Kaksi huippua
kuin taivaan sinestä pudonneina.
Kaksi vesiuomaa,
nesulkevat sisälleen
valkeiden haikaroiden saaren...
Jään varjoon,
koska leijuvat pilvet
pimensivät auringon.
Siinä minun murheeni..
Näe sinua en...'
Iltapäivää lauantaita
kuin taivaan sinestä pudonneina.
Kaksi vesiuomaa,
nesulkevat sisälleen
valkeiden haikaroiden saaren...
Jään varjoon,
koska leijuvat pilvet
pimensivät auringon.
Siinä minun murheeni..
Näe sinua en...'
Iltapäivää lauantaita
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen varjojen lapsi.
Eipä onnea elämässä mulle jaettu.
Pelkkää tuskaa, surua ja murhetta.
Ei se mitään, yli puolet jo lusittu.
Onneksi. Ikuinen lepo lohduttaa.
Rakkaus tekee runolliseksi
Mutta mitä on oikea rakkaus?
Onko se sanoja ,onko se tunnetta .tekoja.
Kun mikään ei riitä.
Sekä että, kyllä se riittää.
Se on sitä ettei tarvitse kysyä, onko tämä sitä. Se on tekoja ja joskus se on sitä ettei tee. Se on tunnetta ja se on myös valinta. Se on sitä että katsoo toista unihiekkaa silmissään ja ajattelee, tuo on minun. Mieheni. Naiseni. Sydän täynnä pieniä ilon pisaroita. Ylpeyttä, hellyyttä, halua.
Mikäs nyt noin jurnuttaa? Kevään tuloko väsyttää?
Hyviä aikakausia ja muuttolintuja..
Pitänee malttaa ja odottaa...
runo rakkaudesta rakkaalle,
on portin avaus tunteelle..
kaipaa kauniilla sanoilla
janoaa vastausta oikean
sielun vastaantuloa
lähelle...
ei puolitiehen..