Valtakirja yhtiökokoukseen

jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

"Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä."

Kannattaa lukea uusi lain pykälä tarkkaan; yhden osakkaan äänimäärä on enintään viidesosa, mutta toki hän voi edustaa vaikka kuinka montaa osakasta lisäksi.

Tämä täytyy myös olla huomoitu uudistetussa yhtiöjärjestyksessä, kuten "its" toteaa.

hjk.. kirjoitti:

"Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä."

Kannattaa lukea uusi lain pykälä tarkkaan; yhden osakkaan äänimäärä on enintään viidesosa, mutta toki hän voi edustaa vaikka kuinka montaa osakasta lisäksi.

Tämä täytyy myös olla huomoitu uudistetussa yhtiöjärjestyksessä, kuten "its" toteaa.

Lue lisää

Niin se pitää olla huomioitu yhtiöjärjestyksessä ainoastaan siinä tapauksessa, että lain määräämästä rajoituksesta poiketaan.

hjk.. kirjoitti:

"Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä."

Kannattaa lukea uusi lain pykälä tarkkaan; yhden osakkaan äänimäärä on enintään viidesosa, mutta toki hän voi edustaa vaikka kuinka montaa osakasta lisäksi.

Tämä täytyy myös olla huomoitu uudistetussa yhtiöjärjestyksessä, kuten "its" toteaa.

Lue lisää

Suurimmassa osassa vanhoissa yhtiöjärjestyksissä on vanhan lain mukainen fraasi:"Kukaan älköön äänestäkö kuin ....."
Ja silloin kukaan osanottaja ei äänestä kuin 1/5 osalla kokouksen osanottajien äänimäärästä vaikka kuinka montaa osakasta edustaisi.
Uusi laki poisti tuon kohdan, mutta jos yhtiöjärjestys on edelleen päivittämättä niin toimiminen on vanhan lainkohdan mukaan.

hjk.. kirjoitti:

Suurimmassa osassa vanhoissa yhtiöjärjestyksissä on vanhan lain mukainen fraasi:"Kukaan älköön äänestäkö kuin ....."
Ja silloin kukaan osanottaja ei äänestä kuin 1/5 osalla kokouksen osanottajien äänimäärästä vaikka kuinka montaa osakasta edustaisi.
Uusi laki poisti tuon kohdan, mutta jos yhtiöjärjestys on edelleen päivittämättä niin toimiminen on vanhan lainkohdan mukaan.

Lue lisää

Pieni korjaus: Tarkkaan ottaen toimiminen on yhtiöjärjestyksen mukaan, jos tuollainen pykälä sieltä löytyy :-)
Vanhaa lainkohtaa ei enää sovelleta missään tapauksessa.

ITS.. kirjoitti:

jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

Yhtiöjärjestys ei voi mennä lain edelle

srheth kirjoitti:

Yhtiöjärjestys ei voi mennä lain edelle

Voi niissä asioissa, missä laissa sanotaan "ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä".

Ei kukaan. Eikä sillä ole merkitystäkään, koska päätökset tehdään enemmistöpäätöksillä yhtiökokouksissa, joten ei tarvitsekaan saada 100% äänistä. Yleensä yhtiökokouksissa muutenkaan ei ole läheskään kaikki äänet saatavilla.

Esimerkissäsi: jos osakkaita on 3 ja kullakin on saman verran ääniä, niin on sama saavatko he äänestää 33,3 % äänistä vai 25 % äänistä (käytännössähän jokaisella on tuossa tapauksessa 1 ääni).

Yleensä suurinta valtaa käyttää puheenjohtajan vaimo äänimäärästä riippumatta

hklfhfhkl kirjoitti:

Yleensä suurinta valtaa käyttää puheenjohtajan vaimo äänimäärästä riippumatta

Joskus aikoinaan eräässä yhtiössä oli tapana äänestää kättä nostamalla. Sinänsä jo aika outo käytäntö, mutta entistä oudommalta se tuntui kun samasta taloudesta paikalla oli parhaimmillaan puoli sukua ja jokainen käsi pystyssä ja tietty jokainen käsi laskettiin. Taisi jollain olla molemmat kädet ja jalatkin mukana äänestyksissä.

Kovin kummosista asioista ei aikanani tosin äänestetty, vaan kun olin nuori ujo poika, en älyynnyt/rohjennut kysyä onko sama äänestystapa käytössä asiasta riippumatta.

Juuri näin ja se on koko lainkohdan tarkoituskin, ettei 1 osakas pääse määräävään asemaan. Muuten käytännössä tuo 1 osakas voisi päättää kaikesta taloyhtiössä: budjetista, korjauksista, vastuuvapauden myöntämisistä, hallituksesta jne.

Ässä Mix kirjoitti:

Juuri näin ja se on koko lainkohdan tarkoituskin, ettei 1 osakas pääse määräävään asemaan. Muuten käytännössä tuo 1 osakas voisi päättää kaikesta taloyhtiössä: budjetista, korjauksista, vastuuvapauden myöntämisistä, hallituksesta jne.

Lue lisää

Kannattaa juuri tässä kohdin huomioida KOy:n ja AsOy:n ero. Kiinteistöosakeyhtiössä ei noudateta AsOyL määräyksiä, eikä kyseistä rajoitusta näin ollen ole.

Omistamme yhdessä ystäväni kanssa varsin suuren liiketilan KOy:ssä jossa liiketilojen lisäksi sijaitsee kaksi asuntoa, ja äänimäärämme on tällä hetkellä n. 29 % kokonaismäärästä. Lisäksi toinen osakas omistaa liiketilan joka antaa n. 24 % äänioikeuden. Tämän toisen osakkaan kanssa olemme varsin samoilla linjoilla siitä miten kiinteistöä tulee ylläpitää. Toinen asunnonomistajista toi sitten yhtiökokouksen esityslistalle ehdotuksen yhtiöjärjetyksen muuttamisesta AsOyL:n määräyksiä vastaavaksi, arvaa kaksi kertaa menikö läpi... Eli yhden osakkaan venkoilusta huolimatta meillä on hyvin hoidettu yhtiö jossa korjaukset tehdään mieluummin ennakoivasti kuin jälkikäteen, ja omaisuuden arvo säilyy :)

Ässä Mix kirjoitti:

Juuri näin ja se on koko lainkohdan tarkoituskin, ettei 1 osakas pääse määräävään asemaan. Muuten käytännössä tuo 1 osakas voisi päättää kaikesta taloyhtiössä: budjetista, korjauksista, vastuuvapauden myöntämisistä, hallituksesta jne.

Lue lisää

Mielestäni puolet osakkeista omistavan tulee ollakin määrävässä asemassa, koska hänen rahoista suurimmaksi osaksi on kyse. Mutta silti toiset päättävät hänen rahoistaan.

Teoriassa näin on jos oletetaan että asuntojen osakemäärä on sama ja kaikki ovat paikalla yhtiökokouksessa.

ITS... kirjoitti:

Teoriassa näin on jos oletetaan että asuntojen osakemäärä on sama ja kaikki ovat paikalla yhtiökokouksessa.

Lehdessä oli muutama vuosi sitten tapaus, jossa omistusta on hajautettu: omistajalla, omistajan hallinnoimalle yhdistykselle, omistajan vaimolle jne. Tällä tavalla periaatteessa yksi suku on saanut yli 50% äänivallan, joka voidaan valtakirjoilla antaa yhdelle henkilölle. Käytännössä asia on johtanut suuriin riitoihin yhtiössä...

Asunto Erkki kirjoitti:

Lehdessä oli muutama vuosi sitten tapaus, jossa omistusta on hajautettu: omistajalla, omistajan hallinnoimalle yhdistykselle, omistajan vaimolle jne. Tällä tavalla periaatteessa yksi suku on saanut yli 50% äänivallan, joka voidaan valtakirjoilla antaa yhdelle henkilölle. Käytännössä asia on johtanut suuriin riitoihin yhtiössä...

Lue lisää

Niin, kyllä voidaan valtakirjoilla antaa yhdelle henkilölle, mutta edelleenkin pätee 1/5 rajoitus. Ne valtakirjat pitää antaa eri henkilöille, jos halutaan äänestää yli 1/5 äänivallasta.,

17+15 kirjoitti:

Niin, kyllä voidaan valtakirjoilla antaa yhdelle henkilölle, mutta edelleenkin pätee 1/5 rajoitus. Ne valtakirjat pitää antaa eri henkilöille, jos halutaan äänestää yli 1/5 äänivallasta.,

Lue lisää

Mutta kun uuden lain aikana ei enää tarvitsekaan. Luepas uudestaan se pykälä 6. Uudessa laissa rajoitetaan enää yhden osakkeenomistajan äänimäärää, ei sitä että tuon äänimäärän käyttöoikeus on annettu valtakirjalla jollekin toiselle. Muutenkaan kokouksen osallistujanhan ei tarvitse edes olla "osakkeenomistaja".
Esimerkiksi osakkeenomistajan A osakkeet voivat tuottaa ainoastaan 20% äänistä, samoin kuin osakkeenomistajan B osakkeet jne. Mutta enää ei ole kiellettyä A:n ja B:n antaa valtakirjaa C:lle, joka voisi käyttää sekä A:n ja B:n äänioikeutta eli yhteensä 40%. Ja jos C sattuu olemaan osakkeenomistaja, niin hän saa äänestää vielä omilla äänilläänkin, jotka voivat edelleen olla vain se 20% kaikista äänistä.

Ässä Mix kirjoitti:

Mutta kun uuden lain aikana ei enää tarvitsekaan. Luepas uudestaan se pykälä 6. Uudessa laissa rajoitetaan enää yhden osakkeenomistajan äänimäärää, ei sitä että tuon äänimäärän käyttöoikeus on annettu valtakirjalla jollekin toiselle. Muutenkaan kokouksen osallistujanhan ei tarvitse edes olla "osakkeenomistaja".
Esimerkiksi osakkeenomistajan A osakkeet voivat tuottaa ainoastaan 20% äänistä, samoin kuin osakkeenomistajan B osakkeet jne. Mutta enää ei ole kiellettyä A:n ja B:n antaa valtakirjaa C:lle, joka voisi käyttää sekä A:n ja B:n äänioikeutta eli yhteensä 40%. Ja jos C sattuu olemaan osakkeenomistaja, niin hän saa äänestää vielä omilla äänilläänkin, jotka voivat edelleen olla vain se 20% kaikista äänistä.

Lue lisää

Jos näin on, niin kyllä on erikoinen pykälä. Jos minä omistan 40 % osakkeista ja menen yhtiökokoukseen, saan äänestää 20 %:lla (olettaen, että kaikki on paikalla). Jos annan valtakirjan kaverille, joka ei ole osakkeenomistaja, hän voikin äänestää samoilla osakkeilla 40 %. Eihän se uusi pykälä voi tarkoittaa tätä?

17+15 kirjoitti:

Jos näin on, niin kyllä on erikoinen pykälä. Jos minä omistan 40 % osakkeista ja menen yhtiökokoukseen, saan äänestää 20 %:lla (olettaen, että kaikki on paikalla). Jos annan valtakirjan kaverille, joka ei ole osakkeenomistaja, hän voikin äänestää samoilla osakkeilla 40 %. Eihän se uusi pykälä voi tarkoittaa tätä?

Lue lisää

Ei se sitä tarkoitakaan. Kaverisi edustaa sinua ja häntä koskevat samat rajoitukset kuin sinuakin: hän saa äänestää vain 20%.
Mutta jos hän edustaa MYÖS jotain TOISTA (niin se ei enää riipu sinusta mitenkään):
Hän saa sinua edustaessaan äänestää 20% ja kun tulee sen toisen osakkaan vuoro äänestää (jota kaverisi siis edustaa), niin hän saa äänestää sillä osuudellla kuin tuo toinen osakas saisi ollessaan itse paikalla: eli korkeintaan 20% kokouksissa edustetuista äänistä. Tästähän tulee esimerkissä siis yhteensä 40%. (MUTTA tätä voidaan tosiaan rajoittaa yhtiöjärjestyksessä).
Mikäänhän ei estä tätä edustajaa äänestämästä toisella sarjalla vaikka KYLLÄ ja toisella EI, jos hän haluaisi oikein pelleillä :-)

Ässä Mix kirjoitti:

Ei se sitä tarkoitakaan. Kaverisi edustaa sinua ja häntä koskevat samat rajoitukset kuin sinuakin: hän saa äänestää vain 20%.
Mutta jos hän edustaa MYÖS jotain TOISTA (niin se ei enää riipu sinusta mitenkään):
Hän saa sinua edustaessaan äänestää 20% ja kun tulee sen toisen osakkaan vuoro äänestää (jota kaverisi siis edustaa), niin hän saa äänestää sillä osuudellla kuin tuo toinen osakas saisi ollessaan itse paikalla: eli korkeintaan 20% kokouksissa edustetuista äänistä. Tästähän tulee esimerkissä siis yhteensä 40%. (MUTTA tätä voidaan tosiaan rajoittaa yhtiöjärjestyksessä).
Mikäänhän ei estä tätä edustajaa äänestämästä toisella sarjalla vaikka KYLLÄ ja toisella EI, jos hän haluaisi oikein pelleillä :-)

Lue lisää

Kiitoksia selvityksestä!

19 3 kommenttiin: Olisikohan kuitenkin niin, että jos puolisot (avio) omistavat asunnon osakkeet puoliksi ja toinen ei ole paikalla kokouksessa, niin toinen edustaa myös toista puolisoa ilman valtakirjaakin. Kyseessä taitaa olla ns. asemavaltuutus.

isännöintiliitto:
"Mikäli vain osa yhteisomistajista saapuu paikalle on heidän esitettävä valtuutus muilta yhteisomistajilta luvasta edustaa heitä yhtiökokouksessa. Ilman valtuutusta yhteisomistajat eivät voi käyttää omistustaan vastaavaa äänimäärää. Mikäli paikalla olevilla yhteisomistajilla ei ole esittää valtuutusta voidaan heille antaa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Poikkeuksena pidetään samassa huoneistossa asuvia avio- tai avopuolisoita, joille voidaan lähtökohtaisesti antaa oikeus edustaa ilman valtakirjaa toista osakkeenomistajaa yhtiökokouksessa. Asemavaltuutus on siis hyväksyttävä, jollei ole perusteltua syytä olettaa, että valtuutusta ei ole annettu."

http://www.isannointiliitto.fi/usercontrols/naytaliite.aspx?id=29754&group=406

Vuokralainen ei edusta (siis hänellä ei ole äänioikeutta) koskaan huoneistoa, ellei vuokralaisella ole valtakirjaa huoneiston omistajalta. Vuokralaisella on tietyissä tilanteissa oikeus osallistua yhtiökokoukseen, riippumatta siitä onko varsinainen osakkeenomistaja osallistumassa vai ei. Huomaa, että osallistuminen ei tarkoita äänioikeutta.
Hallituksen puheenjohtajan tai kenenkään hallituksen jäsenen ei tarvitse asua taloyhtiössä eikä edes tarvitse omistaa osakkeita kyseisestä taloyhtiöstä.

Eli sama kohtelu, olipa osakkeet edustettuna valtakirjoilla tahi tosi isolla huoneistolla?

Noin oli vanhan lain aikana, mutta laki on muuttunut ja vaikka yhtiöjärjestys olisi päivittämättä uuden lain mukaiseksi niin tuo pykälä ei enää ole voimassa.