Välillinen Munchausenin syndrooma - Kohtalotovereita?

Hei!

Epäilen, että minä olen ollut välillisen Muchausenin sydroomaa sairastavan ihmisen uhri. Olisi mukava vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia kanssasi! Tämä on vaikea asia, ja hankalalta tuntuu käsitellä asiaa läheisten ihmisten kanssa, joilla ei ole omaa kosketuspintaa asiaan.

Toivottavasti olet vielä siellä jossain!? :)

Mitä varten nämä munchausenit sitten teeskentelevät sairauksia?
Miksi joku haluaa tarkoituksella hullun leiman?

Olen kyllä ymmärtänyt asian niin, että välillisestå von munchausenistä kärsivät yleensä äidit, jotka saattaavat jopa aiheuttaa vammoja lapsilleen ja sitten esittävät huolehtivaa marttyyriäitiä.

Välttämättä muuten vaan lastansa hoitoon koko ajan kiikuttava ei ole tuon oireyhtymän mukaista. Siinä pitää olla jotain tarkoituksellista lasten avuttomaksi tai sairaaksi tai loukaantuneeksi aiheuttamista.

Ongelmana on äitimyytti ja se ettei tunnisteta ( viranomaisten ammattitaidottomuus) näitä oikeasti hirviömutseja a la Auer, ennen kuin on myöhäistä.

Ylipäätään lapsia suojellaan todella huonosti biologisten vanhempien mielivaltaa vastaan, koska lähdetään siitä naivista ajatuksesta, että kyllä vanhemmat aina tietävät mikä on lapselle parasta...

Jeah, mun mutsi on just tollanen. Aiheutti mulle nivusvamman, tyrä roikottamalla jalasta lapsena. Sitten kiikutti lääkärille ja esitti erittäin huolestunutta. No jouduin leikkaukseen (olen nainen) , ja kappas vaan lekuri leikkasi niin hyvin, että olen hedelmätön vielä tänä päivänäkin. Äiti siitä että no niin nyt pikkutytössäni on sitten vikaa ja eikun psykiatrille ja kasa lääkkeitä sitten nuoruudessa 18 v. On tunnustanut myöhemmin todellisen syyn tähän pakottamiseen, ei ole koskaan pitänyt minusta saatikka rakastanut minua, mutta kysyn itsekin samaa, kuin tuo edellinen kirjoittaja. MIKSI tätä tapahtuu?? Lasta suojellaan todellakin huonosti biologiselta vanhemmalta a la Auer. Helvetin hyvä esimerkki tälläiseen. Keksittyä kaikki, kuten juuri tolla paroni Munchausenilla. Tiedän kyllä tarinan. Miksi helvetissä en saa omaa äitiäni kiinni ja hoitoon. huhuhuh nyt on oikein nimikin asialla, välillinen Munchausenin syndrooma. Kiitos aloittajalle!!

Munchhausen-vanhempien uhrit, vastatkaa Iltalehden kysymykseen!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201809152201199865_u0.shtml

Taas yksi surullinen esimerkki lisää. Ihmetellä täytyy miten helposti menee lääkäreille läpi kaikenlaiset sepustukset. Psyyken oireet vielä ymmärrän, koska ne on niin tulkinnanvaraisia, mutta miten voidaan todeta diabetes jota ei ole? Verensokeri kyllä nousee tietyissä tilanteissa mutta so what. Onneksi lapsi on nähtävästi aika hyvin selvinnyt kuitenkin. Ehkä on vahva psyyke ja sen verran älliä päässä, että lähinnä hämmästelee äidin tekemisiä, mutta veikkaanpa tämän tapauksen tulevan vielä esiin kunhan vuosia kuluu.

Kyllä todellinen ammattilainen huomaa hyvin pian jos asiat ovat pielessä kunhan perehtyy oireisiin ja kertomuksiin. Mutta valitettavan monen lääkärin asenteessa ja osaamisessa vaan on paljon toivomisen varaa eikä kliinistä tutkimusta aina edes tehdä vaan istutaan näppiksen äärellä kirjoittamassa joutavia potilaskertomuksiin - kukaties nämä lääkärit kohtelevat kaltoin omia lapsiaan.

Tämäkin on tullut koettua, mutta ei onneksi sen äärimmäisessä muodossa.