Mulla on todettu pari vuotta sitten keskivaikea masennus vaikka en siihen itse uskonut, en kokenut olevani masentunut vaikka olin todella herkkä kaikelle. Olin mielestäni niin vahva että jaksaisin kaiken, paljon sitä sattuikin, perheessä, koulussa,kavereiden välisisssä suhteissa, rakkaudessa, viinan kanssa läträämistä, saamattomuutta. Sain apua terapiasta ja tunsin olevani vihdoin onnellinen, minulla oli poikaystävä, kiinnostuin koulunkäynnistä, lopetin tupakoinnin ja juomisen. Sitten se iski taas. Nyt en edes tiedä mikä minulla on. käyn peruskoulun viimeistä luokkaa joten kouluun pitäisi panostaa, mutta ei kiinnosta enää! Poikäystävä on edelleen ja kaikki on täydellisesti, mutta pelkään menettäväni hänet, perhesuhteet ovat paremmin kuin koskaan mutta sitä asiaa en edes mieti. Mikä minulla on? sitä kysyn usein. Välillä on päiviä kun tuntuu aivan mahtavalta, toisinaan, niin kuin nyt, olo on jotenki tuskainen vaikka tiedän että kaikki on hyvin ja yritän nauttia täsyillä, tuntuu että en pysty siihen? Tunnen itseni saamattomaksi, lintsailen koulusta, pelkään että menetän rakkaani, kaikki on hyvin mutta pelkään?
:(
sofffia
292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllähän lievät hetkelliset ja satunnaiset pahat päivät kuuluvat ihan normaaliin elämään. Ei aina elämä tunnu tanssilta ruusutarhoissa . Sinun kannttaa menneä juttelemaan vaikka kouluterveydenhoitajan kanssa. Onko sinulla joku muu luotettava vanhempi henkilö. Kanattaaa puuttua ajoissa masennusklen hoitoon, jos kuvaamasi jakuu ja toistuu usein.
Kiitos vastauksesta :) Tänään on parempi olo, mutta ne päivät kun ahdistaa tai hetket tuntuvat oikeasti tosi pahoilta! tuntuu että menetän kaiken.. että kaikki muuttuu huonoksi... vaikka tiedän asioiden olevan toisin.. Psykiatrin luona käynnit loppuivat juuri.. ja on mulla isä jolle puhua asioista ja äiti.. ja paljon kavereita ja poikaystävä :) yritän tsempata.