Pyöriikö täällä pitemmälle ehtineitä opiskelijoita? Vai missä??

Nuoret lääkärinalut eivät varmasti tiedä yhtään mitään endokrinologisten sairauksien tutkimuksen ykköskärjestä. Sitäpaitsi tämä on palsta koskien lääketieteen opiskelua, ei yksittäisiä sairauksia. Menepä tuonne kilpirauhaspalstalle tai vielä parempi: liity potilasyhdistykseen. Siellä yleensä tarkimmin seurataan mahdollisia uusia keksintöjä ko. tautien hoitoon liittyen.

Ja mikähän se suuri parannus olisi? Nyt jo on saatavilla tyroksiinia joka on täsmälleen sitä tavaraa, jota vajaatoiminnassa puuttuu. Eli helpoimpia ja luonnollisimpia hoitomuotoja mitä mihinkään sairauksiin on saatavilla.

Vajaatoiminnan diagnosoimista pitäisi paljon parantaa. Nyt uhkaa monta potilasta mennä lääkärin käsien läpi saamatta oikeaa apua. Vajaatoimintaa pitäisi epäillä paljon herkemmin kuin nykyisin tehdään, olivat labra-arvot miten hyvät tahansa, jos on oireita, jotka sopivat kuvaan.

Minua vain kiinnostaisi tietää, mitä tuoreet lääkärit tietävät tästä, keskustellaanko siitä edelleenkään ollenkaan? Kylä diagnosoinnin pitäisi olla jokaisen lääkärin osaamisessa, koska se on niin yleinen sairaus.

Kilpirauhasliiton sivuilla ei ole uutta tutkimusta, koska uutta tutkimusta ei tehdä. Ketään ei tällä hetkellä kiinnosta kilpirauhasen tutkiminen niin paljon kuin sen yleisyyden takia olisi tarvetta.
Provosoidusti sanoen hoito on yhtä hyvää kuin 60-luvulla ja on tänä päivänä samaa tasoa kuin 1-tyypin diabeetikkojen hoito silloin. (Eli kaikille suunnilleen sama annostus samaa lääkettä ja lääkäri sanelee annoksen, ei potilas vointinsa mukaan)

Jos katsoo millaisia harppauksia 1-tyypin diabeteksen hoidossa on tapahtunut sillä välillä ja katsoo mitä on tapahtunut kilpirauhassairauksien kohdalla niin ero on huikea. Kuitenkin niitä voitaisiin hoitaa lähes yhtä yksilöllisesti, lähes yhtä monipuolisella lääkevalikoimalla ja lähes yhtä paljon potilaan olon mukaisesti annostellen.

Kilpirauhaspotilaiden hoidossa ei pitäisi hyväksyä yhtäkään vajaatoiminnan oiretta olevan jäljellä ennen kuin on ainakin kokeiltu nostaa T4V tappiin, annettu T3-lääkitys rinnalle ja hoidettu mahdollinen samanaikainen lisämunuaisten uupumus kuntoon. TSH olon mittarina on toissijainen sen jälkeen kun lääke tulee purkista. Pitäisi seurata itse kilpirauhashormonien määrää, eli T4:ää ja T3:a, sekä tietenkin vointia lääkkeen säätämisessä.

Pitäisi ottaa huomioon vuodenaikojen vaihtelut lääkkeen annostelussa, kesällä tyroksiinin tarve usein on pienempi kuin talvella, samoin liikunta vaikuttaa tarpeeseen.

Ja kaikille, joilla on useita kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita hoitokokeilu, oli TSH mikä hyvänsä, ettei yksikään mahdollinen potilas jää hoitamatta.

Nimimerkistäni huolimatta en aio luopua toivosta, että asia etenee minun elinaikanani oikeaan suuntaan ja hoidon riittämätön tarjonta ymmärretään. Toivoa on ja te jotka vasta pyritte lääkikseen olette myös uusien ajatusten eteenpäin viejiä. Toki täytyy opiskella perusteet ja paljon vanhaa, mutta silmälaput eivät kuulu lääkärille!

No se olisi hyvä asia. Tässä olisi jollekin kiinnostuneelle arvokasta sarkaa selvitettävänä, nimittäin kilpirauhasen vaikutukset muutenkin kuin vain endokrinologisena sairautena. Se vaikuttaa psyykeeseen, sydämeen..! Olisi helppoa päästä eteenpäin lääkärinuralla, kun tutkisi kilpirauhasta, koska siitä oikeasti tiedetään aivan liian vähän suhteessa sen tärkeyteen terveyden kannalta. Tämä on ihan ilmainen vinkki, jonka toivoisin leviävän!