Tilanne on siis tämä. Minulla on kohta 2 vuotias emokissa, sen 6 pentua ja emon edellisestä pentueesta oleva kohta vuoden vanha kollikissa sekä puolivuotias chihuahua uros.
Koira oli hoidossa äitini luona kuukauden kun pennut syntyivät ja nyt se tuli takaisin koska äitini vanhalla rouvakoiralla on kiima eikä niitä voinut pitää enää samassa talossa.
Ennen kaikki kolme tulivat hyvin juttuun keskenään, mutta nyt kun pennutkin ovat mukana kuvioissa on emokissalla pakkomielle hyökkäillä koiran kimppuu (emon suojevaisto pentuja kohtaan.) Emolla tosin on aina tapana silloin juuri hyökätä kun ei ole pentuja koiran lähellä ja oma silmä avomieheni kanssa välttää. koira on jo saanut ruhjeita korvaan ja syvän pureman selkään yhden päivän aikana. Kissanpennut menevät itse kyllä koiran luokse ja silloin emo ei välitä asiasta tippaakaan vaan antaa asian olla.
Koira on alkanu jo tämän yhden päivän aikana niin paljon pelkäämään ettei liiku enää minnekkään talossa vaan kyhnöttää pöydän alla jalkojen juuressa ja jos parvekkeelle pääsee niin ei suostu tulemaan sieltä pois.
Ennen koira ja kollikissa olivat parhaimpia kaveruksia. Ne nukkuivat yhdessä, leikkivät ja muutenkin viettivät aikaa, mutta nyt koira pelkää tätäkin kuin ruttoa jos kolli yrittää hyvillä elkeillä lähestyä.
Olen ihan neuovoton asian kanssa. Ei tekisi mieli sulkea emo kissaa ja pentuja makkaariin päiviksi että koira uskaltaisi edes liikkua talossa, mutta en näe enää muutakaan vaihtoehtoa.
Koira oli hoidossa äitini luona kuukauden kun pennut syntyivät ja nyt se tuli takaisin koska äitini vanhalla rouvakoiralla on kiima eikä niitä voinut pitää enää samassa talossa.
Ennen kaikki kolme tulivat hyvin juttuun keskenään, mutta nyt kun pennutkin ovat mukana kuvioissa on emokissalla pakkomielle hyökkäillä koiran kimppuu (emon suojevaisto pentuja kohtaan.) Emolla tosin on aina tapana silloin juuri hyökätä kun ei ole pentuja koiran lähellä ja oma silmä avomieheni kanssa välttää. koira on jo saanut ruhjeita korvaan ja syvän pureman selkään yhden päivän aikana. Kissanpennut menevät itse kyllä koiran luokse ja silloin emo ei välitä asiasta tippaakaan vaan antaa asian olla.
Koira on alkanu jo tämän yhden päivän aikana niin paljon pelkäämään ettei liiku enää minnekkään talossa vaan kyhnöttää pöydän alla jalkojen juuressa ja jos parvekkeelle pääsee niin ei suostu tulemaan sieltä pois.
Ennen koira ja kollikissa olivat parhaimpia kaveruksia. Ne nukkuivat yhdessä, leikkivät ja muutenkin viettivät aikaa, mutta nyt koira pelkää tätäkin kuin ruttoa jos kolli yrittää hyvillä elkeillä lähestyä.
Olen ihan neuovoton asian kanssa. Ei tekisi mieli sulkea emo kissaa ja pentuja makkaariin päiviksi että koira uskaltaisi edes liikkua talossa, mutta en näe enää muutakaan vaihtoehtoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei siinämuuta keinoa ole. Kissa voi jopa tappaa noin pienen koiran. On koiran turvallisuutta ajatellen parasta, jos emo japennut suljetaan eri huoneeseen, silloin kun ei olla vahtimassa. Voit joutua myös hankkimaan koiralle hoitopaikan, kunnes pennista pääset eroon. Ehkä koiran luottamus palautuu vähitelln,mutta voi olla, että kaveruussuhteet on menneet iäksi. Koirakin varoo omaa nahkaansa!
Jouduin juuri lopettamaan oman kissani, jolla pennusta asti ollut stressioireita. Vanhemmiten alkoi hyökkäillä kissakaverinsa kimppuun uusia hajuja haistaessaan ja lopulta kävi myös ihmisten päälle.
Eläinlääkäri kertoi, että hän on uransa aikana joutunut lopettamaan vain yhden kissan vastaavasta syystä. Siinä tapauksessa emo oli alkanut puolustaa poikasiaan liian innokkaasti.
Yhdellä keskustelupalstalla kuulin myös tapauksesta, jossa emokissa oli alkanut puolustaa poikasiaan hyökkäilemällä ennalta arvaamattomasti ihmisten päälle. Lopetushan siinä oli edessä.
Teillä on kohteena nyt koira. Jos viette koiran pois, niin todennäköisesti emo valitsee kohteekseen jonkun muun. Pahimmassa tapauksessa ihmiset.