Koiran asema perheessä

En tiedä mitä vastata!

Sinuna unohtaisin nuo johtajuus- ja sen vahvistaminen jutut. Jos koira toimii ja tottelee niinkuin sen haluaisitkin, niin silloin menee homma niinkuin pitäisikin. Jos se taas ei tottele/toimii mielestäsi väärin, niin silloin sille ei ole opetettu toivottua käytösmallia, tai vaadita sen noudattamista. Koira ei syntyjään osaa toimia ja elää ihmisten maailmassa niinkuin me sen haluaisimme elävän. Kaikki mitä haluamme sen tekevän/miten haluamme sen käyttäytyvän pitää sille opettaa. Ja jatkossa myös vaatia niiden noudattamista, sekä tietysti toimia itse samoin, eikä joustaa säännöistä oman mielen mukaan.

Hihnassa poukkoilu on ihan puhtaasti kouluttamattomuutta. Ei koira osaa hihnassa kulkea ellei sitä sille opeta. Jos koiralle ei muuta opeta, niin se todennäköisesti kiskoo hihnassa ja poukkoilee miten sattuu ja minne sattuu (mikä voi pahimmillaan olla koiralle ja muillekin tienkäyttäjille melkoinen riski).
Ihmisten päälle hyppiminen on sekin kouluttamattomuutta. Opeta koiralle kuinka haluat sen ihmisiä tervehtivän ja vahdi että se niin myös tekee, ja etteivät vieraat omalla käytöksellään innosta sitä huonoille tavoille.

olet pomo, kun pidät asian itsestään selvänä! Koira voi mennä ovesta ekana ja raput alas, ja odottaa sitten että itse tulee perässä, ja sitten vasta vetää hihnan kireälle, pelkkää opetusta, ei edes tietoista, huomasin vain eräänä liukkaana päivänä asian, ja aloin tarkata tilannetta. Sama ruuan kanssa, teen koiran kupin valmiiksi, otan ruokaa lautaselle, anna koiralle ja alan syödä. Koira odottaa hiljaa, mutta annas olla jos alan syödä ja kuppi jää pöydänkulmalle, melua tulee. Hihnassa poikkoillaan hijaisilla teillä, ihmisten ilmoilla kuljetaan lyhyessä hihnassa enkä koe vetoa ongelmaksi, hihna suorana, muttei riuhdo eika tempoile. Tullut tavaksi vuosien (10) .aikana. Vieraita koira tervehtii, toisia hypäten, toisia, heikkojalkaisia, hillitysti häntää huiskuttaen Aktivointipallo koiralle vieraan tullessa ja vieras unohtuu, ainakin ahmatilta.

Voisin kiteyttää neuvoni yhteen lauseeseen.

"Ole kuin Hitler oli koirille"

Kannattaa käydä kirjastossa, sieltä löytyy varmasti kirjoja koirien elekielestä, kouluttamisesta ja paljosta muuta. Jos olet epävarma ota kasvattajaan yhteys, hänellä on luutavasti sen verran kokemusta että osaa neuvoa sinua tuollaisissa asioissa.

Yksi hyvä esimerkki "isottelusta" on se että jos koira on sängyllä tai sohvalla ja menet komentamaan sitä pois se murisee tai pahimmassa tapauksessa yrittää näykätä. Silloin ollaan jo väärillä jäljillä.
Sama pätee kupille, jos koira puollustaa ruokaansa ollaan menty siinäkin metsään.

Jos koira käyttäytyy huonosti hihnassa niin yleensä se kyllä, valitettavasti johtuu omistajasta. Lisää treeniä vain niin asia korjaantuu, tuo 1 ikävuosi on juuri sitä "ihaninta" aikaa jolloin koira alkaa kokeilemaan rajojaan. PItkää pinnaa siihen! :)
Naksuttimella (ja kovalla työllä) olen saanut oman koirani kulkemaan hienosti remmissä.
Kun koira hyppii, sitä ei ole yksinkertaisesti ohjattu olemaan kunnolla, neljä jalkaa maassa. Tämän pitäisi opettaa jo ihan pentuna, muuten ajaudutaan siihen että koira ei ymmärrä miksi se ei yhtäkkiä enää saakkaan isona hyppiä vaikka pentuna sai. Se on joko kyllä tai ei, mutta ei sitä ole vieläkään myöhäistä opettaa tavasta pois.
Kun tulet kotiin ja koiralla on neljä jalkaa maassa voit palkita sen hyvästä käytöksestä. Kun vieraita tulee annat heille nameja ja kun koira on suht rauhassa kaikki jalat maassa voi sen palkita, ajoitus on tärkeätä! :)

Jos koira tulee pää matalana tevehtimään ja korvat on vielä vedetty taakse kertoo se vain mielistelystä. Tässä ei olla menty metsään :)

Johtajuutta voi tosiaankin ilmaista koiralle muutenkin kuin painamalla päästä. Kun annan koiralle ruoan, sen taytyy istua tai mennä maahan. Odottaa niin kauan että annat luvan. Selkeillä ja johdonmukaisilla säännöillä pärjään pitkälle. Koiran ei saa antaa rymytä miten tahtoo mutta ei sitä pidä jatkuvasti käskyillä ja turhilla säännöillä painostakkaan.

Et ole ensimmäinen kuka on epävarma koiransa kanssa etkä varsinkaan ensimmäinen kuka on voinut mennä ensimäisen koiransa kanssa hieman metsään.
Itselläni ei ole menossa tällä hetkellä tosiaankaan ensimmäinen koira mutta senkin kanssa on tehty virheitä, ei sitä kaikkea voi millään osata ottaa huomioon heti. Virheistään oppii ja tuskin kukaan onnistuu mokaamaan koiransa kanssa niin etteikö sitä pystyisi korjaamaan.

Kipinkapin kirjastoon ja kasvattajaan yhteyttä. Kyllä se siitä.

PS: Et maininnut tuossa mitään sen kummempia ongelmia, siitä päätellen teillä pitäisi mennä ihan hyvin :)

Koiran kanssa tulee toimeen,kuin muistaa koira on KOIRA ei ihminen ja toimii sen mukaan.Jos nostat sen ihmisen arvoiseksi se aiheuttaa stressiä sillä ja kaikkein eniten koira sekoaa,jos päästää sen laumanjohtajaksi.Silloin on peli menetetty sillä jos ollut pomona se haluaa lopun elämää takaiisn pomoksi.