Palsta ennallaan

Ajat ovat muuttunet. Isät nousivat barrikaadille ja vaativat tasa-arvoa venhemmuuteen.

Tasa-arvovaltuutettu tiedote 17.2.2011.

Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen


- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.

Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.

Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.

- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.

Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
----------------

Kolme neljästä valittajasta on isiä, jotka laskin kädessä kadehtivat asumistukia.

Mitenkäs muuten noin yhärin näkökulmasta, saatkos sinä tarpeeksi rahaa kaljaaan ja muuhun? Dumppaat mukulat kenelle sattuu jotta pääset baariin? Lapsilisät haaskaat itseesi ja kinuat eksältäsi lisää. Eikös ne yhärit niin tee? Vai tekeekö, sen sinä varmaan osaat nyt kertoa kun sinulla on omakohtaista kokemusta sekä etänä että lähinä olemisesta.

Eihän maailma koskaan miksikään muutu. Lähivanhemmat vinkuvat sitä että rahaa ei tule tarpeeksi, etävanhempi ei tapaa lasta tarpeeksi jne jne. Etävanhemmat vastaavasti että elarit on liian suuret ja joutuu elämättämään myös ex:n, ex ei anna tavata lasta jne jne. Tätähän se on suurimmaksi osaksi kaikilla niillä jotka tänne kirjoittavat. Ne joilla homma toimii toisen vanhemman kanssa ja ovat muutenkin sinut eronsa ja yksinhuoltajuudensa kanssa, niin eivät valita täällä mistään kun ei ole tarvetta.

Me ihmiset olemme erilaisia ja se meidän on hyväksyttävä. Ja on myös hyväksyttävä se että eron jälkeen toinen vanhempi ei todellakaan halua säännöllisesti lapsia tavata tai muuta vastaavaa. Mutta tämä on vain hyväksyttävä ja elettävä sen mukaan. Se ei muuksi muutu vaikka sitä täällä valittaa ja sille ex:lle on hankala ja ilkeä. Kun ero tulee niin sen lähivanhemman on todella mietittävä sitä että kenties tässä jääkin nyt totaalisesti yksin ja rahattomaksi. Mutta tämä olisi pitänyt ottaa huomioon jo silloin kun perhettä rupesi suunnittelemaan. Nainen joka lapsen synnyttää on loppupeleissä se joka lapsesta huolehtii jos toinen vanhempi ei halua huolehtia. Onneksi nykypäivän isät ovat astuneet äitien rinnalle vanhemmuuteen ja toivonkin että jatkossa eron tullessa hyvin tarkasti mietittäisiin sitä kumpi vanhempi on todella se lähivanhempi. Se ei saa automaattisesti olla äiti vaan todella se joka osaa ajatella lapsen parasta ja jatkossakin pystyy tekemään yhteistyötä toisen vanhemman kanssa. Aina on ajateltava se lapsen paras ja unohdettava aikuisten riidat ja katkeruus.

Huomattu on myös se että katkerat etä isät huutaa mitättömien elareiden perään vaikkei hoito-ja tapaamisvastuuta täytetä!! Niin ne miehet vaan hauaa helppoa elämää!

Tarjottu on penskoja isälle, mutta ei huoli, kun niistä on niinpaljon vaivaa, siin 3 lasta ja kaksi jo teini-ikäistä.
Jos exä ottais penskat ,niin laittaisin heti talon myyntiin ja ostaisin kaksion itselleni, ei olis lumihommia ennen töihin lähtöä, ja pihahommia ja remppaa, eikä takkapuiden tekoa joka kevät.
Auton vaihtaisin myös pienempään kun yksin kulkisin.
Elarit on meillä ihan ok, mutta tää kotitöiden paljous harmittaa joskus, mutta onneksi teinipojat jo auttaa hiukan minua.

No sehän on jo hieno asenne alkuun, kun "palaa kuittailemaan". Mitäpä jos vain yrittäisi keskustella asiallisesti?
Jaa voittaja..... millä tavalla? Kasvoiko lapset aikuisiksi ja pääsit elatusmaksujen maksamisesta? Vai muuttivatko lapset luoksesi asumaan ja nyt sitten sinä saat ne ruhtinaalliset elatusmaksut ja lapsilisät ja suorastaan kylvet rahassa? Vai ymmärsitkö vihdoin ajatella sitä lasten parasta ja älytä, että sinullakin on heistä vastuusi kannettavanasi? Toivottavasti tuo viimeisin vaihtoehto, se olisi ainoa joka sinusta voittajan tekisi, nuo kaksi muuta kertovat sinusta ihan jotain muuta.....

Minusta elarit pitäisi olla sen verran suuret, että kaikenlainen helppo eroaminen loppuisi. Kun se joka jättää lapset joutuisi maksamaan lapsistaan puolet palkastaan, niin kaikki haahuilu loppuisi, ja vastuuta otettaisiin hanakammin.

Hyvä myös jos se lähi saisi määrittää oman hoitopalkkion, mikä tulee siitä kun hän yksin hoitaa lapset, siis mihenkin osan lastenhoidosta. Se voisi olla elareiden päälle mikä jää, siitä puolet.
Siis jos palkka etällä olisi 2500 e/ kk, elarit olisi sillon 1250 e/kk ja äidin palkka 750 e/kk! Selvä systeemi. Ja loppu 750 e jää maksajalle. Hyvin sillä yksin pärjää.

Kyllä pitää olla aikamoinen arsku, kun jaksaa täällä käydä vuosien jälkeen vittuilemassa! Ensinnäkään tappelu lapsista ei ole mikään VOITTO, vaan se joka ne saa, pitää myös huolehtia heidän perustarpeistaan 120%, niinkuin yleensä lähiäidit tekevät!