Muistaako joku kuinka monena päivänä pääsykokeita tehtiin? Tarvitsisin tietoa.
Ehkä olisi kiva samalla jakaa muistoja lapsuuden tärkeästä tapahtumasta.
Oppikouluun pyrkiminen 1957 tai myöh?
Elämän koululainen
48
2851
Vastaukset
- */*
Itse pyrin v. 1963. Kaksipäiväiset silloin kokeet olivat.
- % lasku
Pyrin v.1959 ja kokeet kaksipäiväiset.
- meeriamanda
Samoilla vuosilla ja kaksipäiväiset oli. Oliko et Heinäkuun ekaviikonloppuna oli nimet oppikoulun ovenikkunassa ja pisteet. Vai oliko Kesäkuu... en muista.
En uskalla sanoa varmuudella monenako päivänä kävin pääsykokeissa, mutta muistan miten kai ensimmäistä kertaa elämässäni keksin juonitella vakavassa asiassa vanhempieni kanssa omaksi edukseni. Pääsykokeista tuli minulle jännittävämpi ja merkityksellisempi asia kuin olin alunperin kuvitellut.
Vanhempani pitivät tiukkaa kuria ja välillä tuntui, että äiti kyttäili kulkemisiani osuttaessaan kauppareissuja koulun loppumisaikoihin yms. Mietin, miten voisin päästä vähän kauempana olevaan kouluun, jonne pari kaveriani pyrki.
Bussimatkan päässä olevan arvostetun valtion koulun lukukausimaksu oli vain 50 markkaa, kun yksityisessä lähikoulussa se maksoi 560 markkaa. Lisäksi opetuksen tasoa pidettiin parempana. Laskin koululaislipun hinnat ja totesin summan jäävän matkakuluista huolimatta pienemmäksi.
Tiesin vanhempani säästäväiseksi ja sain muutaman illan keskustelujen jälkeen luvan pyrkiä haluamaani kouluun. Tiesin pääseväni oppikouluun helposti, mutta kokeissa jännitti pääsisinkö unelmakouluuni, vähän kauemmaksi kotoa. En usko oikeasti 10-vuotiaana paljonkaan opetuksen tasoa ja jatko-opintomahdollisuuksia miettineeni.
Samoin kuin lukukausimaksut, muistan vieläkin pistemäärät, jotka kumpaankin kouluun vaadittiin. - Erityisesti murrosiässä iloitsin välimatkasta ja olin kai hieman vallattomampi kuin olisin voinut lähikoulussa olla. 1960-luvulla ei kovin kummallisia temppuja tarvittu hurjan tytön maineen hankkimiseksi, se onnistui ihan kiltiltä perhetytöltäkin.
Kiitos aloittajalle, heräsi hauskoja muistoja - enemmänkin.- pääsin kuitenkin
En muista kuinka monta päivää kesti, enkä sitäkään milloin haettiin. Joka tapauksessa en päässyt keväällä. Jossain vaiheessa haettiin syhksyllä ja silloin pääsin. Tieto tuli aika myöhään, olin jo kansakoulun viidettä luokkaa käynyt muutaman päivän, kirjojakin oli saatu. Olisikohan oppikoulu sitten alkanut vähän myöhemmin kuin kansakoulu, sitä en enää muista. Oppikoulun aloitin 1956.
Kaksipäiväiset vuonna -61.
Mitäs muuta tuosta kuin että kansakoulunopettaja oli sijoittanut miut viimeiseksi omissa pisteissään ja kokeiden jälkeen olin kuitenkin se ainut joka hänen oppilaistaan tuohon parhaaseen kouluun pääsi. Sen verran yritti syntyperä siihen aikaan lahjakkuutta hidastaa.- Krunikan kasvatti
meillä ei kansakoulun opettaja pisteyttänyt mitään, pisteet saatiin vain sieltä pääsykokeista
1960 kaksipäiväiset.
Kansiksen kolmannelta oppikseen, heittämällä.
Pieni stipendikin tuli, vaan ei johtunut vanhempien köyhyydestä.
H.- Krunikan kasvatti
Missä lie olet koulusi käynyt, neljänneltä vasta pystyi oppikouluun pyrkimään.
Krunikan kasvatti kirjoitti:
Missä lie olet koulusi käynyt, neljänneltä vasta pystyi oppikouluun pyrkimään.
"Krunikan kasvatti"
Anteeksi, kesti vähän ennen kuin huomasin.
Muistikuva on että opettaja otti yhteyttä vanhempiini ja siten kohtaloni oli sinetöity.
Olin kait aikasti fiksu.
Tai vanhempani olivat.
H.
- nero patti
Kaksipäiväinen oli pyrkimys vuonna 60. Neljänneltä luokalta pyrittiin ja luokkani priimuksena sain ilm. jotain lähtöpisteitä, kun viidenneksi paras olin koko porukasta, jotka yhteislyseoon tuona vuonna pääsivät.
- Oppikouluun oppiin
Muistatko vielä pistemäärän, jonka sait?
- meeriamanda
Oppikouluun oppiin kirjoitti:
Muistatko vielä pistemäärän, jonka sait?
Muistan saaneeni 63 pistettä ja olin toka... en vaan muista mitä parhain sai. Jos sai alle 60 pojoa ei hyväksytty.
Et tätä minulta vasiten kysynyt...vastasin silti :)) Oppikouluun oppiin kirjoitti:
Muistatko vielä pistemäärän, jonka sait?
"Oppikouluun oppiin"
Sait minut miettimään, yhtään mitään en muista noista pistejutuista.
Täytynee kaivaa vanhoja pölyisiä laatikoita.
Mutsi oli säästänyt kaikki tokarit ja muut jutut, niin broidin kun munkin osalta ja otin laatikot talteen kun hän kuoli.
Oli muuten säästänyt monet saamistani kirjeistäkin, joskus kait nekin on punastuttava läpi.
Muistelen hänen, ennen ensimmäistä avioliittoani, niistä vihjailleenkin, heevetin Hamsteri kun oli.
Vuosia sitten kerroin broidille noista laatikoista ja hän sanoi että yhtään, häntä koskevaa en saa lukea ilman lupaansa, muuten hän tappaa minut tai itsensä :).)
Niinpä, vanhemmiten mies kapseloi romanttisuutensa vain omaan käyttöön.
H.- Oppikouluun oppiin
hunksz kirjoitti:
"Oppikouluun oppiin"
Sait minut miettimään, yhtään mitään en muista noista pistejutuista.
Täytynee kaivaa vanhoja pölyisiä laatikoita.
Mutsi oli säästänyt kaikki tokarit ja muut jutut, niin broidin kun munkin osalta ja otin laatikot talteen kun hän kuoli.
Oli muuten säästänyt monet saamistani kirjeistäkin, joskus kait nekin on punastuttava läpi.
Muistelen hänen, ennen ensimmäistä avioliittoani, niistä vihjailleenkin, heevetin Hamsteri kun oli.
Vuosia sitten kerroin broidille noista laatikoista ja hän sanoi että yhtään, häntä koskevaa en saa lukea ilman lupaansa, muuten hän tappaa minut tai itsensä :).)
Niinpä, vanhemmiten mies kapseloi romanttisuutensa vain omaan käyttöön.
H.Mitä koulua kävit?
Kerro lisää! Oppikouluun oppiin kirjoitti:
Mitä koulua kävit?
Kerro lisää!Jukka Virtasen maisemissa tuli koluttua, 16v asti,
sitten tuli eteeni Ruotsalainen Polka kris, vai olikohan se Gris?
16v. ei oikein kouluasioista voi paljoa kertoa.
Koulukiusaaja olin, vaan kukaan ei silloin käräyttänyt minua, Aitosuomalaisia kun olimme.
Ulkomainen hapatus ei vielä ollut leimannut meitä eikä valtiovaltaammekaan.
Mitä nyt teiniliitot ja muut jutut.
H.- puskapirkko*
hunksz kirjoitti:
Jukka Virtasen maisemissa tuli koluttua, 16v asti,
sitten tuli eteeni Ruotsalainen Polka kris, vai olikohan se Gris?
16v. ei oikein kouluasioista voi paljoa kertoa.
Koulukiusaaja olin, vaan kukaan ei silloin käräyttänyt minua, Aitosuomalaisia kun olimme.
Ulkomainen hapatus ei vielä ollut leimannut meitä eikä valtiovaltaammekaan.
Mitä nyt teiniliitot ja muut jutut.
H.Tuo, että olit koulukiusaaja, ei paljon hämmästytä minua. Luulen että olet ollut aika ilkimys. Nyt olet vain vähän vanhempi ja tapasi ovat kultivoituneempia, mut samat on elkeet, luulisin.
Minä pyrin oppikouluun 60-luvun alkupuolella ja pääsin sinne. En muista, olivatko kokeet kaksipäiväiset. "Oppikouluunpyrkijän opas" oli silloin kova sana. Miten lienee, kirjoitetaanko koko tuo sana yhteen vai erikseen. puskapirkko* kirjoitti:
Tuo, että olit koulukiusaaja, ei paljon hämmästytä minua. Luulen että olet ollut aika ilkimys. Nyt olet vain vähän vanhempi ja tapasi ovat kultivoituneempia, mut samat on elkeet, luulisin.
Minä pyrin oppikouluun 60-luvun alkupuolella ja pääsin sinne. En muista, olivatko kokeet kaksipäiväiset. "Oppikouluunpyrkijän opas" oli silloin kova sana. Miten lienee, kirjoitetaanko koko tuo sana yhteen vai erikseen."puskapirkko*"
Kaikenlaisia miehiä sitä syntyykin.
Jos kaikki olisivat samanlaisia, tuskin paljon syntyisikään.
Minä aikasti luulisin että tuo pitää kirjoittaa yhteen, kuten Oppikouluehdokkaidentestausaineisto.
Idiootteja tuli lyötyä turpaan, ja silloin he ymmärsivät myös miksi.
Löivät sitten luokassa takaisin, ylettömällä oppineisuudellaan.
Ja silloin minä viisastuin.
Ja opin heiltä että muitakin tapoja on lyödä.
Harmi vaan, että nyt on niin paljon useampia.
Elämäni on raskasta.
H.- Oppikouluun oppiin
puskapirkko* kirjoitti:
Tuo, että olit koulukiusaaja, ei paljon hämmästytä minua. Luulen että olet ollut aika ilkimys. Nyt olet vain vähän vanhempi ja tapasi ovat kultivoituneempia, mut samat on elkeet, luulisin.
Minä pyrin oppikouluun 60-luvun alkupuolella ja pääsin sinne. En muista, olivatko kokeet kaksipäiväiset. "Oppikouluunpyrkijän opas" oli silloin kova sana. Miten lienee, kirjoitetaanko koko tuo sana yhteen vai erikseen.Kieliopin mukaan genetiivin päätteen jälkeen yhdyssanan seuraavan osan voi kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Eli molemmat ovat oikein. - Ellei tieto ole jo vanhentunut.
Oppikouluun oppiin kirjoitti:
Kieliopin mukaan genetiivin päätteen jälkeen yhdyssanan seuraavan osan voi kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Eli molemmat ovat oikein. - Ellei tieto ole jo vanhentunut.
"Oppikouluun oppiin"
kauan on aikaa jo siitä,
Ja kauemmaksi kaikki menee.
Minä en enää osaa kanssasi keskustella kieliopista.
Voin vain tehdä parhaani.
Toivottavasti kestät minut ja kaikki muut, jotka tekevät parhaansa, elävöittäessään jotain uutta.
Marista Mareista uusin kielin.
H.
- silloinsilloin.
Parhaat pisteet, 82, sain, kun 1963 kaksipäiväiset kokeet läpikävin.
Enpä ole tiennytkään, että kansakoulusta kapioita piti lopputulokseen saada?
Missähän siitä kirjoitetaan?- Oppikouluun oppiin
Ainakin luokan parhaat oppilaat saivat joitain lisäpisteitä. Asia jäi erityisesti mieleeni, koska oma opettajani laski äidinkielen numeroani, jotta sai suosikkioppilaansa jaetulle kakkossijalle kanssani. Kun kysyin perusteluja numeron alentamiselle, opettaja kertoi laskeneensa numeroa siksi, ettei oppikoulun kovemmat vaatimukset aiheuttaisi pettymystä, kun numerot kuitenkin laskevat.
Arvostin ja ihailin kahden ensimmäisen luokan opettajaa entistä enemmän. Toisen opettajan arvo laski silmissäni entisestään. Mainitsin myös numeroasiasta, kun tapasimme joskus paljon myöhemmin ja opettaja yritti käsittämättömästi makeilla minulle. Katsoin opettajaa pitkin nenänvarttani ja totesin hänen olleen väärässä. Äidinkielen numeroni eivät laskeneet edes silloin, kun läksyt eivät erityisemmin kiinnostaneet, muut numerot putosivat ja sain kerran ehdotkin. Kun suoriuduin ehtolaiskokeista täysin pistein ja ko. opettaja sätti minut kunnolla, en enää kehdannut lusmuilla.
Olen usein ajatellut, että opettajilla on usein käänteen tekevän tärkeä vaikutus lapsen tai nuoren elämään. Heidän työtään pitäisi arvostaa enemmän. - silloinsilloin.
Oppikouluun oppiin kirjoitti:
Ainakin luokan parhaat oppilaat saivat joitain lisäpisteitä. Asia jäi erityisesti mieleeni, koska oma opettajani laski äidinkielen numeroani, jotta sai suosikkioppilaansa jaetulle kakkossijalle kanssani. Kun kysyin perusteluja numeron alentamiselle, opettaja kertoi laskeneensa numeroa siksi, ettei oppikoulun kovemmat vaatimukset aiheuttaisi pettymystä, kun numerot kuitenkin laskevat.
Arvostin ja ihailin kahden ensimmäisen luokan opettajaa entistä enemmän. Toisen opettajan arvo laski silmissäni entisestään. Mainitsin myös numeroasiasta, kun tapasimme joskus paljon myöhemmin ja opettaja yritti käsittämättömästi makeilla minulle. Katsoin opettajaa pitkin nenänvarttani ja totesin hänen olleen väärässä. Äidinkielen numeroni eivät laskeneet edes silloin, kun läksyt eivät erityisemmin kiinnostaneet, muut numerot putosivat ja sain kerran ehdotkin. Kun suoriuduin ehtolaiskokeista täysin pistein ja ko. opettaja sätti minut kunnolla, en enää kehdannut lusmuilla.
Olen usein ajatellut, että opettajilla on usein käänteen tekevän tärkeä vaikutus lapsen tai nuoren elämään. Heidän työtään pitäisi arvostaa enemmän.Nytpä täyttyi yksi aukko sivistyksessäni. Minulla ei ole mitään havaintoa, jospa niistä pisteistä tiedotettiin vain niiden saajille?
Kansakoulun neljännen luokkani opettaja oli silloisen oloinen, lelli insinöörien ja arkkitehtien tyttäriä, jotka kilvan kiikuttivat kesäloman alkaessa hänelle kukkakimppuja. - meeriamanda
Oppikouluun oppiin kirjoitti:
Ainakin luokan parhaat oppilaat saivat joitain lisäpisteitä. Asia jäi erityisesti mieleeni, koska oma opettajani laski äidinkielen numeroani, jotta sai suosikkioppilaansa jaetulle kakkossijalle kanssani. Kun kysyin perusteluja numeron alentamiselle, opettaja kertoi laskeneensa numeroa siksi, ettei oppikoulun kovemmat vaatimukset aiheuttaisi pettymystä, kun numerot kuitenkin laskevat.
Arvostin ja ihailin kahden ensimmäisen luokan opettajaa entistä enemmän. Toisen opettajan arvo laski silmissäni entisestään. Mainitsin myös numeroasiasta, kun tapasimme joskus paljon myöhemmin ja opettaja yritti käsittämättömästi makeilla minulle. Katsoin opettajaa pitkin nenänvarttani ja totesin hänen olleen väärässä. Äidinkielen numeroni eivät laskeneet edes silloin, kun läksyt eivät erityisemmin kiinnostaneet, muut numerot putosivat ja sain kerran ehdotkin. Kun suoriuduin ehtolaiskokeista täysin pistein ja ko. opettaja sätti minut kunnolla, en enää kehdannut lusmuilla.
Olen usein ajatellut, että opettajilla on usein käänteen tekevän tärkeä vaikutus lapsen tai nuoren elämään. Heidän työtään pitäisi arvostaa enemmän.Minä en ainakaan saanut mitään lisäpisteitä k-koulusta, varmasti sen muistaisin. Olihan se niin jännittävää teininelämää. Voisiko olla erikäytäntöjä , vai miksi niistä ei kerrottu?
- joskos?
meeriamanda kirjoitti:
Minä en ainakaan saanut mitään lisäpisteitä k-koulusta, varmasti sen muistaisin. Olihan se niin jännittävää teininelämää. Voisiko olla erikäytäntöjä , vai miksi niistä ei kerrottu?
Ei ole meikälläkään harmaata hajua asiasta. Josko olisi joskus ennen meidän aikojamme ollut?
Ennen vedenpaisumusta? - Oppikouluun oppiin
silloinsilloin. kirjoitti:
Nytpä täyttyi yksi aukko sivistyksessäni. Minulla ei ole mitään havaintoa, jospa niistä pisteistä tiedotettiin vain niiden saajille?
Kansakoulun neljännen luokkani opettaja oli silloisen oloinen, lelli insinöörien ja arkkitehtien tyttäriä, jotka kilvan kiikuttivat kesäloman alkaessa hänelle kukkakimppuja.Jonkinlainen dokumentti annettiin koulusta mukaan ja se esitettiin todistuksen kanssa, kun ilmoittauduttiin pääsykokeisiin. Olisikohan ollut niin, että 1 - 3 luokkansa parasta sai käänteisesti 3 - 1 lisäpistettä pääsykokeissa ansaitsemiensa lisäksi.
- meeriamanda
joskos? kirjoitti:
Ei ole meikälläkään harmaata hajua asiasta. Josko olisi joskus ennen meidän aikojamme ollut?
Ennen vedenpaisumusta?Pyrsk. :)) Samaa mietin, jokuhan kertoi saaneensa 83 pojoa, ite 63 ja olin toka... ikinä en usko et ekaksi tullut olisi saanut noin paljon mua enempi.Muistan ´pikkusurkeesta´ hyvinkin lehtileikkeen jossa kärkinelikolla oli hyvin pieni ero... kirjoituksen.
- v.1963
meeriamanda kirjoitti:
Pyrsk. :)) Samaa mietin, jokuhan kertoi saaneensa 83 pojoa, ite 63 ja olin toka... ikinä en usko et ekaksi tullut olisi saanut noin paljon mua enempi.Muistan ´pikkusurkeesta´ hyvinkin lehtileikkeen jossa kärkinelikolla oli hyvin pieni ero... kirjoituksen.
Itse sain 80 ja paras 81. Oli se sen verran iso kunnia, että muistuu kuin eilinen päivä.
Tuloksethan ainakin meillä julistettiin juhlasalissa. - meeriamanda
v.1963 kirjoitti:
Itse sain 80 ja paras 81. Oli se sen verran iso kunnia, että muistuu kuin eilinen päivä.
Tuloksethan ainakin meillä julistettiin juhlasalissa.No saitko sinä k-koulusta jotain pojoja jo niinkun pohjaksi? Se ei ole ollut jokapaikassa tapa, sillä takaan ja alleviivaan et mä muistaisin tuollaisen asian.
Ja ovenikkunasta niitä kaupungissa käytiin ko. koulusta katsomassa. Kattelin papruja , ja ne ilmoitukset oli kesäkuun lopulla. - v.1963
meeriamanda kirjoitti:
No saitko sinä k-koulusta jotain pojoja jo niinkun pohjaksi? Se ei ole ollut jokapaikassa tapa, sillä takaan ja alleviivaan et mä muistaisin tuollaisen asian.
Ja ovenikkunasta niitä kaupungissa käytiin ko. koulusta katsomassa. Kattelin papruja , ja ne ilmoitukset oli kesäkuun lopulla.En ole ikinä moista asiaa kuullutkaan. Nyt täällä ekaa kertaa.
- 1943
meeriamanda kirjoitti:
Pyrsk. :)) Samaa mietin, jokuhan kertoi saaneensa 83 pojoa, ite 63 ja olin toka... ikinä en usko et ekaksi tullut olisi saanut noin paljon mua enempi.Muistan ´pikkusurkeesta´ hyvinkin lehtileikkeen jossa kärkinelikolla oli hyvin pieni ero... kirjoituksen.
Onko Sinun pikkusurkeesi pirkanmaalainen? Luen sitä vielä toistaiseksi tiistaisin ja torstaisin. Pikkusurkeeksi miesystäväni kutsui.
1943 kirjoitti:
Onko Sinun pikkusurkeesi pirkanmaalainen? Luen sitä vielä toistaiseksi tiistaisin ja torstaisin. Pikkusurkeeksi miesystäväni kutsui.
"1943"
Kenelle tämä oli?
H.- *
hunksz kirjoitti:
"1943"
Kenelle tämä oli?
H.Meeriamandahan ylempänä ko. aviisista puhuu.
- Oppikouluun oppiin
meeriamanda kirjoitti:
Pyrsk. :)) Samaa mietin, jokuhan kertoi saaneensa 83 pojoa, ite 63 ja olin toka... ikinä en usko et ekaksi tullut olisi saanut noin paljon mua enempi.Muistan ´pikkusurkeesta´ hyvinkin lehtileikkeen jossa kärkinelikolla oli hyvin pieni ero... kirjoituksen.
Ainakin Helsingissä vaatimukset vaihtelivat paljon eri kouluissa. Koulut valitsivat tietyn määrän parhaiten pääsykokeissa suoriutuneita oppilaikseen. Esimerkiksi vuonna 1957 suosituimpiin ja arvostetuimpiin kouluun vaadittiin reilusti yli 70 pisteen tuloksia, kun joihinkin suomenkielisiin yksityiskouluihin pääsi vähän yli 50 pisteellä ja ruotsinkielisiin riitti hieman yli 40 pisteen tulos.
Koetulosten pistemäärät laskettiin samalla tavoin eri vuosina ja ne olivat keskenään vertailukelpoisia, mutta vähitellen vaatimustaso laski ikäluokkien, lue hakijamäärien, pienentyessä.
83 oli erinomainen pistemäärä. Sillä olisi päässyt Helsingissä Ressuun tai Norssiin, jos olisi ollut poika. - meeriamanda
1943 kirjoitti:
Onko Sinun pikkusurkeesi pirkanmaalainen? Luen sitä vielä toistaiseksi tiistaisin ja torstaisin. Pikkusurkeeksi miesystäväni kutsui.
Ei ole, E-P ilemestyy etelä pohjanmaalla ... paikallislehti ja sitä kutsuttiin pikkusurkeeksi, koska eihän siinä montaa sivua silloin ollut ja tosiaan ilmestyikö parikertaa viikossa... en muista.
- 1943
Nuoria täällä peräänkuulutetaan ja nuoria olettekin. Itse pyrin 1954 ja silloin kokeet olivat yksipäiväiset. Oli matematiikkaa ja ainekirjoitus. Mitään pisteitä en muista. Olin kymmenes 40:n tytön joukossa. Poikia otettiin yhtä paljon, mutta oltiin eri luokissa. Tytöt 1B, pojat 1A.
- Oppikouluun oppiin
Helsingissä oli myös tyttö- ja poikakouluja. Itse halusin yhteiskouluun. Omassa koulussani oli sekaluokilla 42 oppilasta.
Äidinkielestä oli vähän myöhemmin useampia kokeita: aineen lisäksi oli ainakin sanelukoe, ja piti kirjoittaa opettajan lukema tarina omin sanoin.
Muistelen, että sisäänpääsykokeet olisivat olleet kaikkialla Suomessa samanlaiset. Muutos kaksipäiväisiksi tapahtui ilmeisesti joskus 1960-luvun lähestyessä. - L - L
Sama vuosi.
Mainitsemiesi lisäksi oli lukunäyte.
Pisteitä en muista mutta tulosten katsominen ovesta jännitti.
-59 siirryin lukioon.
Matkaa oli suuntaansa 7km. Kovilla pakkasilla vanhempani investoivat bussikuljetukseeni.
Suurlakon aikaan potkukelkka oli menopelinä fillarin asemesta.
Valtion kouluun otettiin 4 kpl 40:n oppilaan luokkaa.
Lukioon jatkoi 40 lapsukaista. - meeriamanda
L - L kirjoitti:
Sama vuosi.
Mainitsemiesi lisäksi oli lukunäyte.
Pisteitä en muista mutta tulosten katsominen ovesta jännitti.
-59 siirryin lukioon.
Matkaa oli suuntaansa 7km. Kovilla pakkasilla vanhempani investoivat bussikuljetukseeni.
Suurlakon aikaan potkukelkka oli menopelinä fillarin asemesta.
Valtion kouluun otettiin 4 kpl 40:n oppilaan luokkaa.
Lukioon jatkoi 40 lapsukaista.Tässäpä se ero tulee. Minä pyrin vuotta myöhemmin ja 60 - alle jääneet eivät päässeet oppikouluun. On ollut pakko olla joku määrittelytasosta, koska meitähän oli pikkusen paljon pirusti?
Olin kummitätini perheessä viikkokunnassa, miten usein itkin itseni uneen koti-ikävästä. Eihän matka ollut kuin 9 km.. mut milläs liikuit?
Linkkari meni joskus ja jouluna ://
Pian muutimme maalta pois kun isäni kuoli, mut se on taas toinen juttu. ☺ - 1943
L - L kirjoitti:
Sama vuosi.
Mainitsemiesi lisäksi oli lukunäyte.
Pisteitä en muista mutta tulosten katsominen ovesta jännitti.
-59 siirryin lukioon.
Matkaa oli suuntaansa 7km. Kovilla pakkasilla vanhempani investoivat bussikuljetukseeni.
Suurlakon aikaan potkukelkka oli menopelinä fillarin asemesta.
Valtion kouluun otettiin 4 kpl 40:n oppilaan luokkaa.
Lukioon jatkoi 40 lapsukaista.Muistit paremmin kuin minä, jotain kolmatta oli, mutta en muistanut mitä. Minulla oli 2,5 km kävelyä ja 14 km bussilla. Lukiovuodet asuin alivuokralaisena kaupan yläkerrassa ja usein pyöräilin matkan. Meitä oli yli 90 (luokalle jääneitä joukossa), kun aloitimme ja 1962 meistä pääsi 16 ylioppilaaksi. Riemuylioppilasjuhla on 2.6. ja max 13 osallistuu, 3 on kuollut.
- 1943
Laskujeni mukaan vuosi on täytynyt olla 1954. Sitä en muista, että olisi ollut useampipäiväinen testi saatikka mitään pistemääriä. Yksi laskutehtävä oli sellainen, missä piti laskea hauen hinta kun jotain tietoa oli annettu siitä.
Kun sitten syksyllä aloitimme ekaluokalla, niin oppilaita oli luokassa 45kpl ja rinnakkaisluokalla toinen mokoma lisää.
Luokkahuone oli tummaseinäinen ja synkän oloinen. Iso pönttöuuni nurkassa.
Mieleen jäi yksi kaveri jonka nimeä en silloin vielä tiennyt. Hänellä oli aivan punainen toinen silmä ja pahan näköinen poika muutenkin. Oli kai tapellut juuri.
Kivaahan siellä sitten oli kuitenkin.- 1943
Kivaa oli kouluaika tälläkin vuosiluvulla, myös opiskeluaika 1962-1968.
- joskos?
Netistä luin vuodelta 1957, että kansakoulunopettaja antoi pyrkijästä lausunnon.
Silloin olivat vielä yksipäiväiset kisat. - Enpä sano kuka
Enpä muista monikopäiväiset oli kokeet, kun en ole oppineitten koulua käynyt. Ei ollut vanhuksilla rahaa ja matkaakin olisi ollut 12 km eikä bussit kulkeneet.
Ammattikouluun sitten menin äitini kehotuksesta, etten olisi joutilaana kotona maleksinut. Aikanaan kysyin ja parhailla pisteillä kyseiselle, suosituimmalle linjalle pääsin. Niin myös pois.
Sitten muutamia vuosia töissä ja teknilliseen kouluun pyrkimään kun loputkin ammattikoulukaverit pyrkivät.
Aikanaan kysyin pääsykoepisteistä ja porukan parhaat oli taas. Sitten koulun loppuessa yllättäen sain stipendin 200 mk koko koulun (noin 500 valmistunutta) parhaasta päästötodistuksesta. Rahat käytin työpaikan etsintään.
Teknilliseen opistoon en hakenut. Ei ollut rahaa ja muutenkin arvioin, että eiköhän sitä jotenkin pärjää jo tällä koulutuksella. Opintolainoja ei silloin tunnettu, ainoa mahdollisuus olisi ollut henkilötakaus, mutta kuka köyhälle mitään takaa? Turha yrittääkään.
Hyvästä todistuksesta on saattanut olla elämässäni 2 kertaa hyötyä sikäli, että olen helpommin saanut työpaikan. - joskos?
"Pyrkijöiden piti olla sielullisilta ominaisuuksiltaan kouluun soveltuvia, heillä ei saanut olla häiritsevää vikaa tai sairautta, eivätkä he saaneet olla pahantapaisia."
Voihan viineri, mitä jaskaa on muinoin ollutkaan vaatimuksina.
Kuka nuokin on mahtanut määrittää?
http://www.iltalehti.fi/perhe/200704165972620_ms.shtml Nuorempana oppikouluun:
Muistan, että asiasta käytiin keskusteluja. Osa opettajista kannusti lahjakkaita oppilaita pyrkimään nuorempana, osa opettajista ja vanhemmista oli sitä mieltä, ettei lapselle ole hyväksi siirtyä 9 - 10-vuotiaana vuoden tai useampiakin vuosia vanhempien joukkoon. (Muutamat kävivät kaikki kuusi luokkaa kansakoulua ennen oppikouluun pyrkimistä.) Opettaja oli melkoinen auktoriteetti vanhemmillekin vielä siihen aikaan, ja jotkut vanhemmista olivat todella ylpeitä lastensa lahjakkuudesta ja menestyksestä.
Poikien kohdalla tilanne oli erityisen haasteellinen, koska heidän murrosikänsä käynnistyi tyttöjä myöhemmin. - Tuskin opettajia hämmästytti, jos tasa-arvoa ja huomiota hakevasta pikkupojasta tuli koulukiusaaja. Harmi, ettei kaikilla opettajilla ollut halua eikä kykyä puuttua tilanteeseen. Valitettavasti ei kuulu olevan vieläkään.
* * *
Vammaisten oikeuksia alettiin puolustaa enemmän vasta joskus 1970-luvulla. Sitä ennen vain aktiivisesti toimivien vanhempien vammaiset lapset pääsivät opiskelemaan.
Kalle Könkkölä on hyvä esimerkki onnekkaammista, ja hän on todellakin laittanut hyvän kiertämään. Hän jaksaa edelleenkin toimia aktiivisesti ja liikkuu vammaisten asialla ympäri maailmaa. Hän jaksoi noudattaa sovittua ohjelmaa jopa pian vaimonsa yhtäkkiä tapahtuneen kuoleman jälkeen.
* * '
Olisikohan niin, että lapsiin kohdistetaan jatkuvasti suurempia vaatimuksia kuin lasten vanhempiin?- 1943
Minä pyrin 6-vuotiaana kansakouluun, koska osasin jo lukea ja kirjoittaa ja olin alkuvuodesta syntynyt. En päässyt ja lie ollut hyväkin. Juuri normaali-ikäisenä kouluni käyneenä ja opiskeluni suorittaneena mulle on muodostunut ystäväpiirini. Omia lapsiani en yrittänyt alaikäisinä koulutielle. Hyvin ovat ehtineet.
- sitroen.
Yllyttihän ne opet hakemaan, vaan kukaan ei kertonut millä rahalla sitä vieraalla paikkakunnalla olisi asunut. Ja toinen tekijä: " Mitä sitä oppikouluun? Ulkomaan kieliä siellä vain opetellaan. Eihän niitä tarvita, Suomessahan me eletään".
Tulipa muutaman kerran mieleen nuokin sanat yövuorossa valvoessa joskus klo 4 ja 5 välillä. Niin että niinköhän sitä täällä valvottaisiin jos olisi sinne oppikouluun mennyt. Vaikka valvoi siellä oppikouluja käyneetkin...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, tervetuloa
Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit337681Olisit ollut varovaisempi
Nyt jos minut hylkäät ja et meidän asiasta minulle mitään ilmoita niin ettet edes anteeksi pyydä, niin tiedä että minä e834576Mies sinä olet kaunis katsella
Olet myös rauhallinen, tavallinen, varovainen, lämmin, poikamainen, komea, ryhdikäs, rentotyylinen, kiva, mukava... jne673231- 552166
Sinulle, tahtoisin kertoa mitä
ajattelen siitä. Ehkä olen väärässä, mutta minusta kuulostaa jonkin alulta, mutta ei kerro minkä. Se selvinnee myöhemmi281709Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."
Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s71687Persut tyrmäsivät Suomen osallistumisen Ukrainan jälleenrakentamiseen
Siinä meni sitten kokoomusyrittäiltä bisnekset sivun suun putinistipersujen takia. Jälleenrakentamiseen osallistuvat mu3581488Miksi suomussalmelaiset haisee niin pahalle?
Kaupassa käydessä huomaa, miten monet ihmiset haisee todella kammottavalle. Eikö täällä osata käydä pesulla tarpeeksi us151442Miksi miehet pelkäätte jotain naista?
Iskeekö ujous, paniikki ja hävetys. En ole niin pelottava miltä vaikutan vink vink.581129Nuorisojoukko ryösti merkkikengät teinipojan jalasta Helsingin Itäkeskuksessa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010709501.html Muun muassa näidenkin rikosten huomattavan suurista kasvamismääristä vi2761080