Liikaa purjepinta-alaa?

Millaisilla kallistuskulmilla tuo broutsaaminen suurinpiirtein tapahtuu? Tuossa videolla näyttää, että pian alkaa porukka tippumaan kyydistä.

FF 27 kirjoitti:

Millaisilla kallistuskulmilla tuo broutsaaminen suurinpiirtein tapahtuu? Tuossa videolla näyttää, että pian alkaa porukka tippumaan kyydistä.

Yllättävää kyllä, että vene pysyi ladulla noinkin rajussa kulmassa.

Broutsaus tapahtuu eri veneillä vähän eri kallistuksella. Leveäperäiset plaanaavat veneet eivät kestä kallistuksia samoin kuin kapeat uppoumarunkoiset. Tämä vaikuttaa tietty eniten noustessa tuuleen, jolloin uudet mallit trimmailee tai jopa reivailee nopeammin. Vauhti myötäiseen niillä sitten onkin selvästi parempi kunhan vene pysyy pystyssä.

Navakalla myötäisellä broach saattaa yllättää veneen kun veneen jos purjealaa on ylhäällä ylen määrin vaikkei kallistusta siinä etukäteen olekaan.

Nimimerkki Fysiikkaa kirjoitti :
" Tämä tietty siksi, että pystyssä purjeessa on enemmän voimaa kun vettä nuolevassa. "

Mietis nyt uudestaan.
Veneessä on reilusti kalleellaan suurempi oikaiseva momentti kuin lievemmässä kallistumassa, ja kallistavassa momentissa on ihan vastaava ero samaan suuntaan.
Koska momentin vipuvarsi ei oleellisesti muutu, on suuremmassa kallistumassa suurempi voima.

Tämä siis siihen asti voimassa kun suurin oikaiseva momentti on saavutettu jossain veneestä riippuen 50...80 asteen kallistumassa.

oikeaa fysiikkaa kirjoitti:

Nimimerkki Fysiikkaa kirjoitti :
" Tämä tietty siksi, että pystyssä purjeessa on enemmän voimaa kun vettä nuolevassa. "

Mietis nyt uudestaan.
Veneessä on reilusti kalleellaan suurempi oikaiseva momentti kuin lievemmässä kallistumassa, ja kallistavassa momentissa on ihan vastaava ero samaan suuntaan.
Koska momentin vipuvarsi ei oleellisesti muutu, on suuremmassa kallistumassa suurempi voima.

Tämä siis siihen asti voimassa kun suurin oikaiseva momentti on saavutettu jossain veneestä riippuen 50...80 asteen kallistumassa.

Lue lisää

Voidaan myöntää, että pystyssä purjeessa on vähemmän voimaa kuin "vettä nuolevassa". Kallistuminen tuo lisää vipuvartta, joten oikaiseva momentti kasvaa sen mukaan.
Nimim. "fysiikkaa" taisi kuitenkin yrittää sanoa, että pystyssä purjeessa on enemmän eteenpäin vievää voimaa, mikä on tosiasia.

Jos esim. latistamalla purjeita saadaan venettä oikaistua, niin purjeen topin yli kulkeva kärkipyörre pienenee (vastus sen mukana), kölin sorto pienenee ja samoin kallistuneen rungon epäsymmetrian aiheuttama indusoitu vastus. Tuloksena on parempi vauhti pienemmällä kallistuksella.

Siis: voimaa kohtuudella, mutta oikein suunnattuna.

Salty kirjoitti:

Voidaan myöntää, että pystyssä purjeessa on vähemmän voimaa kuin "vettä nuolevassa". Kallistuminen tuo lisää vipuvartta, joten oikaiseva momentti kasvaa sen mukaan.
Nimim. "fysiikkaa" taisi kuitenkin yrittää sanoa, että pystyssä purjeessa on enemmän eteenpäin vievää voimaa, mikä on tosiasia.

Jos esim. latistamalla purjeita saadaan venettä oikaistua, niin purjeen topin yli kulkeva kärkipyörre pienenee (vastus sen mukana), kölin sorto pienenee ja samoin kallistuneen rungon epäsymmetrian aiheuttama indusoitu vastus. Tuloksena on parempi vauhti pienemmällä kallistuksella.

Siis: voimaa kohtuudella, mutta oikein suunnattuna.

Lue lisää

Onko heittää mitään arviota, paljonko isopurjeen latistuksella voi vaikuttaa kallistuskulmaan ja kuinka suuren tuulennopeuden nousun sillä voi kompensoida?

Eikös Fysiikkaa-nimimerkki puhunut nimenomaan kallistuskulmasta? Leveämmän veneen suurempi oikaiseva momentti vähentää kallistusta ja lisää eteenpäin vievää voimaa. Varmasti leveäperäinen vene broutsaa pienemmällä kallistuskulmalla kuin kapeaperäinen, jos veneissä on samanlaiset peräsimet. Veneiden perien levitessä on peräsimet syventyneet, joten ei tilanne olekaan lopulta ihan niin yksinkertainen.

.................... kirjoitti:

Eikös Fysiikkaa-nimimerkki puhunut nimenomaan kallistuskulmasta? Leveämmän veneen suurempi oikaiseva momentti vähentää kallistusta ja lisää eteenpäin vievää voimaa. Varmasti leveäperäinen vene broutsaa pienemmällä kallistuskulmalla kuin kapeaperäinen, jos veneissä on samanlaiset peräsimet. Veneiden perien levitessä on peräsimet syventyneet, joten ei tilanne olekaan lopulta ihan niin yksinkertainen.

Lue lisää

"ihan niin yksinkertainen."

Ei niin, esim elan 350 peränosan muoto on sellainen että kryssillä se on vee pohja ollessa kallellaan. Sama juttu esim x-99:n keulassa, kallistuessaan se on v -pohja.

Vee pohja tunnetusti parantaa ohjattuvuutta, joten voi väittää että oikein suunniteltu tasapohjainen kryssii paremmin kuin kapea puikko.

9+4 kirjoitti:

"ihan niin yksinkertainen."

Ei niin, esim elan 350 peränosan muoto on sellainen että kryssillä se on vee pohja ollessa kallellaan. Sama juttu esim x-99:n keulassa, kallistuessaan se on v -pohja.

Vee pohja tunnetusti parantaa ohjattuvuutta, joten voi väittää että oikein suunniteltu tasapohjainen kryssii paremmin kuin kapea puikko.

Lue lisää

Toistan itseäni hitaammille: Mielestäni vene kallistuu lopulta liikaa vasta boutsatessaan. Sitä pistettä lähestyessä purjehdus käy kasvavasti tehottomammaksi, mutta vene on silti hanskassa ja hallittavissa.

Kertokaapas miten kallistuneen veneen profiili liittyy siihen, että vene irtoaa lapasesta ja broutsaa? Vedessä olevan v-kulman suuntavakavuus kuulostaa toiveajattelulta, veneen suuntaa määrää siinäkin peräsin. Jos näin ei olisi, olisi vene täysi pommi.

Kiistaton fakta on pisteviivanimimerkin mainitsema kallistuneen leveän veneen takakulman kannattava ominaisuus. Miksi ihmeessä niissä "maailman parhaissa" lättäpohjakisaraasereissa muuten olis kahta peräsintä (tai ruoria kun leveän veneen laidan yli ei kallistuessa näe). Karvanoppakorollassa voi olla spoileri näön vuoksi, mutta näissä kilpaveneissä se on käytännön pakosta.

Peräsintä voi toki syventää, mutta kun nyt vertaatte kahta samankokoista, kapeaa ja leveää venettä niin kyllä se vaan niin on, että toinen broutsaa ensin ja se ei ole kapea vene.

Fysiikkaa kirjoitti:

Toistan itseäni hitaammille: Mielestäni vene kallistuu lopulta liikaa vasta boutsatessaan. Sitä pistettä lähestyessä purjehdus käy kasvavasti tehottomammaksi, mutta vene on silti hanskassa ja hallittavissa.

Kertokaapas miten kallistuneen veneen profiili liittyy siihen, että vene irtoaa lapasesta ja broutsaa? Vedessä olevan v-kulman suuntavakavuus kuulostaa toiveajattelulta, veneen suuntaa määrää siinäkin peräsin. Jos näin ei olisi, olisi vene täysi pommi.

Kiistaton fakta on pisteviivanimimerkin mainitsema kallistuneen leveän veneen takakulman kannattava ominaisuus. Miksi ihmeessä niissä "maailman parhaissa" lättäpohjakisaraasereissa muuten olis kahta peräsintä (tai ruoria kun leveän veneen laidan yli ei kallistuessa näe). Karvanoppakorollassa voi olla spoileri näön vuoksi, mutta näissä kilpaveneissä se on käytännön pakosta.

Peräsintä voi toki syventää, mutta kun nyt vertaatte kahta samankokoista, kapeaa ja leveää venettä niin kyllä se vaan niin on, että toinen broutsaa ensin ja se ei ole kapea vene.

Lue lisää

"Peräsintä voi toki syventää, mutta kun nyt vertaatte kahta samankokoista, kapeaa ja leveää venettä niin kyllä se vaan niin on, että toinen broutsaa ensin ja se ei ole kapea vene. "

Mitä väliä, mitään kölivenettä ei ole syytä purjehti uyli 20 asteen kallistuskulmilla sorron vuoksi ja kaikki purjeveneet broachaavat jossain pisteessä, joten purjealaa pitää aktiivisesti säätää keliin sopivaksi ja purjeiden säätön purjehdus nimisen harratuksen eräs perusjuttu.

+3ä4 kirjoitti:

"Peräsintä voi toki syventää, mutta kun nyt vertaatte kahta samankokoista, kapeaa ja leveää venettä niin kyllä se vaan niin on, että toinen broutsaa ensin ja se ei ole kapea vene. "

Mitä väliä, mitään kölivenettä ei ole syytä purjehti uyli 20 asteen kallistuskulmilla sorron vuoksi ja kaikki purjeveneet broachaavat jossain pisteessä, joten purjealaa pitää aktiivisesti säätää keliin sopivaksi ja purjeiden säätön purjehdus nimisen harratuksen eräs perusjuttu.

Lue lisää

Köliveneitä ne on metrisäännön veneetkin, mutta 20 astetta on sellanen hyvä lähtökohta ja 45 asteessa vesi tulee ikävän lähelle istuma-aukkojen reunoja.

Mutta ennen kaikkea, kallistus lasketaan keskituulen kallistuman mukaan. Puuskan tullessa se leveä broutsaa ja kapea jatkaa pitkin latua. Eihän se vika ole, se on ominaisuus ja broutsit estettävissä vikkelällä skuutikädellä.

Fysiikkaa kirjoitti:

Toistan itseäni hitaammille: Mielestäni vene kallistuu lopulta liikaa vasta boutsatessaan. Sitä pistettä lähestyessä purjehdus käy kasvavasti tehottomammaksi, mutta vene on silti hanskassa ja hallittavissa.

Kertokaapas miten kallistuneen veneen profiili liittyy siihen, että vene irtoaa lapasesta ja broutsaa? Vedessä olevan v-kulman suuntavakavuus kuulostaa toiveajattelulta, veneen suuntaa määrää siinäkin peräsin. Jos näin ei olisi, olisi vene täysi pommi.

Kiistaton fakta on pisteviivanimimerkin mainitsema kallistuneen leveän veneen takakulman kannattava ominaisuus. Miksi ihmeessä niissä "maailman parhaissa" lättäpohjakisaraasereissa muuten olis kahta peräsintä (tai ruoria kun leveän veneen laidan yli ei kallistuessa näe). Karvanoppakorollassa voi olla spoileri näön vuoksi, mutta näissä kilpaveneissä se on käytännön pakosta.

Peräsintä voi toki syventää, mutta kun nyt vertaatte kahta samankokoista, kapeaa ja leveää venettä niin kyllä se vaan niin on, että toinen broutsaa ensin ja se ei ole kapea vene.

Lue lisää

Purjeveneen suuntaa määräävät voimat, jotka pyrkivät muuttamaan veneen suuntaa. Veden alla olevat osat vastustavat enemmän tai vähemmän liikkumista eri suuntiin, veden päällä olevat samoin. Purjeilla pyritään saamaan voimaa eteenpäin ja vedenalaisia osia suunnittelemalla yritetään vähentää veneen liikkumista sivusuuntaan. Peräsin on osa näitä rakenteita ja se saa aikaan sivusuuntaista voimaa silloinkin kun se on sidottu keskelle. Peräsinlavan asennon muutoksilla voidaan sivusuuntaan vaikuttavaa voimaa muuttaa. Mutta pointti oli se, että peräsin ei ole ainoa veneen osa, joka määrää suuntaa. Kaikille purjehtijoille lienee tuttua se, että purjevene on ohjailtavissa jossakin määrin pelkästään purjeita säätämällä. Tähänhän perustuu myös surffilaudan ohjailu.

On selvää, että leveäperäinen vene irroittaa kallistuessaan peräsimen otteen vedestä helpommin kuin kapea, jos peräsimet ovat muuten samanlaiset. Tämä on kuitenkin pelkkää teoreettista olkiukkoilua, koska juuri sen vuoksi leveäperäisissä veneissä on paljon syvemmät ja tehokkaammat peräsimet. Jos kaksi venettä on muuten samanlaisia (pituus, paino, purjepinta-ala, kölipainosuhde, kölin syvyys), mutta toinen on kapea ja toinen leveä, sekä peräsimet sellaiset kuin ne sen tyyppisissä veneissä ovat, en usko, että broutsaamisherkkyyksissä olisi suurempia eroja. Paitsi kovassa myötäisessä leveäperäinen on vakaampi. Kahden peräsimen versioissa haetaan hyvää peräsimen pitoa suuremmilla kallistuskulmilla siten, että peräsimen pinta-ala voidaan jättää pienemmäksi.

Venesuunnittelua kirjoitti:

Purjeveneen suuntaa määräävät voimat, jotka pyrkivät muuttamaan veneen suuntaa. Veden alla olevat osat vastustavat enemmän tai vähemmän liikkumista eri suuntiin, veden päällä olevat samoin. Purjeilla pyritään saamaan voimaa eteenpäin ja vedenalaisia osia suunnittelemalla yritetään vähentää veneen liikkumista sivusuuntaan. Peräsin on osa näitä rakenteita ja se saa aikaan sivusuuntaista voimaa silloinkin kun se on sidottu keskelle. Peräsinlavan asennon muutoksilla voidaan sivusuuntaan vaikuttavaa voimaa muuttaa. Mutta pointti oli se, että peräsin ei ole ainoa veneen osa, joka määrää suuntaa. Kaikille purjehtijoille lienee tuttua se, että purjevene on ohjailtavissa jossakin määrin pelkästään purjeita säätämällä. Tähänhän perustuu myös surffilaudan ohjailu.

On selvää, että leveäperäinen vene irroittaa kallistuessaan peräsimen otteen vedestä helpommin kuin kapea, jos peräsimet ovat muuten samanlaiset. Tämä on kuitenkin pelkkää teoreettista olkiukkoilua, koska juuri sen vuoksi leveäperäisissä veneissä on paljon syvemmät ja tehokkaammat peräsimet. Jos kaksi venettä on muuten samanlaisia (pituus, paino, purjepinta-ala, kölipainosuhde, kölin syvyys), mutta toinen on kapea ja toinen leveä, sekä peräsimet sellaiset kuin ne sen tyyppisissä veneissä ovat, en usko, että broutsaamisherkkyyksissä olisi suurempia eroja. Paitsi kovassa myötäisessä leveäperäinen on vakaampi. Kahden peräsimen versioissa haetaan hyvää peräsimen pitoa suuremmilla kallistuskulmilla siten, että peräsimen pinta-ala voidaan jättää pienemmäksi.

Lue lisää

Broachausherkkyys on paljon monimutkaisempi juttu kuin peräsimen pito ja mahdollinen nousu irti vedestä. Edelleenkin broachausherkkyys on suunnittelijoille vaikea asia ja vaikeasti ennakoitavista. Kyse on paljolti dynaamisista asioista eli vene saattaa brouchata pienelläkin kallistumalla, jos se tapahtuu nopeasti ja toisaalta kestää hyvin suuria kallistumia, kun tilanne on stabiili.

Uskoisin, että runkomuodolla ja painojakaumalla on tässä suurempi merkitys kuin peräsimellä. Perinteinen (no vaikkapa S&S tyylinen) runkomuoto ei ole helposti brouchaava. Moderneista veneistä taas monet broachaavat todella helposti, jopa puuskaisella 5 m/s kryssillä, kuten edellinen veneeni, jossa oli erittäin syvä ja tehokas peräsin.

Sitten osa moderneista veneistä taas ei broachaa juuri lainkaan, vaikka niistä on vaikea huomata juuri mitään eroa niihin, jotka broachaavat. Tästä syystä juuri broachausherkkyys on se asia, johon venesuunnittelijat kiinnittävät huomiota uuden veneen ensitesteissä.

Joakim_ kirjoitti:

Broachausherkkyys on paljon monimutkaisempi juttu kuin peräsimen pito ja mahdollinen nousu irti vedestä. Edelleenkin broachausherkkyys on suunnittelijoille vaikea asia ja vaikeasti ennakoitavista. Kyse on paljolti dynaamisista asioista eli vene saattaa brouchata pienelläkin kallistumalla, jos se tapahtuu nopeasti ja toisaalta kestää hyvin suuria kallistumia, kun tilanne on stabiili.

Uskoisin, että runkomuodolla ja painojakaumalla on tässä suurempi merkitys kuin peräsimellä. Perinteinen (no vaikkapa S&S tyylinen) runkomuoto ei ole helposti brouchaava. Moderneista veneistä taas monet broachaavat todella helposti, jopa puuskaisella 5 m/s kryssillä, kuten edellinen veneeni, jossa oli erittäin syvä ja tehokas peräsin.

Sitten osa moderneista veneistä taas ei broachaa juuri lainkaan, vaikka niistä on vaikea huomata juuri mitään eroa niihin, jotka broachaavat. Tästä syystä juuri broachausherkkyys on se asia, johon venesuunnittelijat kiinnittävät huomiota uuden veneen ensitesteissä.

Lue lisää

Kuinka Tempon sai hallintaan, aktiivisesti levankia käyttäen vai joutuiko laskemaan paineita skuutilla?

f3f3f kirjoitti:

Kuinka Tempon sai hallintaan, aktiivisesti levankia käyttäen vai joutuiko laskemaan paineita skuutilla?

Heti puuskan alussa skuuttia reilusti auki ja sitten samantien (siis puuskan aikana) takaisin sisään. Oikein puuskikkaassa kelissä skuutti kokonaan auki puuskan alussa ja taas heti sisään. Tärkeää oli "torjua" nopea kallistuksen muutos, mikä ei onnistunut piinaamalla. Ilman skuutin päästöä pahimmillan meni kryssillä vendaksi saakka. Skuutin sisäänvedon jälkeen sai sitten puuskasta hyödyn eli pystyi ajamaan ylemmäs ja/tai kovempaa.

Fysiikkaa kirjoitti:

Toistan itseäni hitaammille: Mielestäni vene kallistuu lopulta liikaa vasta boutsatessaan. Sitä pistettä lähestyessä purjehdus käy kasvavasti tehottomammaksi, mutta vene on silti hanskassa ja hallittavissa.

Kertokaapas miten kallistuneen veneen profiili liittyy siihen, että vene irtoaa lapasesta ja broutsaa? Vedessä olevan v-kulman suuntavakavuus kuulostaa toiveajattelulta, veneen suuntaa määrää siinäkin peräsin. Jos näin ei olisi, olisi vene täysi pommi.

Kiistaton fakta on pisteviivanimimerkin mainitsema kallistuneen leveän veneen takakulman kannattava ominaisuus. Miksi ihmeessä niissä "maailman parhaissa" lättäpohjakisaraasereissa muuten olis kahta peräsintä (tai ruoria kun leveän veneen laidan yli ei kallistuessa näe). Karvanoppakorollassa voi olla spoileri näön vuoksi, mutta näissä kilpaveneissä se on käytännön pakosta.

Peräsintä voi toki syventää, mutta kun nyt vertaatte kahta samankokoista, kapeaa ja leveää venettä niin kyllä se vaan niin on, että toinen broutsaa ensin ja se ei ole kapea vene.

Lue lisää

" kyllä se vaan niin on, että toinen broutsaa ensin ja se ei ole kapea vene. "
No ei.
Jos se vertailu kohde on oikeasti leveä, eli monirunko, niin se kapea kölivene broutsaa varmasti helpommin.