(Inho)Realistista kuvausta murhaväestä

Murhauskonto pyrkii esineellistämään naisen pelkäksi ruumiiksi, joka olisi jonkinlainen taistelukenttä ja potentiaalinen murha-alusta aina kun murhauskovainen vain niin haluaa ja määrää. Itseis- ja ihmisarvoa murhaväki ei lapselle anna, vaan näkee lapsen ruumiin mitättömänä limaklönttinä, jonka käyttöoikeudesta taistelevat nainen itse ja murhaväki. Edes YK:n määrittelemää ihmisoikeutta päättää itse lapsen omasta elämästään ei murhaväki halua lapselle luovuttaa. Näin murhauskonto alistaa lasta ja loukkaa lasten ihmisoikeuksia mitä raaimmalla ja pöyristyttävimmällä tavalla.

Murhauskonnon erään perusopin mukaan lapsen ihmisoikeus päättää omasta kehostaan loppuu hedelmöityksen myötä. Jopa alle 10-vuotiaat, raiskauksen seurauksena raskaaksi tulleet pikkutytöt muuttuvat murhauskovaisten silmissä esineiksi ja murhaväen käskyvallan alaisiksi tappamiskoneiksi, "kun ovat kerran raskaaksikin tulleet". Vasta naisesta ulos tultuaan ja murhauskista miellyttävän koon saavutettuaan lapsi alkaa olemaan ihmisarvoinen ihminen murhauskonnon opinkappaleiden mukaan. Sitä ennen hän on "loinen", "suolenpätkä", "kasvain", "limamöykky", "solurykelmä", jne. joiden murhauskovaisten mukaan sopii mieluiten "kuolla verilammikoihinsa".

Voiko mielipuolisempaa uskontoa enää kuvitellakaan?

Abortin uhriksi joutuvan lapsen ihmisyyden murhauskonto kiistää kokonaan. Lapsi ei ole vielä ihminen murhauskonnon mukaan, vaan hän on "iljettävä limaklöntti". Murhauskonnon dogmeihin kuuluu murhaväen ehdoton ylivalta ja määräysvalta sekä murhaväen erehtymättömyys. Jos nainen taikka raiskattu pikkutyttö toimii vastoin murhaväen tahtoa, murhauskovaiset riistävät häneltäkin ihmisarvon ja ihmisyyden. Raskauden keskeytyksen uhria murhauskonto ei tunnusta koskaan ihmiseksi. Näin murhaväki korottaa itsensä jumalan asemaan. Murhauskonnossa murhaväki onkin itse Jumala ja naiset ja lapset olemassa vain tämän itseään jumalaksi luulevan sakin pelinappuloina.