Liian riitainen arki

mikä sulla on syynä siihen että alat nälvimään ja loukkaat häntä? Tuntuis että teillä on joku kulissisuhde. Jospa teidän kemiat ei osu kohdilleen, kummatkin diggailee ajatuksesta olla rakastunu ja yhdessä, mut sitte kun olette, te ette vaa tuu toimeen. Kuinka nuoria te sitte ootte, sekin voi olla ettei teillä ole vielä käsitystä millainen rooli itsellä suhteessa on, se aiheuttaa epävarmuutta olemiseen ja synnyttää riitoja.

Kun te puhutte asiasta, mihin johtopäätökseen te ootte tullu? Se että riidoissa päädytään loukkaamaan toista ihan vain satuttaakseen on kyllä mun mielestä sen merkki että teidän rakkaus on perustunut nyt johonki mikä ei riitä sitten oikeassa elämässä. Miten te aloititte suhteen? Tuntuu että enempiki aloitte seukkaamaan ekan ihmisen kanssa jonka kanssa tuli pussattua kännissä jossain bileissä.

Ehkä teidän kandee kummanki nyt vain katsoa sinne omaan pääkoppaan ja kaivella mitä oikeesti tunnette toisianne kohtaan. Teiltä puuttuu toistenne kunnioitus ja tahto olla tuottamatta toiselle pahaa mieltä, jos toista arvostaa ja haluaa aidosti hyvää, ei tollaiset illanvietot edes luonnistu.

Mun neuvon on että hankitte kodin, kummatkin oman. Otatte aikalisän ja opettelette uudelleen rakastamaan toisianne. Käytte treffeillä, teette asioita toistenne hyväksi, opettelette tuntemaan ihan rauhassa toisianne ja tapojanne. Olette liian nopeesti paukauttaneet laukut samaan komeroon ja nyt on aika kantaa ne eri kaappeihin. On opittava laittamaan peli poikki tai ainakin jäähylle kun asiat ei enää ole oman tahdon ja kykyjen hallinnassa. Mikään eksä ei tässä nyt ole se syy vaan se että olette muuttaneet yhteen ihan liian aikaisin.

Jos oikeasti haluatte yrittää saada juttuanne toimimaan niin palatkaa lähtöpisteeseen ja tehkää kaikki uudestaan, hitaammin ja perusteellisemmin oppikaa toisianne. Älkää tuhlatko toistenne aikaa tai tuhotko toistenne uskoa rakkauteen ja onneen sillä että koitatte väkisin olla suhteessa jossa kummankaan ei ole hyvä. Se ei ole sen arvoista.

selkeä teinimeininki, kavereille esitetään, mut oikeesti ei ole hajuakaan miten parisuhteessa kuuluu olla. Ja jos se parisuhteessa oleminen ei ikäänkuin tule jostain takaraivosta, niin kehottaisin menemään takaisin kotiin kasvamaan. Ei kannata alkaa leikkiä kotia liian aikaisin, jos sellaiseen ei ole itään eväitä. Olette kirjoituksesi mukaan kuin alati riitelevät siskokset, nekin kuitenkin tosipaikan tullen välittävät toisistaan. Mut rakkaussuhteen ei kuulu olla sellainen. Ei ainakaan jos halutaa että se rakkaus siinä säilyy. Et sinä kauaa voi ja jaksa rakastaa sellaista ihmistä joka sua jatkuvasti loukkaa syvästi. Siinä sitten vaan roikutaan suhteessa tavan vuoksi.
En kannata yhteistä uutta kotia, tilanne ei silla parane, teidän kannattaisi ottaa aikalisä toistenne suhteen, ja miettiä haluatteko oikeasti jatkaa sitä niin sanottua parisuhdettanne toistenne kanssa, vai onko kenties ero parempi ratkaisu.
Sotatantereella eläminen käy liian raskaaksi pidemmän päälle, elämä kun tuo eteen vielä lisää muita haasteita, missä olisi hyvä olla kotiasiat kunnossa.

F4ck: Kiitos asiallisesta ja puhuttelevasta viestistä.

Toinen meistä on 22v ja toinen 23v. Ollaan pelattu vuosia samassa joukkueessa ja oltu hyviä kavereita. Aina meidän välillä on ollut kipinää, mutta minä olin varattu joten asian suhteen ei tapahtunut mitään. Erosin 2 vuotta sitten exästäni. Me ollaan seurusteltu nyt 1½ vuotta, josta asuttu yhdessä puolivuotta.

Emme kumpikaan osaa sanoa syytä miksi loukkaamme sanoille toisiamme. Jälkikäteen pyydämme aina anteeksi ja kadumme sanojamme. Voiko kentältä tuleva vahva kilpailuvietti vaikuttaa siihen ettei kumpikaan pysty antamaan periksi? Kun emme voi riidellä enää asiasta, siirrymme nälvimis-linjalle.

tuttu juttu . oltiin a- tyypin suorittajia ekan rakkauden kanssa ja kumpikin teki niin tosissaan omia juttujaan että toisesta tuli itsestäänselvyys .

oli oltava isosti esillä jos halusi huomiota - eli riideltiin ja
itketettiin toisiamme .

erohan siitä tuli ja nyt molemmilla aika hissukat kumppanit : )

paneskelkaa toisianne