Kuinka monta valtakirjaa yksi osakas voi saada yhtiökokoukseen? Onko määrä rajattu ?
Valtakirja yhtiökokoukseen
Tiedosta kiitollinen
377866
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ei ole
Valtakirjojen määrää ei ole rajoitettu, mutta et voi edustaa kuin korkeintaa 1/5 osaa kokoukseen osallistuvien äänimäärästä.
Luku 6, pykälä 13 as oy laissa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599?search[type]=pika&search[pika]=asunto-osakeyhtiölaki
jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
"Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä."
Kannattaa lukea uusi lain pykälä tarkkaan; yhden osakkaan äänimäärä on enintään viidesosa, mutta toki hän voi edustaa vaikka kuinka montaa osakasta lisäksi.
Tämä täytyy myös olla huomoitu uudistetussa yhtiöjärjestyksessä, kuten "its" toteaa.
Niin se pitää olla huomioitu yhtiöjärjestyksessä ainoastaan siinä tapauksessa, että lain määräämästä rajoituksesta poiketaan.
Suurimmassa osassa vanhoissa yhtiöjärjestyksissä on vanhan lain mukainen fraasi:"Kukaan älköön äänestäkö kuin ....."
Ja silloin kukaan osanottaja ei äänestä kuin 1/5 osalla kokouksen osanottajien äänimäärästä vaikka kuinka montaa osakasta edustaisi.
Uusi laki poisti tuon kohdan, mutta jos yhtiöjärjestys on edelleen päivittämättä niin toimiminen on vanhan lainkohdan mukaan.
Pieni korjaus: Tarkkaan ottaen toimiminen on yhtiöjärjestyksen mukaan, jos tuollainen pykälä sieltä löytyy :-)
Vanhaa lainkohtaa ei enää sovelleta missään tapauksessa.
Yhtiöjärjestys ei voi mennä lain edelle
Voi niissä asioissa, missä laissa sanotaan "ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä".
Entä jos yhtiössä on alle 5 osakkeenomistajaa. Kuka käyttää loppua äänivaltaa (Isännöitsijäkö vai remonttifirman edustaja?), esim. Osakkaita on 3 ja kukin omistaa 1/3 yhtiöstä.
Ei kukaan. Eikä sillä ole merkitystäkään, koska päätökset tehdään enemmistöpäätöksillä yhtiökokouksissa, joten ei tarvitsekaan saada 100% äänistä. Yleensä yhtiökokouksissa muutenkaan ei ole läheskään kaikki äänet saatavilla.
Esimerkissäsi: jos osakkaita on 3 ja kullakin on saman verran ääniä, niin on sama saavatko he äänestää 33,3 % äänistä vai 25 % äänistä (käytännössähän jokaisella on tuossa tapauksessa 1 ääni).
Yleensä suurinta valtaa käyttää puheenjohtajan vaimo äänimäärästä riippumatta
Joskus aikoinaan eräässä yhtiössä oli tapana äänestää kättä nostamalla. Sinänsä jo aika outo käytäntö, mutta entistä oudommalta se tuntui kun samasta taloudesta paikalla oli parhaimmillaan puoli sukua ja jokainen käsi pystyssä ja tietty jokainen käsi laskettiin. Taisi jollain olla molemmat kädet ja jalatkin mukana äänestyksissä.
Kovin kummosista asioista ei aikanani tosin äänestetty, vaan kun olin nuori ujo poika, en älyynnyt/rohjennut kysyä onko sama äänestystapa käytössä asiasta riippumatta.
Entä jos oikeasti omistaa vaikkapa puolet koko taloyhtiön osakkeista (ja näin ollen myös maksaa puolet kaikista taloyhtiön kuluista), niin siltikään ei ole päätösvaltaa kuin se 1/5.
Juuri näin ja se on koko lainkohdan tarkoituskin, ettei 1 osakas pääse määräävään asemaan. Muuten käytännössä tuo 1 osakas voisi päättää kaikesta taloyhtiössä: budjetista, korjauksista, vastuuvapauden myöntämisistä, hallituksesta jne.
Kannattaa juuri tässä kohdin huomioida KOy:n ja AsOy:n ero. Kiinteistöosakeyhtiössä ei noudateta AsOyL määräyksiä, eikä kyseistä rajoitusta näin ollen ole.
Omistamme yhdessä ystäväni kanssa varsin suuren liiketilan KOy:ssä jossa liiketilojen lisäksi sijaitsee kaksi asuntoa, ja äänimäärämme on tällä hetkellä n. 29 % kokonaismäärästä. Lisäksi toinen osakas omistaa liiketilan joka antaa n. 24 % äänioikeuden. Tämän toisen osakkaan kanssa olemme varsin samoilla linjoilla siitä miten kiinteistöä tulee ylläpitää. Toinen asunnonomistajista toi sitten yhtiökokouksen esityslistalle ehdotuksen yhtiöjärjetyksen muuttamisesta AsOyL:n määräyksiä vastaavaksi, arvaa kaksi kertaa menikö läpi... Eli yhden osakkaan venkoilusta huolimatta meillä on hyvin hoidettu yhtiö jossa korjaukset tehdään mieluummin ennakoivasti kuin jälkikäteen, ja omaisuuden arvo säilyy :)
Mielestäni puolet osakkeista omistavan tulee ollakin määrävässä asemassa, koska hänen rahoista suurimmaksi osaksi on kyse. Mutta silti toiset päättävät hänen rahoistaan.
Entä jos yhtiössä on 5 asuntoa. Kaikki asunnot käsittävät yhtä suuren osakenipun eli jokainen asunto antaa 1/5 äänivallan. Nyt jos yksi henkilö omistaa kolme asunto-osaketta ja kaksi muuta asuntoa omistaa avopari niin, että toisen omistaa mies ja toisen avovaimo. Eikös tässä synny tilanne, jossa tällä avoparilla yhdessä on enemmän äänivaltaa vaikka omistus yhtiöstä on pienempi?
Teoriassa näin on jos oletetaan että asuntojen osakemäärä on sama ja kaikki ovat paikalla yhtiökokouksessa.
Lehdessä oli muutama vuosi sitten tapaus, jossa omistusta on hajautettu: omistajalla, omistajan hallinnoimalle yhdistykselle, omistajan vaimolle jne. Tällä tavalla periaatteessa yksi suku on saanut yli 50% äänivallan, joka voidaan valtakirjoilla antaa yhdelle henkilölle. Käytännössä asia on johtanut suuriin riitoihin yhtiössä...
Niin, kyllä voidaan valtakirjoilla antaa yhdelle henkilölle, mutta edelleenkin pätee 1/5 rajoitus. Ne valtakirjat pitää antaa eri henkilöille, jos halutaan äänestää yli 1/5 äänivallasta.,
Mutta kun uuden lain aikana ei enää tarvitsekaan. Luepas uudestaan se pykälä 6. Uudessa laissa rajoitetaan enää yhden osakkeenomistajan äänimäärää, ei sitä että tuon äänimäärän käyttöoikeus on annettu valtakirjalla jollekin toiselle. Muutenkaan kokouksen osallistujanhan ei tarvitse edes olla "osakkeenomistaja".
Esimerkiksi osakkeenomistajan A osakkeet voivat tuottaa ainoastaan 20% äänistä, samoin kuin osakkeenomistajan B osakkeet jne. Mutta enää ei ole kiellettyä A:n ja B:n antaa valtakirjaa C:lle, joka voisi käyttää sekä A:n ja B:n äänioikeutta eli yhteensä 40%. Ja jos C sattuu olemaan osakkeenomistaja, niin hän saa äänestää vielä omilla äänilläänkin, jotka voivat edelleen olla vain se 20% kaikista äänistä.
Jos näin on, niin kyllä on erikoinen pykälä. Jos minä omistan 40 % osakkeista ja menen yhtiökokoukseen, saan äänestää 20 %:lla (olettaen, että kaikki on paikalla). Jos annan valtakirjan kaverille, joka ei ole osakkeenomistaja, hän voikin äänestää samoilla osakkeilla 40 %. Eihän se uusi pykälä voi tarkoittaa tätä?
Ei se sitä tarkoitakaan. Kaverisi edustaa sinua ja häntä koskevat samat rajoitukset kuin sinuakin: hän saa äänestää vain 20%.
Mutta jos hän edustaa MYÖS jotain TOISTA (niin se ei enää riipu sinusta mitenkään):
Hän saa sinua edustaessaan äänestää 20% ja kun tulee sen toisen osakkaan vuoro äänestää (jota kaverisi siis edustaa), niin hän saa äänestää sillä osuudellla kuin tuo toinen osakas saisi ollessaan itse paikalla: eli korkeintaan 20% kokouksissa edustetuista äänistä. Tästähän tulee esimerkissä siis yhteensä 40%. (MUTTA tätä voidaan tosiaan rajoittaa yhtiöjärjestyksessä).
Mikäänhän ei estä tätä edustajaa äänestämästä toisella sarjalla vaikka KYLLÄ ja toisella EI, jos hän haluaisi oikein pelleillä :-)
Kiitoksia selvityksestä!
Otetaan esimerkit:
Vanhan lain mukaan ”kukaan älköön äänestäkö….”
Mikko osallistuu yhtiökokoukseen ja saa myös Matin ja Villen valtakirjat.
Äänestyksessä tutkitaan ylittääkö näiden osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä 1/5 osalta kaikkien yhtiökokoukseen osallistuvien yhteenlasketusta äänimäärästä, mikäli ylittyy niin leikataan.
Uuden lain mukaan Mikko saa äänestää omilla osakkeillaan , ainoastaan rajoitus on se, että äänimäärä ei ylitä 1/5 osaa kaikista yhtiökokoukseen osallistuvien äänimäärästä.
Samoin hän saa äänestää Matin valtakirjan turvin, mikäli Matin ääni määrä ei ylitä yksistään 1/5.
Aivan samalla tavalla sitten Villen valtakirjan turvin.
Uusi laki siis turvaa valtakirjan antajien äänimäärät.
Mainitaan vielä sekin noista valtakirjoista, että uuden lain mukaan jos osakkeet omistaa pariskunta ja saat valtakirjan jossa on vain toisen nimikirjoitus, on sen arvo äänestystilanteessa 0. Puolikkaita ääniä ei siis ole.
Samoin menee tilanne jos vain toinen puolisoista on paikalla eikä valtakirjaa puolisolta ole, tällöin äänesi on taas 0.
19 3 kommenttiin: Olisikohan kuitenkin niin, että jos puolisot (avio) omistavat asunnon osakkeet puoliksi ja toinen ei ole paikalla kokouksessa, niin toinen edustaa myös toista puolisoa ilman valtakirjaakin. Kyseessä taitaa olla ns. asemavaltuutus.
isännöintiliitto:
"Mikäli vain osa yhteisomistajista saapuu paikalle on heidän esitettävä valtuutus muilta yhteisomistajilta luvasta edustaa heitä yhtiökokouksessa. Ilman valtuutusta yhteisomistajat eivät voi käyttää omistustaan vastaavaa äänimäärää. Mikäli paikalla olevilla yhteisomistajilla ei ole esittää valtuutusta voidaan heille antaa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Poikkeuksena pidetään samassa huoneistossa asuvia avio- tai avopuolisoita, joille voidaan lähtökohtaisesti antaa oikeus edustaa ilman valtakirjaa toista osakkeenomistajaa yhtiökokouksessa. Asemavaltuutus on siis hyväksyttävä, jollei ole perusteltua syytä olettaa, että valtuutusta ei ole annettu."
Kertokaa voiko asunto-osakeyhtiön kokouksessa osakas äänestää omalta osaltaan, sekä neljällä tai viidellä valtakirjalla muilta osakkailta saamallaan valtakirjalla ilman että leikkuri käy ja äänet menevät hukkaan. Kiitos!
http://www.isannointiliitto.fi/usercontrols/naytaliite.aspx?id=29754&group=406
voiko vuokralainen ja vuokranantaja olla samassa yhtiökokouksessa edustamassa samaa huoneistoa ja voiko hallituksenpuh.johtajana olla henkilö vaikka ei enään asu koko taloyhtiössä.
Vuokralainen ei edusta (siis hänellä ei ole äänioikeutta) koskaan huoneistoa, ellei vuokralaisella ole valtakirjaa huoneiston omistajalta. Vuokralaisella on tietyissä tilanteissa oikeus osallistua yhtiökokoukseen, riippumatta siitä onko varsinainen osakkeenomistaja osallistumassa vai ei. Huomaa, että osallistuminen ei tarkoita äänioikeutta.
Hallituksen puheenjohtajan tai kenenkään hallituksen jäsenen ei tarvitse asua taloyhtiössä eikä edes tarvitse omistaa osakkeita kyseisestä taloyhtiöstä.
Yhden
Kukaan paikalla olijoista ei voi äänestää enemmällä kuin 1/5 osalla paikalla tai edustettuina olevasta osakemäärästä.
Tämä viidesosa ei ylity sillä että jollakin on useiden valtakirjat.
Eli sama kohtelu, olipa osakkeet edustettuna valtakirjoilla tahi tosi isolla huoneistolla?
Noin oli vanhan lain aikana, mutta laki on muuttunut ja vaikka yhtiöjärjestys olisi päivittämättä uuden lain mukaiseksi niin tuo pykälä ei enää ole voimassa.