Hei kaikki kissaihmiset!!
Kaipailisin vertaistukea ja mielipiteitä siitä, toiminko oikein vai en. Minulla oli kaksi rakasta kissaa, jotka alkovat oireilla lapsen syntymän jälkeen. Pysyttelivät omissa oloissaan, ryoka ei oikein maistunut yms. Toinen kissoista oli aina käyttäytynyt vihamielisesti lapsis kohtaan, mutta vauvan kohdalla oli lähinnä välinpitämätön. Rupesin etsimään kissoille uutta kotia, jossa he saisivat kaiken huomion ja saisivat vapaasti elää ja tallustaa. Heille löytyikin ihana koti eläkeläisrouvan luota. Kissat muuttivat sinne tammikuussa ja sain helmikuussa viestiä, että kaikki menee todella hyvin ja uusi omistaja vakuutti olevansa hyvin kiintynyt kissoihin.
Meillä oli siis sopimus, jos ongelmia ilmenee, niin kissat voivat aina palata luokseni! Sain noin viikko sitten sattuman kautta (koska Suomi on hyvin pieni maa!!) tietää, että rouva oli antanut kissat eteenpäin lapsiperheeseen, jolloin toinen heistä oli jouduttu lopettamaan lapsiin kohdistuneiden hyökkäysten takia!!
Tämä rouva ei vastaa puheluihin, viesteihin eikö sähköpostiin..olen yli viikon itkeskellyt illat ja jossitellut päivät, että miksi menin antamaan kissanin pois! Tuntuu että puolivuotias tyttärenikin rupeaa jo kärsimään tilanteesta, kun äiti on jatkuvasti alakuloinen ja muissa maailmoissa.
Olisiko antaa jotain neuvoja, millä voisin lopettaa jossittelun ja itsesyytökset, hyväksyä tapahtuneen ja päästä eteenpäin elämässä??
Kaipailisin vertaistukea ja mielipiteitä siitä, toiminko oikein vai en. Minulla oli kaksi rakasta kissaa, jotka alkovat oireilla lapsen syntymän jälkeen. Pysyttelivät omissa oloissaan, ryoka ei oikein maistunut yms. Toinen kissoista oli aina käyttäytynyt vihamielisesti lapsis kohtaan, mutta vauvan kohdalla oli lähinnä välinpitämätön. Rupesin etsimään kissoille uutta kotia, jossa he saisivat kaiken huomion ja saisivat vapaasti elää ja tallustaa. Heille löytyikin ihana koti eläkeläisrouvan luota. Kissat muuttivat sinne tammikuussa ja sain helmikuussa viestiä, että kaikki menee todella hyvin ja uusi omistaja vakuutti olevansa hyvin kiintynyt kissoihin.
Meillä oli siis sopimus, jos ongelmia ilmenee, niin kissat voivat aina palata luokseni! Sain noin viikko sitten sattuman kautta (koska Suomi on hyvin pieni maa!!) tietää, että rouva oli antanut kissat eteenpäin lapsiperheeseen, jolloin toinen heistä oli jouduttu lopettamaan lapsiin kohdistuneiden hyökkäysten takia!!
Tämä rouva ei vastaa puheluihin, viesteihin eikö sähköpostiin..olen yli viikon itkeskellyt illat ja jossitellut päivät, että miksi menin antamaan kissanin pois! Tuntuu että puolivuotias tyttärenikin rupeaa jo kärsimään tilanteesta, kun äiti on jatkuvasti alakuloinen ja muissa maailmoissa.
Olisiko antaa jotain neuvoja, millä voisin lopettaa jossittelun ja itsesyytökset, hyväksyä tapahtuneen ja päästä eteenpäin elämässä??
Vastaukset 7
Vanhimmat
käy naamakkain puhumassa rouvalle ja jos mahdollista, hae se toinen kissa takas tai yritä unohtaa jakeskity vauvaa.
Silloin kun lapsiperheelle tulee ongelmia kissoista jotka voivat olla vaaraksi lapsille on oikein etsiä kissoille uusi koti. Lapsien hyvinvointi menee aina lemmikkieläinten edelle.
Hopsuliini, olet toiminut aivan oikein ja voit keskittyä lapsiisi hyvällä omalla tunnolla, eikä sinun tarvitse hakea toista kissaa takaisin. Ethän tiedä millaisen uuden kodin sille löytäisit, olisiko se edellistä parempi.
Koskaan emme voi olla täysin varmoja kuinka luovuttettuja lemmikkejä hoidetaan kun en ovat uusissa kodeissaan.
Kiitos! Olen vain niin rikki tämän asian suhteen! Yritän lohduttautua sillä, että annoin kissalleni kahdeksan ihanaa vuotta
Heippa! Minusta teit aivan oikein, ja tulevana äitinä ymmärrän sinua hyvin. Itsellänikin on muinoin sattunut lähes samanlainen tilanne edellisen kissani kanssa; annoimme kissamme tutulle, ja sopimuksena oli, että jos ongelmia tulee, kissa voi tulla aina takaisin meille. Noh, tämä (nykyisin entinen) tuttumme sitten antoikin kissamme eteenpäin - se kyllä sattui, mutta muista, että sinä et ole tehnyt mitään väärää, eikä syy ole sinun! Jos asia vaivaa, voisit ehkä yrittää ottaa yhteyttä kissasi uuteen perheeseen ja keskustella asiasta? Kukapa ties ehkä kissallasi onkin hyvä olla uudessa kodissaan, ja sinäkin saisit mielenrauhan. :)
Tiedän siis, että kissallani on hyvä koti nykyisin, koska tämä perhe, johon kissat annettiin eteenpäin, on minun ex-työkaverini perhe! Mutta en vain millään saa mielestäni tämän toisen kissan kohtaloa :(
Teidän mielestä en siis tehnyt väärin kun "hylkäsin" kissani uuteen kotiin?? Sillä hetkellä luulin tekeväni kaikkien kannalta oikean ratkaisun, mutta nyt syyllisyys kaivelee niin pahasti, etten pysty olemaan ajattelematta asiaa...tietenkin se oli minun ratkaisuni ja joudun kantamaan siitä vastuun. En ikävöinyt kissojani lainkaa näin kovasti silloin, kun luulin heidän olevan tässä kodissa, johon heidät loppiaisena vietiin. Tuntuu, että tämän asian pohtiminen tekee minut ihan kahjoksi...
Olet ylireagoinut. Kissasi olisivat varmaan ajan kanssa tottuneet lapseesi. Niin omanikin tekuvät. Vähitellen vauvasta tuli todella tärkeä perheenjäsen kissoille. Ja lapseni kasvettua kissoista on tullut hänelle tärkeitä.
Monet tuttavani pelottelivat että kissa raapii lasta ja hyökkää kimppuun. Mitäköhän lapsi teki kissalle että sai hyökkäämään kimppuun. Puolustiko kissa itseään.
Sorry vaan minulta et sympatiaa saa.Nauti lapsestasi äläkä enää hanki lemmikkiä.
Olen pohtinut samaa, että ylireagoinko tilanteessa?? Olin siis itse monesti ollut näkemässä kuinka tämä vanhempi kissa (täysin yllättäen ja ilman syytä) kävi kynsien kanssa pieniä lapsia kopsasemassa..vauvalle ei tehnyt näin, mutta jatkuvasti olin vahtimassa. Nämä normaalisti todella sosiaaliset kissat rupesivat viettämään lähes kaiken ajan poissa näkyvistä, hyvä jos syömässä kävivät. Luulin ihan oikeasti tekeväni epäitsekkään ja kissoilleni parhaan ratkaisun :(
Ehkäpä tästä ajan kanssa toipuu..??
Enkä tosiaan ota enää lemmikkiä, koska niin koville ottaa tästä toipuminen. Mutta aurinkoista vappua kaikille ja nauttikaa kissoistanne