Pellotsaari ja lyhyet laivaristeilyt Sortavalan seudulla

Pellotsaari-risteily

Maisemiensa puolesta Sortavalan seutu ja Laatokan pohjoisrannikko tarjoaisivat mahdollisuuksia lyhyisiin laivaristeilyihin.

Huomasin, että nettiin on ilmestynyt suomenkielinen sivusto, joka kertoo Pellotsaareen tehtävistä laivaretkistä.

Sivusto näyttää asialliselta ja informatiiviselta. Pellotsaaresta on kuvia galleriassa.
Sivustolla on lisäksi tietoa ja selkeitä kuvia Sortavalan hotelleista ja mökeistä:

http://www.pellotsaari.ru/fi/4173/4175/

Etsin kartalta Pellotsaaren. Saari on Läskelän Joensuun ja Mäkisalon eteläpuolella:

http://wikimapia.org#lat=61.6404171&lon=31.0319138&z=12&l=17&m=b

Millaisia kokemuksia tästä matkailupalvelusta on karttunut tähän mennessä palstaa seuraaville matkailijoille?

19

723

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Uutta...

      Tämä on uutta Laatokan matkailua. Ilmeisesti ensimmäinen risteoly on ollut kesällä 2010.

      Tällaista kyllä kaivataankin Laatokalle, ei pelkkä Valamo riitä, vaan halutaan enemmän myös vapaata laivamatkaamista ja paikallisen luonnon tutkimista. Jospa joku paikallinen saisi aikaiseksi myös jonkun lomakylän Laatokan rannalle.

      • lumiska

        Linkki vaikuttaa kiinnostavalta, tarjottu palvelu mietityltä. Kunhan tässä rahhauvuttaan...


    • Petäjäsaaren kävijä

      Oikein hyvä kokemus viime kesältä. Oletko varma, että noita aluksia saa tulevalle kesälle??

    • Marmeladova

      Sitten on se Puutsaari, jossa on (ollut?) Valamon luostarin skiitta. Saareen pääsee rantautumaan vain yhdeltä laidalta, jossa hiekkaranta. Skiitan muurit ovat kalliolla, ja kuulemma saaressa on pieni lampi. Tästä kertoi minulle sortavalainen kalastaja, joka oli olin päin löytänyt paikan. Olen kuullut puheita, että luostari olisi kunnostamassa skiittaa uudelleen käyttöön otettavaksi, joten paikan virkistyskäyttö muuhun tarkoitukseen lienee poissuljettu. Mutta todellakin, ihania ja kiinnostavia saaristokohteita todella riittää Pohjois-Laatokalla, kunhan vaan pidetään mielessä ympäristön kunnioittaminen. Ja oikulliset kelit...

    • Puutsaaren kalliot

      Kyllä, Puutsaari on selkeä paikka, ja siellä on skiitta. Saarella näyttäisi olevan parikin sisälampea.

      Puutsaari sijaitsee linnuntietä 23 kilometriä Sortavalasta lounaaseen.
      Pellotsaari sijaitsee linnuntietä 20 kilometriä Sortavalasta kaakkoon.
      Molemmat ovat jylhäpiirteisiä saaria.

      Puutsaari on karttakuvalla tässä valkean ristin kohdalla:

      http://wikimapia.org#lat=61.5107425&lon=30.5615616&z=11&l=17&m=b

      Sotahistoriasta sen verran, että elokuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 7 puristi Laatokan rantaa vasten vihollisen, josta osa pakeni lautoilla ja uimalla Puutsaareen. Elokuun 20. päivänä Jalkaväkirykmentti 7 meni perässä ja valtasi saaren.

      Tässä on kaksi kuvaa Puutsaaren skiitasta:

      http://static.panoramio.com/photos/1920x1280/24933037.jpg

      http://static.panoramio.com/photos/1920x1280/29221075.jpg


      Sitten kolme kuvaa saaren olemuksesta:

      http://static.panoramio.com/photos/1920x1280/12666574.jpg

      http://static.panoramio.com/photos/1920x1280/49264438.jpg

      http://static.panoramio.com/photos/1920x1280/33371375.jpg

    • evakonlaps

      Puutsaaressa on uusi skiitta tai entisöity uusi sellainen. Paikka sijaitsee Laurinlahdessa saaren kaakkoisosassa. Lahti on hyvin suojaisa ja paikka on suosittu venäläisten veneilijöiden piireissä. Lahdessa on uusi laituri, mutta siihen ankkurointi on kielletty eikä sieltä pääse skiitalle, mutta vierestä kalliolta sinne voi kävellä. Olemme poikenneet siellä jo useamman vuoden ajan omalla veneellä ja paikka on näkemisenarvoinen, varsinkin kasvillisuus.

      Pellotsaari ja Mäkisalo ovat myös tuttuja ja ehdottomasti suositeltavia nähtävyyksiä. Omalla veneellä pääsee hyvin sinnekin Piipun Pihasta, missä on hyvä luiska ja turvallinen parkkipaikka.

      • Petäjäsaaren kävijä

        Tiedätkö Evakonlapsi noista Pellotsaaren laivoista? Ollaanko niitä siirtämässä ensi kesäksi Ääniselle?


      • Puutsaaren skiitta

        Puutsaaren kaakkoisosaan työntyy idästä Laurinlahti, joka on suojaisa satamapaikka.

        Lahden perän kalliolla - Laurinlahden ja Laurinlammen välisellä kannaksella - on Valamon sivuskiitta. Sitä ovat munkit viime vuosikymmenellä kunnostaneet.

        Puutsaaren sisäosat ovat korkeita kallioita ja niiden välisiä kuruja. Saaren sisässä on kuusi lampea:

        - Laurinlampi
        - Pykälälampi
        - Satamalampi
        - Vuorenlampi
        - Tervalampi
        - Lentometsonlampi

        Saaren rantakalliot ja luodot ovat ovat siloituneet Laatokan laineissa miljoonien vuosien saatossa. Kuva saaren koillisnurkan Konkanluodoista:

        http://static.panoramio.com/photos/1920x1280/47258763.jpg

        Skiitalta pohjoiseen ja saaren kiertää munkkien aikoinaan rakentama tie, joka on yhä kulkukelpoinen. Tielenkin pituus on kahdeksan kilometriä.


      • Veneluiska Sortavala

        Jos omalla veneellä Laatokan laineille aiot, Sortavalassa on Piipun Pihassa asiallinen luiska, josta veneen voi laskea vesille.

        Nosto ja lasku maksavat erikseen 150 ruplaa.
        Auton ja trailerin voi jättää Piipun Pihan vartioituun parkkiin, maksu 100 ruplaa/yö.


    • Marmeladova

      Ohhoh, kuvista päätellen oikea paratiisi...

    • Laatokan risteilyt

      Laivamatkalla Valamoon näkee tietyn katsauksen Laatokan rannoista ja saarten kalliovuorista. Tämän lisäksi olisi kiinnostavaa liikkua vesillä Sortavala-Valamo –laivaväylän ulkopuolellakin.

      Koko Laatokan pohjoisreunaahan sävyttää kallioisten mäkien, saarten, niemien ja vuonomaisten lahtien sokkelo. Maastoa hallitsevat sadat metsäiset ja kalliojyrkänteiset vuoret. Niissä olisi paljon nähtävää ja tutkittavaa laineilta käsin.

      Monia matkailijoita voisi kiinnostaa myös Laatokan ulappa, koska pohjoisrannikon rantamaalta katsottuna ei hevin löydy ulappamaisemaa.

      Miten lyhyet risteilyt pitäisi sitten organisoida?

      Euroopan suurimmalle järvelle ei lähdetä millä tahansa purrella. Ensinnäkin aluksen pitäisi olla samantyyppinen kuin mitä ovat esimerkiksi ne alukset, joilla tehdään lyhyitä sightseeing-risteilyjä Helsingin edustalla. Laivan ulkonäkö itsessään toimisi osana markkinointia. Laatokalle kävisivät myös kauniit puulaivat modernein sisuskaluin.

      Laivojen nimien tulisi olla suomenkielisiä, esimerkiksi ”Aallokas”, ”Aunus”, ”Mäkisalo”, ”Impilahti”, ”Hiitola”, ”Salmi”, "Koivisto" tai ”Uuksu”. Niminä voisi olla viikinkiaikaankin liittyviä nimiä kuten "Olhava" "Staraja Ladoga" tai "Rurik".

      Helsingin sightseeing-alukset näyttävät tältä:

      http://www.royalline.fi/img/gallery/natalia-1.jpg

      http://www.royalline.fi/galleries/royalcat-1.jpg

      Muun muassa Kallavedellä seilaa Ukko:

      http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ef/MS_Ukko.jpg

      Hyöky Haminasta:

      http://1.bp.blogspot.com/_Pz5ttRumFJ4/TFcYHFiD0TI/AAAAAAAAEbU/HVcWLZxIWws/s1600/Heinäkuu 10 068.jpg

      Kokemuksesta tiedän, että Helsingin laivoissa ovat yläkansi, pöydälliset sisätilat, baari ja keittiö. Laivat tekevät erikoisristeilyjä kuten lounasristeilyjä ja tunnelmallisia illallisristeilyjä, jolloin tarjolla on seisova saaristolaispitopöytä. Oisko tämän hienompaa, jos samantyyppistä olisi Laatokalla?

      Laatokan risteilyn tulisi lähteä Sortavalan keskustasta, satamasta.
      Risteilyn pituus voisi olla 2-4 tuntia. Lisäksi voisi olla pitempiä päiväristeilyjä esimerkiksi Lahdenpohjaan, Kirjavalahdelle tai saarille (Mäkisalo, Pellotsaari, Puutsaari, jne).

      Saarin rantautuvissa risteilyissä tarjolla voisi olla esim. nokipannukahvit ja pienimuotoista ohjelmaa. Teemaristeilyjä voisi olla vaikkapa lintuharrastajille, kallioista ja kivistä kiinnostuneille tai norppabongareille.
      Laatokan saaristosokkelo on luontoharrastajan varsinainen elämysmaa.

      Mitä voisin maksaa:

      - lyhyt 1,5-2 tunnin risteily 20-30 euroa
      - puolipäiväinen 50 euroa
      - kolmen tunnin lounasristeily ruokapöytineen 70 euroa
      - kolmen-neljän tunnin illallisristeily ruokapöytineen 80 euroa

      Lyhyillä ja puolipäiväisillä sekä lounasristeilyillä voisi olla kiinteät, säännölliset lähtöajat esim kahden tunnin välein joka päivä. Illallisristeilyllä olisi tietty lähtöaika, jolloin risteily starttaa, jos on riittävästi lipun varanneita. Illallisristeilyt olisivat siis tilausristeilytyyppisiä.

      Laivoja voisi olla liikenteessä kaksi tai kolme.

      • m/s Aallokas

        Sightseeing-laivan nimeksi sopisi hyvin ”Aallokas”, joka on Laatokan muinainen nimi.

        Sana ”aallokas” kuvastaa hyvin Laatokan ominaisuuksia.
        Koska Laatokan vesi on suolatonta eli makeaa vettä, on vesi myös keveää ja tuulella aallot nousevat korkeammiksi ja jyrkemmiksi kuin suolaisessa merivedessä.

        Laineissa piilee Laatokan mahti.


      • Laatokan risteilyt 2

        Jatkan idean kehittelyä.

        Laatokan saaristoristeilyt hoitaisi suomalainen operaattori, suomalainen yritys.

        Laivat tuodaan keväällä Nevan kautta Sortavalaan.
        Syksyllä samaa reittiä talviteloille tai risteilyajoon esim. Marokkoon.

        Purjehduskausi Laatokalla Vapusta marraskuun loppuun.
        Syksyllä enimmäkseen yritysten tilausristeilyjä mm. suunnittelu-, kokous-, kannustin-, tykytoiminta- ja pikkujouluristeilyhengessä.

        Laivoja voisi olla ensi alkuun 1-2, ja laivastoa voisi sitten täydentää kysynnän mukaan.

        Markkinointi Suomesta Venäjälle -matkatoimistojen kautta, pitäjäseurojen kautta ja Niiralasta 100-200 kilometrin säteellä oleviin yrityksiin ja liikennöitsijöille suoraan. Venäläisille matkustajille markkinointi sopivien venäläisten matkatoimistojen kautta.

        Tarjooman ja palveluiden rakentelu ja kehittäminen Laatokan erikoisolosuhteisiin, suomalaiseen ja venäläiseen makuun sopiviksi paketeiksi matkailijoita ja tarpeita kuulostelemalla ideoita eri puolilta maailmaa tutkimalla ja soveltamalla Laatokan oloihin.

        Eräs esimerkki laivamallista:

        http://www.stromma.fi/imageengine/cache/u.3603332780.s0.k600.jpg


      • kuulopuhetta
        Laatokan risteilyt 2 kirjoitti:

        Jatkan idean kehittelyä.

        Laatokan saaristoristeilyt hoitaisi suomalainen operaattori, suomalainen yritys.

        Laivat tuodaan keväällä Nevan kautta Sortavalaan.
        Syksyllä samaa reittiä talviteloille tai risteilyajoon esim. Marokkoon.

        Purjehduskausi Laatokalla Vapusta marraskuun loppuun.
        Syksyllä enimmäkseen yritysten tilausristeilyjä mm. suunnittelu-, kokous-, kannustin-, tykytoiminta- ja pikkujouluristeilyhengessä.

        Laivoja voisi olla ensi alkuun 1-2, ja laivastoa voisi sitten täydentää kysynnän mukaan.

        Markkinointi Suomesta Venäjälle -matkatoimistojen kautta, pitäjäseurojen kautta ja Niiralasta 100-200 kilometrin säteellä oleviin yrityksiin ja liikennöitsijöille suoraan. Venäläisille matkustajille markkinointi sopivien venäläisten matkatoimistojen kautta.

        Tarjooman ja palveluiden rakentelu ja kehittäminen Laatokan erikoisolosuhteisiin, suomalaiseen ja venäläiseen makuun sopiviksi paketeiksi matkailijoita ja tarpeita kuulostelemalla ideoita eri puolilta maailmaa tutkimalla ja soveltamalla Laatokan oloihin.

        Eräs esimerkki laivamallista:

        http://www.stromma.fi/imageengine/cache/u.3603332780.s0.k600.jpg

        Kymmenkunta vuotta sitten Laatokalla oli ainakin yhden suomalaisen laivurin vene, jolla turisteja kuljetettiin vesillä ja kalastamassa. Niin myös Jänisjärvellä. Olin silloin ymmärtävinäni, että paikalliset yrittäjät yrmivät kilpailijaa, ja tihutöitäkin ilmeni. Vene oli kai 8-10 hengelle, mutta Laatokan arvaamattomat kelit kyllä tuottivat joskus ongelmia sumuineen ja puhureineen.


      • Retkien suunnittelut
        kuulopuhetta kirjoitti:

        Kymmenkunta vuotta sitten Laatokalla oli ainakin yhden suomalaisen laivurin vene, jolla turisteja kuljetettiin vesillä ja kalastamassa. Niin myös Jänisjärvellä. Olin silloin ymmärtävinäni, että paikalliset yrittäjät yrmivät kilpailijaa, ja tihutöitäkin ilmeni. Vene oli kai 8-10 hengelle, mutta Laatokan arvaamattomat kelit kyllä tuottivat joskus ongelmia sumuineen ja puhureineen.

        Risteilytarjonta pitänee rakentaa kohderyhmien odotusten mukaan. Odotukset osin varmaankin eroavat suomalaisten ja venäläisten välillä, mikä on kulttuuritekijä.

        A. Tunnin-parin non-stop perusristeilyt, joissa ei rantauduta retken aikana, soveltunevat sellaisenaan kaikille. Napakka opastusselostus suomeksi, venäjäksi ja englanniksi, ehkä myös saksaksi (tilanteen mukaan).

        B. Sen sijaan "rantautumisristeilyissä" (puolipäivä- ja päiväretket) mielenkiinnon painopiste ja ohjelma maissa vaatinevat suunnittelua ja säätöä eri odotuksilla varustetuille ryhmille. Historia ja tarinat on tuotava esiin hienotunteisesti.

        C. Lisäksi Valamoon voisi olla pienseurueajoa joka päivä säännöllisellä, mutta joustavalla rytmillä. Nämä pikavenematkat täydentäisivät Valamoon tapahtuvaa kantosiipialustarjontaa, joka perustuu massojen liikuttamiseen saarille ja takaisin.


    • Marmeladova

      Kaikkihan alkaa aina alusta. On jo kymmenkunta vuotta siitä, kun paikallinen "laivuri" vei pikkuryhmiä esim. Valamoon, paatti ole heppoinen, pelastusliivejä oli vain kuskille, ja 10 metrin tuuli oli hiuksianostattava elämys Karjalan meren kiikuissa.
      Hintahan oli tietysti kukkarolle sopivan ylärajoilla...Mutta kun kuviin tulee laatua, ammattimaisuutta (toivottavasti?) ja toimitusvarmuutta, alkaa hinnoittelu usein olla huolestuttava tekijä turistin suunnitelmissa. Samalla kyllä sitten voidaan toivoa, että ne yrittäjät, joille euroja kannamme, olisivat kunniallisia myös siinä mielessä, että maksaisivat asiaankuuluvat veronsa, joilla naapuri kehittyisi yhä mukavampaan suuntaan.

    • Reittilinja, sukkula

      Pohjois-Laatokalla voisi kulkea myös säännöllistä reittiä noudattava linjalaiva.

      Reitti voisi olla, esimerkiksi, Sortavala-Pitkäranta-Valamo-Käkisalmi-Lahdenpohja-Sortavala. Laiva kiertäisi nuo paikat aikataulutettuna.

      Laivalle voisi astua ja jäädä pois kyydistä mistä satamasta hyvänsä.
      Reitin osuudet olisi taksoitettu erikseen, mutta matkailijan olisi mahdollista ostaa koko reittiä koskeva edullisempi kiertolippu.

    • Kirjavalahden retki

      Kun karttaa katsoo, jotkut Laatokan risteilyt voisivat lähteä hotelli Piipun Pihan läheltä, Vorssunsalmesta ja suuntautua sitten koilliseen Kirjavalahdelle.

      Sinne on purjehdusmatkaa kahdeksan kilometriä. Välietappina olisi Jääskeläisen huvilan kahvila, ja paluumatka kiertäisi Hiidenselän kautta lähtösatamaan.

    • Loppuiko kesään -12?

      Mahtaako näitä Pellotsaari-risteilyjä enää olla, kuka sen tietää?
      Avauksen linkki firman sivuille näyttää olevan kuollut (ainakin äkkiätestattuna)?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kelekkakisat

      Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.
      Nivala
      26
      11029
    2. Aivan kauheaa

      Veikö koskiuoma taas ihmishengen? Se pitää kieltää!
      Imatra
      42
      8377
    3. Onko kaivattusi

      …mielestäsi älykäs, tai kenties tyhmä? Oma mielipide.
      Ikävä
      127
      5300
    4. Kuinka pitkä välimatka

      on teidän kotien välillä?
      Ikävä
      144
      3674
    5. Epäilen ettet edes

      Kehtaisi liikkua kanssani.
      Ikävä
      69
      3588
    6. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      35
      3544
    7. Oletko huomannut

      Yhden muutoksen?
      Ikävä
      33
      3167
    8. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      55
      2549
    9. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      35
      2041
    10. Miltä mahtaa tuntua

      Sitten kun näet hänet pitkästä aikaa?
      Tunteet
      28
      1796
    Aihe