kelpaa.?

Olisi pitänyt hieman haastatella enemmän isäntiä ja emäntiä, jotta sinne kirjoittelevat tietäisivät, mistä kiikastaa yksinäisyys.

Komeita miehiä ja naisiakin oli pari, puolisin puuttumen on iso asia kenelle vaan, siinä ei varakkus auta ikävä on toista ihmistä.
Kätevä oli se nainen joka oli rakentanut maisema tornin, aina niitä miehiä kyllä löytyy, ja naisiakin jotka eivät ole löytäny muulla konstilla kumppania.
Upeita puitteita vailla emäntää ja isäntää, hyvä jos noistakin edes puolet löytäisi etsimänsä.
Kyllä kun vertaa vaikka pohjois-Savon ja Kainuun maisemissa 'kököttöviä ' kartanoita olihan niissä näköä ja kokoa.
Lentokone on pieni hankinta traktoreitten ja puimureitten joukossa.
Yhden hyvän hevosen hinta voi ylittää lentokoneen, oli se meilläkin isännän ja pojan harrastuksena onneksi kyllästyivät.

harrasti, koska piti niistä. Meillä oli viisi silloin , kun olin pieni.

en menis kenenkään kartanoon asumaan, vaikka kuinka kiva mies olis, arki kun alkaa siinä romantiikka katoaa ja pahimmassa tauksess joutuu lähtemään muovikassillinen "omaisuutta"pois, sillä uusiahan löytyy taas kokeiltavaksi..

Mielenkiintoista tämä nykymaailma.
Kun olin lapsi ja asuin maalaistalossa, kaupunkilaissukulaiset parveili kaiken kesää oli aitat ja ullakot täynnä makuupaikkoja, äitini oli kuin keittiömestari hääri päivät pitkät hellan ja uunin parissa.
Ei annettu todella mitään arvoa sille että on paikka järvenrannalla ja vapaus joko tehdä heinätöitä, kitkeä kasvimaata, tai vaikka mennä kalastamaan, oikeastaan ainoa oli ikuinen valitus täällä maalla ei ole mitään tekemistä!
Maalaisia pidettiin tyhmänä ja arvottomina ja vieläkin löytyy tuota samaa katsomusta.
Olen maalaistalossa lapsuuteni kasvanut, enkä koskaan ole mennyt narisemaan kaupunkilaissukulaisten elinoloja tai tapoja, eikä kaupunki ole sen autuaampi kuin maaseutu, ehkä kolkompi kyllä.
Kaupunkiasunnot ovat pieniä, ei ole vapautta mennä kahvikuppi kädessä puistoon kahville ihailemaan istutuksia tai ohikulkevia ihmisiä, silloin olet outo ilmiö.
Se joka on kaupungissa kasvanut ei pidä maaseudusta, ja päin vastoin, kuitenkin maaseutu on se josta meidän ruoka tulee, annetaan sille oma arvonsa vaikka talot ovatkin siellä nyt isompia kuin ennen.
Parisuhteet ovat ihmisille tärkeitä ja tarpeellisia.

Onnea kaikille mukaan menneille että saavat oman 'kainaloisensa' hellikköön ja nauttikoon elämästä, erotaan sitä kaupungeissa kuitenkin enemmän kuin maaseudulla.

Näillä mietteillä taisi hiukan laajentua asiapitoisuus ;-DDD !

Monikin on ehkä saanut perintöjä.Ei noin nuorilla muuten omaisuuksia ole.Tulevaisuudessa niitä riittääkin monet vanhemmat ovat lapsillensa säästäneet. Tämä meidän ikäisten porukka on viimeisiä,jotka ei voi perinnöillä rellestellä.Kukaan järkevä köyhä ei lähde rikkaalle työhön pelkällä ihastumisella.
Nyky aikana kun niin paljon erotaan ei ole niinkuin ennen,kuolema vasta eroitti.

Onhan joskus onneakin elämässä,että voi vaikka onnistuakin,mutta epälemään se useamman varmaan laittaa.

Näytti olevan hyvin pitkälle automatisoituja nuo eläintein ruokinnat ja isoja koneita joilla maata käsitellään ja satoa korjataan.
Onhan nuo miehetkin yksin tulleet toimeen, olisi varmaan naisellekin helpompaa kuin kuin ennen vanhaan.
Ihan mukavan ohjelman on MTV3 keksinyt tuostakin.

Poikkesin tänne tuolta 60 palstalta, enkä malta olla kommentoimatta aloitustasi.
Eilen tästä ohjelmasta keskustelin parinkin ihmisen kanssa, etteivät nämä ohjelman kartanot ja hienot työvehkeet ihan normaalin maatilan olosuhtieta ole.
Kukapa pienehkön tilan poika/mies menisi huonoja rakennuksiaan ja vanhaa traktoriaan oikein telkkariin esittelemään.
Tuskin montaa morsianehdokastakaan löytäisi.
Kyllä nuo ohjelman tilat ovat niitä luxusluokan maatiloja.
Ei meidän kylällä eikä taida koko pitäjässäkään olla yhtään noin varakkaan näköistä tilaa.

Anteeksi jos häiritsin. :)

Hei Anceli!
Et toki häirinnyt, eihän meisträ kukaan omista tätä palstaa kirjoittaa pitääkin kun siltä tuntuu.
Tulehan toistekin tänne antamaan mielipiteesi, mukavia nämä vierilijat ovat olleet kaikki ketkä ovat käyneet ja ilmoittaneet olevansa vieraita.

*Hymyillään ;-) kun tavataan!*

Kaikkihan on yhteistä,menemme minne vaan kirjoittelemaan.Jokaisella on omanlaisensa mielipiteet,minusta se tuo värikkyyttä palstalle ,joten antakaa palaa vaan.

EU on muuttanut maatiloja suuuuremmiksi ja ne suurenevat edelleen.
Euron kuvat silmissä lujaa traktoreilla ja autoilla,sekä muilla vempaimilla
mennään.
Nuo maajussit tuntuivat aivan kunnollisen oloisilta miehiltä.
Eivät ole vain ehtineet rakastua!

Olihan kauheaa katsottavaa, kun Maajussi Mikko käyskenteli broilereittensa keskellä. Päätin etten kyllä ikinä syö enää roilereita.

On tämä maailma mallillaan. Kasvatetaan rehuja, syötetään ne elukoille, jotta saadaan syödä niitä elukoita. Ja nyt menen avaamaan lihansyöjävastaisen keskusteluketjun, tulkaat mukaan, kiitos.

Tyttäreni, siis yksi lapsistani, on kasvissyöjä ja on kyllä hieman hankalaa, kun isolle poppoolle ruokaa vääntää, että siinä pitää sitten laittaa myös sellaisia versioita, joita hänkin syö. Muu sakki mielellään syö lihaa niinkuin minäkin. Hemoklobiiniarvo tuppaa olemaan minulla aina heikonlainen. Lääkärini tähdentää aina, että koko lihaa pitää syödä, siitä saa rautaa parhaiten. Onhan se niin, että nykyaikana on geliatikkoja, laktoosi intolerantikkoja ym. ja kaikkihan on huomioon otettava tarjoilua laatiessa. Onhan tähän meilläkin jo totuttu.

Sitäpaitsi olen soijalle allerginen, joten en voisi sitä käyttää lihan korvikkeena.

Mitä noihin maalaisisäntien puolisoetsintään tulee, niin toivon vain, että ei olisi pyrkimässä isänniksi ja emänniksi onnenonkijoita. Toivottavasti näillä etsijöillä on viisautta valita oikein.