yksin vaan

Mä seurustelen mutta olen silti yksin. Että silleen.

Tuo mitä sanoit naispuolisesta "luuserista", oli tosi hienoa. Olen itsekin miettinyt, että itsestään niin ajatteleva nainen ymmärtäisi minua paljon paremmin kuin nainen, joka saa helposti halutessaan seuraa. En ole kuitenkaan sellaista naista löytänyt.

Kukaan ei tietenkään julista toisten edessä olevansa luuseri eikä halua näyttää siltä. Siksi en voi tietää, vaikka olisin useinkin kohdannut siten itsestään ajattelevan naisen. Nykyään kuitenkin uskon, että sellaisia naisia ei ole paljon. Uskon, että mies kokee helpommin olevansa luuseri, jos ei löydä seurustelukumppania, vaikka kuinka etsii. Sanottiin mitä tahansa, niin yhä enemmistö naisista odottaa aloitteen tulevan mieheltä. Koska miehen odotetaan olevan aktiivinen osapuoli, ainakin hän itse voi helposti syyttää itseään siitä, että ei löydä ketään. Nainen sen sijaan ottaessaan passiivisemman roolin ei pidä asiaa samalla tavalla omana syynään, vaan voi ajatella, että onni ei ole ollut myötä ja siten odotella, mitä tuleman pitää. Mies ei voi vain odottaa, hänen on pakko toimia myös mielipuoliselta tuntuvissa olosuhteissa järjettömiltä tuntuvien vaatimusten vihmoessa ennestään märille kasvoille. Tuo luo miehelle paineita, joita naisella ei ole. Edellä sanottu ei tietenkään päde kaikkiin miehiin ja naisiin, mutta asia on käsittääkseni noin useissa tapauksissa.

Yksinäisiä naisia on tietenkin yhtä paljon kuin miehiä ja siten moni nainen tietää, miltä tuntuu olla aina yksin, vaikka näyttää, että muut saavat seuraa silloin kun heille itselleen se sopii. Meille joillekin tuo on täyttä utopiaa. Toivoisinkin yksinäisten naisten tekevän rohkeammin aloitteita. Olisi hienoa, jos juuri ne kaikkein yksinäisimmät ihmiset löytäisivät toisensa, koska silloin sanan luuseri voisi heittää romukoppaan. Toivottavasti löydät seuraa "luuseri" :).