Onko kellään tietoa uudesta ulosottolaista ja sen käytännöstä.
Siinä puhutaan että aika (15 vuotta) alkaa kulua oikeuden tuomiopäivästä.
Vanhan lain mukaan ulosotto uudistui aina kun saatiinulosmitattua... miten nyt???
Siinä puhutaan että aika (15 vuotta) alkaa kulua oikeuden tuomiopäivästä.
Vanhan lain mukaan ulosotto uudistui aina kun saatiinulosmitattua... miten nyt???
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.oikeus.fi/13324.htm
Tuolta löytyy lisätietoa.
... just niin kuin siinä sanotaan, eli velan ulosottokelpoisuus lakkaa 15 vuoden kuluttua siitä, kun tuomioistuin on antanut asiassa tuomion.
Lisäksi on syytä huomata siirtymäsäännös. Jos velkaa koskeva tuomio on annettu ennen 1.3.1993, kyseinen velan ulosottokelpoisuus lakkaa 1.3.2008.
sama velka uusitaan uudestaan tuomioistuimessa??? Vaikka perusteluja ei sille ole kun se kerran on tehty. Siis velkoja vie sen uudestaan tuomioistuimelle näin saaden sille "tuoreen päiväyksen"??? Mitenkäs tässä tapauksessa ja uusi merkintä jälleen kerran luottotietoihin????
Tekohan on laiton ja sitä puoltaa jopa henkilötietolakikin, mutta perintäfirmat, ulosottoputiikit ja asiakastieto eivät siitä välitä tuontaivaallista.
Miten niin ei ole perusteita, jos on velkaa jollekin niin on. Ei se nyt ihan niin yksinkertaista ole, että tehdään muutama satatuhatta euroa velkaa ja eletään sillä rahalla 15v ja kaikki hyvin. Miten henkilötietolaki velka-asioihin kuuluu. Jos itse olisit lainannut jollekin, haluaisitko omat rahasi takaisin, ei pankki tai jokin isompi firma ole yhtään erilainen kuin yksityinen ihminen. Jos olet taannut jotakin, niin silloin olet sitoutunut maksamaan, jos jokin menee hullusti, miksi niitä takauksia halutaan, jos tosi ei olisi kysymyksessä.
Maksuhäiriö on kertatapahtuma
Kun tieto on kerran poistettu, sitä ei voida tallettaa enää uudelleen. Jos maksu tai suoritus on lyöty laimin, se on lyöty laimin tasan yhtä monta kertaa kuin maksun tarkoittama tavara tai palvelu on otettu vastaan.
Myytyä tavaraa tai palvelua vastaa aina sen yksinkertainen hinta. Nämä on kytketty toisiinsa yksikäsitteisesti siten, että yhteen hintaan ei voida vaatia kuuluvaksi moninkertaista määrää tavaraa tai palveluita eikä tavaraan tai palveluun voida liittää moninkertaista hintaa ja laskua saamatta tavaraa tai palvelua vastaava moninkertainen määrä.
Kuten ihminenkin vanhenee ja lopulta poistuu joukostamme, siten vanhenee myös laillisen luottotietorekisterin tieto siinä ajassa kuin henkilötietolain 21§:ssä on todettu. Tämä aika on 2-4 vuotta tai enintään kaksi vuotta, jos maksuhäiriö on tunnustettu velkojalle heti kirjallisesti. Tämän jälkeen laillisissa luottotiedoissa ei ole mitään tähän asiaan liittyvää merkintää. Ei nyt eikä koskaan myöhemminkään. Luottotietomerkintä kuoli. Loppu.
Hautausmaan kivistä voidaan tarkistaa, että omaisten saamien tietojen perusteella kukaan ei ole tähän mennessä syntynyt ja kuollut kuin enintään yhden kerran.
Kuitenkin Suomen Asiakastieto Oy on rikkonut tietoisesti henkilötietolain n:o 523/1999 21§:n määräyksiä satoja tuhansia kertoja merkitsemällä luottotietorekisteriinsä samat laittomat tiedot päivämäärää muuttaen yhä uudelleen.
Tieto on ollut alunperin laiton henkilötietolain 20§:n perusteella, se on jätetty poistamatta 21§:n määräysten mukaisesti ja se on päivämäärää vaihtaen sijoitettu paikoilleen yhä uudelleen samoja määräyksiä rikkoen. Samalla tieto on ollut lain 9§:n tarkoittamalla tavalla sekä virheellinen, tarpeeton että epätäydellinen ja vanhentunut.
perskele selitäppä vielä uudellen tällaselle tampiolle selkokielellä. luottotietomerkintöjähän tuntuu tulevan ihmisille milloin mistäkin ja samoista asioista. ulosottorunkut toteavat jatkuvassa maksukiellossa olevan tietämättä varattomaksi, on muuten todisteet, ja ilmoittavat hihitellen luottotietoihin, että taas on 4 vuotta merkintä.En taju eikö näille mitään voida, tai voidaan kun ihmiset hoitaa asiansa eivätkä joudu näiden kusipäiden ahneeseen verkkoon.
Jos antaa toiselle muutaman satatuhatta euroa lainaa ILMAN VAKUUKSIA, niin velanantaja on riittävän vastuuntunnoton kärsiäkseen itse seuraukset.
Tuollaisia luottoja annettiin pelkillä henkilötakauksilla ennen 1990 -luvun suurta lamaa. Koko Suomen kansa maksoi pankkien vastuuttomuudesta (ns. kasinotaloudesta)suurtyöttömyytenä ja pankkitakuina. Ja maksaa edelleenkin elättämällä muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka menettivät terveytensä ja työkuntonsa.
Siitä huolimatta pankit perivät edelleen laman aikaisia saataviaan myös ulosoton kautta.