Hankittua keski-ikäisenä elämäni ensimmäisen järkkärin, kävin kaksi lukukautta Pks työväenopiston valokuvauksen alkeiskurssia, jonka alkuesittelyssä puhuttiin nimenomaan teknisten asioiden opettelusta, valotuksista, aukoista ym. Ensimmäisen tunnin alussa ope myös painotti, ettei kyse ole sommittelukurssista. No, porukka oli mukavaa, ja kurssilla oli kivaa, siksi jatkoin myös toisen lukukauden. Harmillista kuitenkin oli, että koko kurssi painottui kuitenkin alkuspiikeistä huolimatta pelkkään sommitteluun.
Pidän sommittelua todella tärkeänä asiana, mutta henkilökohtaisesti erilaisia kuvataiteita harrastaneena koko ikäni (paitsi valokuvausta) sommittelu on jo melko tuttu asia, ja hakeuduin nimenomaan tälle kurssille siksi, että kultaiset leikkaukset on jo aika hyvin hallussa.
Mikä olisi kohtuuhintainen paikka aloitella syksyn tullen nimenomaan valokuvauksen/kameran teknisiä asioita. "Kirjekurssikin" käy, jos oppia ja neuvoja tulee.
Kovasti olen googlaillut, ja omasta mielestäni kehitystäkin on kokeilujen kautta tapahtunut, siltikin kaipaisin "kädestäpitäen" oppia kameran säätöihin. Oppia niin, että saavuttaisi jonkinasteisen rutiinin, ennakoida säätöjä. Ilman, että aina on kaivettava tietoa netistä tai kameran ohjekirjasta ja kokeiltava ja kokeiltava.
Ymmärrän hyvin, että rutiini kasvaa kokeillessa ja kuvatessa, mutta silti koen olevani vähän tyhjän päällä. Oppikaan ja luetun ymmärtäminen ei välttämättä tämän ikäisellä käy yhtä sutjakkaasti, kuin murkkuikäisellä... ;)
Vinkkejä?
alkeita
46
339
Vastaukset
- Aukonsäätäjä
Minäkin olen kutakuinkin samassa veneessä.
Yhdessä välissä mietin, pitäisikö kerätä netissä porukka omin päin meitä kohtuullisen vasta-alkajia järkkärin käyttäjiä. Lähinnä ajattelin kuvien yhdessä katselua nimenomaan "teknisellä silmällä" kameran säätöjä pohdiskellen. Vastaavia juttuja näkee kyllä muuallakin netissä....
Toisaalta en kyllä ite pysty liiemmin neuvomaan toisia, mutta kai sitä toisten virheistäkin voisi oppia ;) - valon ja varjon laps
Siinä järkkärissä kai kuitenkin on valotusautomatiikka, kuten aukon tai valotusajan esivalinta? Sehän auttaa varsin paljon jos ei halua täysin automatiikalla kuvata.
Vanhoissa kameralehdissä oli muistaakseni joskus (1970-luvun lopulla?) hyvä kurssi jossa valotusasiat esitettiin erinomaisen selkeästi ... - ,jfwefk
Digikameroissa on sellainen ihmeellisyys, kuin histogrammi, mikä auttaa valotuksen onnistumisen arvioinnissa.
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_histo.html
Muutenhan valotus on vain valon mittausta, joka pitäisi tehdä aina keskiharmaasta.
Harmakortteja on edelleen saatavissa, mutta kameran oma mittari riittää kaikissa normaalitapauksissa. kannattaa kuitenkin kokeilla, mikä kameran mittaustavoista antaa parhaan tuleksen omissa kuvaustilanteissa.
Useimmille riittää se tehtaan suosittelema "monilohko", mutta toiset tykkää keskustapainotteisesta ja jotkut pistemittauksesta, joka antaa mahdollisuuden mitata valo itse pääkohteesta muun alueen vaikuttamatta tulokseen.
On sitten mieltymys- ja kuvauskohdekysymys, onko manuaali, aukon esivalinta, vai suljinajan esivalinta luontevin.
Maisemakuvauksessa manuaali on yleensä luotettavin ja siinä voi tehdä valotuskorjaukset halutulla tavalla, toisin, kuin automaateissa, joissa valotusmittaria on huijattava - ja ja siten tehty korjaus unohtuu usein päälle pilaten seuraavat ruudut.
Tietysti joku voi näyttää yleisimmät niksit, mutta käytännössä kaikki on itse kokeitava. Erilaiset kamerat myös vaatii erilaiset säädöt.- harmaakortti
”Muutenhan valotus on vain valon mittausta, joka pitäisi tehdä aina keskiharmaasta.”
Ihanko totta?
Pitääkö päivällä ja yöllä kuvatut kuvat näyttää yhtä valoisilta? harmaakortti kirjoitti:
”Muutenhan valotus on vain valon mittausta, joka pitäisi tehdä aina keskiharmaasta.”
Ihanko totta?
Pitääkö päivällä ja yöllä kuvatut kuvat näyttää yhtä valoisilta?Tuohonhan automaatti pyrkii, se ei osaa siinä mielessä erotella pimeää päivää tai valoisaa yötä. Kuvaajan on annettava automaatille ohjeet miten käyttäytyä ja nyt se on jopa helppoa kun näet heti suurin piirtein mitä tuli otettua. Siinä pitää sitä - kiekkoa pyöritellä jotta saa oikean tunnelman aikaan, öisin yleensä miinukseen päin.
- hjhgfwehegf
harmaakortti kirjoitti:
”Muutenhan valotus on vain valon mittausta, joka pitäisi tehdä aina keskiharmaasta.”
Ihanko totta?
Pitääkö päivällä ja yöllä kuvatut kuvat näyttää yhtä valoisilta?Digikuvaus ja automatiikka on tuhonnut kaiken taidon, kuten valonmittauksen zon-opin.
- Dol Biong
"Kirjekurssikin" käy
Kiinnostaisiko eräänlainen ”sähköpostikirjekurssi”?
Pari ehkä mahtuisi joukkoon vielä. - 5D
Koko kuva-alan mittaus on normikuvaajalle luotettava valotuksen mittaustapa. Sitä käyttävät aloittelijat kameran automatiikalla kuvatessaan ja monet huippuammattilaiset enimmäkseen. Sitten on ainakin miljoona eri tilannetta, missä kuvaajan on päätettävä itse valotus, kun (minkään hintaiseen! tai merkkiseen!) kameraan ei voi siinä tilanteessa luottaan.
Ilmainen vihje: Testaa samaa tilannetta valottamalla eri tavoin samassa valossa. Kirjoita muistiin mm. mistä ja miten valon mittasit. Digikuvaan tallentuu paljon tietoa mitä ei tarvitse kirjoittaa muistiin. Parhaiten pärjäät, kun muutat kuvasarjassa yhtä muuttujaa kerralla; aikaa tai aukkoa, ja valotat muutaman ruudun /-. Tossa jo edellä sanottiin, että mittaa keskiharmaasta. Se on oikein, mutta mikä on keskiharmaa kohteessasi? Harmaakorttia ei voi aina käyttää. Oikeasti sitä tarvitset vain kerran. Nimittäin hyvä vanha ohje on mitata valotus kämmenpohjasta. Se vaatii jo lisätietoa. Sinun pitää oppia ymmärtämään miten kamera (n valotusmittari) näkee. Luota useimmin kameran koko kuva-alan mittaukseen. Oikean valotuksen opiskelu kestää vuosia. Sommittelun merkitystä ei voi väheksyä, päin vastoin. Sommittelu ja oma näkemys tekevät kuvan, mielenkiintoisen kuvan. Ei sun ope ihan väärässä ole.
Voin kertoa tietona, että enemmistölle tieto oikeasta valotuksesta on mysteeri. Varmaan siksi ettei kukaan voi Sinulle kertoa miten valotetaan oikein kaikissa tilanteissa, koska kaikki tilanteet ovat erilaisia ja oma kalustosi on erilainen. Kaikille voidaan opettaa, mitä tekijät on otettava huomioon ja miten asioita säädetään. Ne muuttujat, jolla valotus saadaan aikaan, ovat aika, aukko ja ISO ja ne ohjaavat kameran valotusmittaria. Unohtamatta valkotasapainoa. Kenelläkään ei ole parempia ohjeita, mutta tunne nuo peruasiat ja kamerasi. Siinä se on. Taas ilmainen neuvo.
Jos oikeasti haluat oppia nopeammin, voin kertoa yhden hyvän linkin hyville kurssisivuille, hienojen valokuvien nettisivuille, ja hyvien kirjojen lähteille. Kurssit ovat maksullisia, $99 2 vkon kurssi, $199 4 vkon kurssi ja siitä eteenpäin. Kallilta tuntuu, EUR/USD-suhde keventää. Se on bisnestä. Voit itse päättää osallistumisesta. Oikeasti itse teet töitä toisten ohjauksessa, ja saatat oppia, mutta neuvot ovat hyviä; saat näkemystä ja perehdyt noihin neuvoihin mitä edellä kerroin. Hienoja luovia osaavia amerikkalaisia opettajia, jotka vastaavat henkilökohtiasiin kysymyksiisi. Kieli on englanti. Jokaisella opella on esittää toinen toistaan hienompia valokuvia ja näkemystä. Suomessa ei ole vastaavaa tarjontaa, kateus vai mikä meitä vaivaa. En halua mainostaa julkisesti, mutta jos asia sinua kiinnostaa, kerron linkin sähköpostilla [email protected]. Ei sinne ole pakko osallistua, mutta voit tutustua tarjontaan. Mitä opit, on itsestäsi kiinni.- Dol Biong
”muuttujat, jolla valotus saadaan aikaan, …. ja ISO”
Onko totta, että valotus ”saadaan aikaan” myös ISO:lla?
Voiko myös filmikamerassa saada aikaan valotusta ISO:lla?
Miksi alat ”hakuammunnalla” haukkua muita ja nimitellä riidankylväjiksi jos joku kommentoi vääriä tietojasi?
Esittämäsi väärät tiedot on huonointa mahdollista mainosta mainostamallesi kurssille!
Sitä paitsi tuollainen ”piilomainonta” on typerää ja palstan sääntöjen vastaista - kjkdsvksv
Dol Biong kirjoitti:
”muuttujat, jolla valotus saadaan aikaan, …. ja ISO”
Onko totta, että valotus ”saadaan aikaan” myös ISO:lla?
Voiko myös filmikamerassa saada aikaan valotusta ISO:lla?
Miksi alat ”hakuammunnalla” haukkua muita ja nimitellä riidankylväjiksi jos joku kommentoi vääriä tietojasi?
Esittämäsi väärät tiedot on huonointa mahdollista mainosta mainostamallesi kurssille!
Sitä paitsi tuollainen ”piilomainonta” on typerää ja palstan sääntöjen vastaistaKyllä isollakin saadaan aikaan "oikea" valotus. Ota kamera käpälään ja laita auto-iso päälle.
- kämmenpohjasta?
”Koko kuva-alan mittaus on normikuvaajalle luotettava valotuksen mittaustapa. Sitä käyttävät aloittelijat kameran automatiikalla kuvatessaan ja monet huippuammattilaiset enimmäkseen.”
Miksi tuollaisia satuilet?
Kerroppa esimerkiksi edes yksi huippuammattilainen joka käytää koko kuva-alan mittausta enimmäkseen?
”muutat … aukkoa, ja valotat muutaman ruudun /-.”
Mitä älyä on muuttaa syväterävyysaluetta valotuksen haarukoinnissa? - 5D
Jaahas. Taas riidankylväjä, o2o, öykkäröi keskustelussa uudella nimimerkillä. Poljinko sun varpaille, Dol, vai mikä harmittaa?
Minä puhun vain sen, minkä varmasti tiedän.- öykkäröi
Miksi et vastannut ”kämmenpohjasta?” eittämiin asiakysymyksiin?
– kuka huippu ammattilainen käyttää koko kuva-alan mittausta enimmäkseen?
– miksi haarukoit valotusta syväterävyyttä muuttamalla? - 5D
öykkäröi kirjoitti:
Miksi et vastannut ”kämmenpohjasta?” eittämiin asiakysymyksiin?
– kuka huippu ammattilainen käyttää koko kuva-alan mittausta enimmäkseen?
– miksi haarukoit valotusta syväterävyyttä muuttamalla?Nyt kun taas vierailen näillä sivuilla, saattaisin vastata asiallisiin kysymyksiin, jos niitä olis. Minä näen teidät kehittymättöminä keskustelijoina. Ensin keksitte väittämiä joita en ole sanonut (tai joku muu muissa keskusteluissa), sen jälkeen pidätte näitä omia olettamuksianne totuutena, minun puheena, ja sitten lopulta teette niistä vääriä johtopäätöksiä. Se on riidan kylvämistä, ei analyyttistä keskustelua. Niihinkö minun pitäsi vastata? Pyydän lukemaan loppuun, enkä toivo hermoromahdusta kesken lauseen. Ei näin keskustella. Fiksumpi tapa on pyytää selitystä tai tarkennusta, sen sijaan , että väittäisi toista ekana imbesilliksi tms.
Kai maar tiedätte miten kämmenpohjasta valotus mitataan ja miten saatu arvo kompensoidaan?
Missä vaiheessa olin harjoittanut piilomainontaa? Kuka sellaisen vättämän keksi!!!
Olen itse osallistunut noille kursseille ja polttanut hyffee koko joukon toista joukkoa. En saa niistä latiakaan itselleni. Tämän pitäisi ilmetä selvästi mielipiteestäni edellä, jos taas lukisitte ajatuksella ja tekstin loppuun. Itse asiassa en kehtaa mainostaa julkisesti nikonistin verkkosivuja, vaikka sivuston perustaja on helevetin idearikas ja luova henkilönä. Kun hänen loistavissa kirjoissaan tai kurssimateriaaleissa lukee yhtenääni "my Nikon Micro 70-180...", tai "..my Nikon D2X (äskettäin 3 ja varmaan tänään 4) and 70-200...", tai "For example, with my Nikon F5 and 17-...", jne. (Nyt tuli piilomainontaa, tehkää ilmoitus!) Mitä tekemistä kameran tai obiskan merkillä on lopputulokseen, varsinkin kun vastaavia kilpailevia merkkejä löytyy pilvin pimein. Jos tuo manittu tuotemerkki olisi edes jotenkin ylivoimainen, olisi se kaikilla. Kuvaamani kaveri on ottanut viime aikoina takapakkia, kun kursseilla osallistujamäärät ovat vähentyneet. Opetus on kumminkin huippua, mutta taalat Amerikkaan vilahtaa. - "Yksi esimerkki" on em. herra N.N. (yhtä pyydettiin). - kämmenpohjasta?
5D kirjoitti:
Nyt kun taas vierailen näillä sivuilla, saattaisin vastata asiallisiin kysymyksiin, jos niitä olis. Minä näen teidät kehittymättöminä keskustelijoina. Ensin keksitte väittämiä joita en ole sanonut (tai joku muu muissa keskusteluissa), sen jälkeen pidätte näitä omia olettamuksianne totuutena, minun puheena, ja sitten lopulta teette niistä vääriä johtopäätöksiä. Se on riidan kylvämistä, ei analyyttistä keskustelua. Niihinkö minun pitäsi vastata? Pyydän lukemaan loppuun, enkä toivo hermoromahdusta kesken lauseen. Ei näin keskustella. Fiksumpi tapa on pyytää selitystä tai tarkennusta, sen sijaan , että väittäisi toista ekana imbesilliksi tms.
Kai maar tiedätte miten kämmenpohjasta valotus mitataan ja miten saatu arvo kompensoidaan?
Missä vaiheessa olin harjoittanut piilomainontaa? Kuka sellaisen vättämän keksi!!!
Olen itse osallistunut noille kursseille ja polttanut hyffee koko joukon toista joukkoa. En saa niistä latiakaan itselleni. Tämän pitäisi ilmetä selvästi mielipiteestäni edellä, jos taas lukisitte ajatuksella ja tekstin loppuun. Itse asiassa en kehtaa mainostaa julkisesti nikonistin verkkosivuja, vaikka sivuston perustaja on helevetin idearikas ja luova henkilönä. Kun hänen loistavissa kirjoissaan tai kurssimateriaaleissa lukee yhtenääni "my Nikon Micro 70-180...", tai "..my Nikon D2X (äskettäin 3 ja varmaan tänään 4) and 70-200...", tai "For example, with my Nikon F5 and 17-...", jne. (Nyt tuli piilomainontaa, tehkää ilmoitus!) Mitä tekemistä kameran tai obiskan merkillä on lopputulokseen, varsinkin kun vastaavia kilpailevia merkkejä löytyy pilvin pimein. Jos tuo manittu tuotemerkki olisi edes jotenkin ylivoimainen, olisi se kaikilla. Kuvaamani kaveri on ottanut viime aikoina takapakkia, kun kursseilla osallistujamäärät ovat vähentyneet. Opetus on kumminkin huippua, mutta taalat Amerikkaan vilahtaa. - "Yksi esimerkki" on em. herra N.N. (yhtä pyydettiin).”Ensin keksitte väittämiä joita en ole sanonut (tai joku muu muissa keskusteluissa), sen jälkeen pidätte näitä omia olettamuksianne totuutena, minun puheena, ja sitten lopulta teette niistä vääriä johtopäätöksiä. Se on riidan kylvämistä, ei analyyttistä keskustelua.”
Kuka on sanonut:
”Parhaiten pärjäät, kun muutat kuvasarjassa yhtä muuttujaa kerralla; aikaa tai aukkoa, ja valotat muutaman ruudun /-.”
”Niihinkö minun pitäsi vastata? … Fiksumpi tapa on pyytää selitystä tai tarkennusta, sen sijaan , että väittäisi toista ekana imbesilliksi tms.”
Kua sinua on väittänyt ”ekana imbesilliksi tms”?
—eikös tuossa edellä neuvota mm. että parhaiten pärjää kun muuttaa kuvasarjassa aukkoa /–
Et kai ymmärtänyt kysymystäni joten yritän uudestaan (ethän syyttele taas muita riidankylväjiksi minun kysymysteni takia ;–)
Onko asiatonta kysyä miksi muutat syväterävyyttä (aukkoa) valotusta haarukoidessasi?
Vastauksestasi ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että et ymmärrä aukon vaikuttavan syväterävyyteen!
Tuo ”kämmenpohjasta” hokeminen on minusta hölmöä kun kämmenpohjan tummuus vaihtelee monistakin eri syistä.
Herää vakava epäilys, että sinulta meni taalat hukkaan.
ps.
Minusta nuo Biongin kysymyksetkin oli asiallisia ja aiheellisia:
Onko totta, että valotus ”saadaan aikaan” myös ISO:lla?
Voiko myös filmikamerassa saada aikaan valotusta ISO:lla?
vrt.
”Ne muuttujat, jolla valotus saadaan aikaan, ovat aika, aukko ja ISO ” - 5D
kämmenpohjasta? kirjoitti:
”Ensin keksitte väittämiä joita en ole sanonut (tai joku muu muissa keskusteluissa), sen jälkeen pidätte näitä omia olettamuksianne totuutena, minun puheena, ja sitten lopulta teette niistä vääriä johtopäätöksiä. Se on riidan kylvämistä, ei analyyttistä keskustelua.”
Kuka on sanonut:
”Parhaiten pärjäät, kun muutat kuvasarjassa yhtä muuttujaa kerralla; aikaa tai aukkoa, ja valotat muutaman ruudun /-.”
”Niihinkö minun pitäsi vastata? … Fiksumpi tapa on pyytää selitystä tai tarkennusta, sen sijaan , että väittäisi toista ekana imbesilliksi tms.”
Kua sinua on väittänyt ”ekana imbesilliksi tms”?
—eikös tuossa edellä neuvota mm. että parhaiten pärjää kun muuttaa kuvasarjassa aukkoa /–
Et kai ymmärtänyt kysymystäni joten yritän uudestaan (ethän syyttele taas muita riidankylväjiksi minun kysymysteni takia ;–)
Onko asiatonta kysyä miksi muutat syväterävyyttä (aukkoa) valotusta haarukoidessasi?
Vastauksestasi ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että et ymmärrä aukon vaikuttavan syväterävyyteen!
Tuo ”kämmenpohjasta” hokeminen on minusta hölmöä kun kämmenpohjan tummuus vaihtelee monistakin eri syistä.
Herää vakava epäilys, että sinulta meni taalat hukkaan.
ps.
Minusta nuo Biongin kysymyksetkin oli asiallisia ja aiheellisia:
Onko totta, että valotus ”saadaan aikaan” myös ISO:lla?
Voiko myös filmikamerassa saada aikaan valotusta ISO:lla?
vrt.
”Ne muuttujat, jolla valotus saadaan aikaan, ovat aika, aukko ja ISO ”Tämä on juur sitä keskustelua, jossa jotkut tekevät omia olettamuksia. Keskustelu alkoi aloittajan hakiessa apuja teknisiin kysymyksiin. Samoin hän oli kiinnostunut saamaan tietoja kursseista. Siitä keskustellaan. Ei mistään muusta.
Annoin vinkkejä tekijöistä, miten valotetaan ja miten voi tutkia esim. aukon vaikutusta valotukseen. Ei tässä haarukoida mitään. Teet jälleen omia tulkintojasi.
Kämmenpohjasta valotuksen mittaaminen vaatii varsin vähän perehtymistä, perusteiden ja reunaehtojen tuntemista, kuten mikä tahansa valon mittaustapa. Se ei ole digikameran ominaisuus, mutta halpa ja toimiva. Opin sen jo 70-luvulla.
P.S. Kaikki mainitsemani aparatin ominaisuudet vaikuttavat valotusmittariin ja kennoon ja kaikkeen eli valotukseen. Vihreällä laatikolla kamera päättää, M-tilassa (manuaali, M) kuvaaja päättää valinnat, eli vääntää rullaa tai painaa nappia, eli saa aikaan haluamansa valotuksen. Don saivarteli tyylinsä pitäen, eikä se kommentti kuulu kontekstiin millään tavalla. - aparatin ominaisuus?
5D kirjoitti:
Tämä on juur sitä keskustelua, jossa jotkut tekevät omia olettamuksia. Keskustelu alkoi aloittajan hakiessa apuja teknisiin kysymyksiin. Samoin hän oli kiinnostunut saamaan tietoja kursseista. Siitä keskustellaan. Ei mistään muusta.
Annoin vinkkejä tekijöistä, miten valotetaan ja miten voi tutkia esim. aukon vaikutusta valotukseen. Ei tässä haarukoida mitään. Teet jälleen omia tulkintojasi.
Kämmenpohjasta valotuksen mittaaminen vaatii varsin vähän perehtymistä, perusteiden ja reunaehtojen tuntemista, kuten mikä tahansa valon mittaustapa. Se ei ole digikameran ominaisuus, mutta halpa ja toimiva. Opin sen jo 70-luvulla.
P.S. Kaikki mainitsemani aparatin ominaisuudet vaikuttavat valotusmittariin ja kennoon ja kaikkeen eli valotukseen. Vihreällä laatikolla kamera päättää, M-tilassa (manuaali, M) kuvaaja päättää valinnat, eli vääntää rullaa tai painaa nappia, eli saa aikaan haluamansa valotuksen. Don saivarteli tyylinsä pitäen, eikä se kommentti kuulu kontekstiin millään tavalla.Annoin vinkkejä tekijöistä, miten valotetaan ja miten voi tutkia esim. aukon vaikutusta valotukseen. Ei tässä haarukoida mitään.
—tuota osasinkin jo epäillä, et siis ymmärrä mitä haarukointi tarkoittaa?
vrt.
”Parhaiten pärjäät, kun muutat kuvasarjassa yhtä muuttujaa kerralla; aikaa tai aukkoa, ja valotat muutaman ruudun /-.”
Kämmenpohjasta valotuksen mittaaminen … ei ole digikameran ominaisuus, mutta halpa ja toimiva.
”P.S. Kaikki mainitsemani aparatin ominaisuudet vaikuttavat valotusmittariin ja kennoon ja kaikkeen eli valotukseen. Vihreällä laatikolla kamera päättää, …”
—että vihreä laatikko onkin se ”jolla valotus saadaan aikaan ja tuon ”kontekstin” oppimiseen sinulta meni vuosia ja taaloja
Paljon onnea valitsemallasi tiellä! - yhtenääni "my
5D kirjoitti:
Nyt kun taas vierailen näillä sivuilla, saattaisin vastata asiallisiin kysymyksiin, jos niitä olis. Minä näen teidät kehittymättöminä keskustelijoina. Ensin keksitte väittämiä joita en ole sanonut (tai joku muu muissa keskusteluissa), sen jälkeen pidätte näitä omia olettamuksianne totuutena, minun puheena, ja sitten lopulta teette niistä vääriä johtopäätöksiä. Se on riidan kylvämistä, ei analyyttistä keskustelua. Niihinkö minun pitäsi vastata? Pyydän lukemaan loppuun, enkä toivo hermoromahdusta kesken lauseen. Ei näin keskustella. Fiksumpi tapa on pyytää selitystä tai tarkennusta, sen sijaan , että väittäisi toista ekana imbesilliksi tms.
Kai maar tiedätte miten kämmenpohjasta valotus mitataan ja miten saatu arvo kompensoidaan?
Missä vaiheessa olin harjoittanut piilomainontaa? Kuka sellaisen vättämän keksi!!!
Olen itse osallistunut noille kursseille ja polttanut hyffee koko joukon toista joukkoa. En saa niistä latiakaan itselleni. Tämän pitäisi ilmetä selvästi mielipiteestäni edellä, jos taas lukisitte ajatuksella ja tekstin loppuun. Itse asiassa en kehtaa mainostaa julkisesti nikonistin verkkosivuja, vaikka sivuston perustaja on helevetin idearikas ja luova henkilönä. Kun hänen loistavissa kirjoissaan tai kurssimateriaaleissa lukee yhtenääni "my Nikon Micro 70-180...", tai "..my Nikon D2X (äskettäin 3 ja varmaan tänään 4) and 70-200...", tai "For example, with my Nikon F5 and 17-...", jne. (Nyt tuli piilomainontaa, tehkää ilmoitus!) Mitä tekemistä kameran tai obiskan merkillä on lopputulokseen, varsinkin kun vastaavia kilpailevia merkkejä löytyy pilvin pimein. Jos tuo manittu tuotemerkki olisi edes jotenkin ylivoimainen, olisi se kaikilla. Kuvaamani kaveri on ottanut viime aikoina takapakkia, kun kursseilla osallistujamäärät ovat vähentyneet. Opetus on kumminkin huippua, mutta taalat Amerikkaan vilahtaa. - "Yksi esimerkki" on em. herra N.N. (yhtä pyydettiin).5D:lle
Muiden syyttetly
”riidankylväjä, öykkäröi, kehittymättöminä, ekana imbesilliksi, hermoromahdusta, harmittaa …”
viittaa mielestän krooniseen vihaan. Oletko tullut ajatelleeksi, että siihen kannattaisi hakea apua.
Krooninen viha aiheuttaa stressin ohella myös fyysisä ongelmia.
Googleta ”krooninen viha”
kts. esim.
http://aikalainen.uta.fi/2012/01/27/viha-altistaa-sydantaudeille/
https://timopurjoatnfg.wordpress.com/2012/02/01/viha-tuhoaa-ihmisen/
Ilmainen vihje:
polttanut hyffee koko joukon toista joukkoa, enklanniksi Amerikkaan vilahtaa
5D:lle
asiallinen kirjoitus sulla vaikka vain mainostaisitkin omia kurssejasi :)
lisää sunlasia keskustelijoita tälle palstalle.- Nettikurssit
Oletteko löytäneet valokuvauksen nettikurssit? http://valokuvaus.kskoolitus.com suomenkielisiä kursseja ja opettajana tunnettu valokuvaaja
- Eiks tuota yhtä
vitun saatanan urpoa vois bannata näiltä foorumeilta?
Aina on vain haastamassa riitaa ja vittuilemassa...- urpoa vois
Eihän tuo 5D mikään urpo, on vaan ymmärtämätön ja esiintymishaluinen
- Kokeilemisenpakko
Periaatteessa kamerat ovat jopa yksilötasolla käytännnössä hieman erilaisia (myös sama merkki ja malli) joten jos oikein aletaan spedanteiksi sinun täytyisi osata tutustua juuri siihen kamerayksilöön jolla kuvia otat.
Tärkeimpiä säätöjä on nimenomaan valotuksenkorjailu eli valoa -/ säädöllä
lisää tai vähemmän kuvaan.
Ajat ja aukot sekä ISOT kumoavat toinentoisensa..eikun ovat kaikki symbioosissa ja
niiden säätö on melkoista utopiaa kun saman tuloksen saa muka aikaseksi erilaisilla niitten yhdistelmillä..etenkin M asennossa.
Pääseikka ettei kuvaa valintakiekko vihreällä.
Kahta samanlaista valokennoa voi siis olla erilaisia.- Dol Biong
jos oikein aletaan spedanteiksi sinun täytyisi osata tutustua juuri siihen kamerayksilöön jolla kuvia otat.
—joo naapurin kameraan tutustumisesta on enempi vähempi iloa.
”Tärkeimpiä säätöjä on nimenomaan valotuksenkorjailu eli valoa -/ säädöllä lisää tai vähemmän kuvaan.
Ajat ja aukot sekä ISOT kumoavat toinentoisensa..eikun ovat kaikki symbioosissa ja niiden säätö on melkoista utopiaa kun saman tuloksen saa muka aikaseksi erilaisilla niitten yhdistelmillä..etenkin M asennossa.”
Olet ymmärtäny kaiken vähän väärin
– mitään symbioosia ei noiden välillä ole olemassa
– syväterävyyttää, difraktion määrää yms. voi säätää vain aukolla, mitkään yhdistelmät ei siihen vaikuta
– ISO ei muuta valotusta, se vaikuttaa vain kennon valontarpeeseen, valotusta säätää vain aika ja aukko
– valotusta kannattaa säätää ensisijassa valotusajalla, tarvittava syväterävyysalue valitaan aukolla.
– ”hätätilassa” lisätään kennon herkkyyttä jos aika menee liian pitkäksi.
– luottokortin kokoinen harmaakortti (n. 5€) kulkee helposti kameran mukana ja on kätevä apu valotuksen tarvetta arvioidessa ja valkotasapainon mittaamiseen.
Säädöissä ei ole mitään utopiaa, ne on helppo oppia jos haluaa ja hieman harjoittelee.
Pääseikka ettei kuvaa valintakiekko vihreällä.
– entä punaisella?
”Kahta samanlaista valokennoa voi siis olla erilaisia.”
– onpa hassusti sanottu, mutta joo se on kuin autoissa. Uutta ostaessa harvoin saa kokeilla sitä yksilöä jonka ostaa, eikä se koeajojen jälkeen enää olisikaan uusi. Riittää kuitenkin kun osaa käyttää sitä yksilöä joka omistaa.
Ja naapurilla on yleensä aina ”väärä” auto - Dol Biong
Dol Biong kirjoitti:
jos oikein aletaan spedanteiksi sinun täytyisi osata tutustua juuri siihen kamerayksilöön jolla kuvia otat.
—joo naapurin kameraan tutustumisesta on enempi vähempi iloa.
”Tärkeimpiä säätöjä on nimenomaan valotuksenkorjailu eli valoa -/ säädöllä lisää tai vähemmän kuvaan.
Ajat ja aukot sekä ISOT kumoavat toinentoisensa..eikun ovat kaikki symbioosissa ja niiden säätö on melkoista utopiaa kun saman tuloksen saa muka aikaseksi erilaisilla niitten yhdistelmillä..etenkin M asennossa.”
Olet ymmärtäny kaiken vähän väärin
– mitään symbioosia ei noiden välillä ole olemassa
– syväterävyyttää, difraktion määrää yms. voi säätää vain aukolla, mitkään yhdistelmät ei siihen vaikuta
– ISO ei muuta valotusta, se vaikuttaa vain kennon valontarpeeseen, valotusta säätää vain aika ja aukko
– valotusta kannattaa säätää ensisijassa valotusajalla, tarvittava syväterävyysalue valitaan aukolla.
– ”hätätilassa” lisätään kennon herkkyyttä jos aika menee liian pitkäksi.
– luottokortin kokoinen harmaakortti (n. 5€) kulkee helposti kameran mukana ja on kätevä apu valotuksen tarvetta arvioidessa ja valkotasapainon mittaamiseen.
Säädöissä ei ole mitään utopiaa, ne on helppo oppia jos haluaa ja hieman harjoittelee.
Pääseikka ettei kuvaa valintakiekko vihreällä.
– entä punaisella?
”Kahta samanlaista valokennoa voi siis olla erilaisia.”
– onpa hassusti sanottu, mutta joo se on kuin autoissa. Uutta ostaessa harvoin saa kokeilla sitä yksilöä jonka ostaa, eikä se koeajojen jälkeen enää olisikaan uusi. Riittää kuitenkin kun osaa käyttää sitä yksilöä joka omistaa.
Ja naapurilla on yleensä aina ”väärä” autops.
– ”valotuskorjaimella” ±EV ei ole mitään merkitystä ”M asennossa” - Onpas.
Dol Biong kirjoitti:
ps.
– ”valotuskorjaimella” ±EV ei ole mitään merkitystä ”M asennossa”Se vaikuttaa valotusmittarin näyttämään.
- Dol Biong
Onpas. kirjoitti:
Se vaikuttaa valotusmittarin näyttämään.
Joo siksi sillä ei olekaan mitään merkitystä oikeaa valotusta arvioitaessa.
– jos käyttää ±EV korjainta M:lla niin mittari näyttää aina väärin.
– mittari ei ohjaa valotusta eikä kennon herkkyyttä manuaalilla!
Manullakin valotuksenkorjaus kannattaa tehdä ensisijassa aikaa säätämällä. Mutta saahan sitä korjainta tietenkin kierrellä myös M:lla jos niin haluaa.
Oikein on aina se jolla valotuksen arviointi onnistuu parhaiten, minun mielipiteistäni viis. - J©B
Onpas. kirjoitti:
Se vaikuttaa valotusmittarin näyttämään.
Kokeileppa mitä valotusmittari näyttää automatiikalla, niin ehkä ymmärrät mistä on kysymys.
- 5D
Älkää jaksako. Dol on siinä oikeassa, että manuaalasetuksella kuvattaessa ei puhuta EV-korjauksesta. Manuaalitilassa kuvaaja valitsee jotkut haluansa asetusarvot, ja piste. Automatiikka-tilassa (T, A) voidaan käyttää EC-korjausta (Exposure Correction).
Nyt Wapun viettoon ja tupsut heilumaan ;o) - ja tupsut
Harrastajien määrän huima lisääntyminen houkuttelee alalle monenmoisia huijareita (amerikkalaisia ihmemiehiä).
5D on oiva esimerkki siitä minkälaista rahastusta tuollaiset kurssit ovat (hyffeä palaa enklanniksi, ja hienoa on).
esim.
Ensin hän saa valotusta aikaan ISO:lla ja mainostaa valotuksen haarukointia (bracketing) aukon avulla ja sitten toteaa:
”Ei tässä haarukoida mitään.”
Kannattaako maksaa polttaa ”hyffee koko joukon toista joukkoa”
Jos ei ymmärrä/opi saamastaan opetuksesta mitään? - N50 aloittelee
Mielenkiintoinen keskusteluketju, jossa ei montaakaan kertaa viitattu alkuperäiseen kysymykseen?
:) anyway, olen innokas itseopiskelija myös, ja kokoajan huomaan uusia hauskoja "kikkoja". Parhaani mukaan koitan niitä myös vaihdella parin yhtä vihreän ystäväni kanssa. Ehkä on paras vaan kokeilla, ja oppia erehdyksen kautta. Kiitos digiajan, testailu ei tule kovinkaan kalliiksi. Kaluston hinta sen sijaan on jo tullut alun jälkeen nielaissuksi jokusen euron :( eikä loppua näy...
Iloiset kiitokset vaan palstalla kommentoijille, kysymykseen, tai sen vierestä.- Dol Biong
Kuvaamisen tekniset perusasat on helposti opittavissa:
– aukon valinnalla säädetään ensisijassa ns. syväterävyyttä kuvassa. Pieni syväterävyys näkyy kuvassa useimmiten taustan sumeutena (polttovälin valinta vaikuttaa myös syväterävyyteen).
Minusta ns. aukon esivalinta (Av tms) on aloittelijalle paras (ja opettava) valotustapa.
– ajan valinnalla säädetään ensisijassa kennolle tulevan valon määrä. Liike tai/ja pitkä polttoväli rajoittaa valotusajan valintaa (kuva ”tärähtää”)
– ”hätätilassa” nostetaan kennon herkkyyttä jos valo ei riitä, samalla menetetään iso osa kuvan dynamiikasta (sävykkyydestä) tummimmissa ja vaaleimmissa kohdissa.
– perspektiiviä hallitaan kohteen etäisyydellä. Lyhyempi etäisyys tuottaa voimakkaamman perspektiivin. Kameran kallistaminen aiheuttaa viivojen (kaatumista).
Jos kuvasta tuli huono, mene lähemmäksi kohdetta ja laukaise kamera juuri oikealla hetkellä.
Valokuvaaminen on teknisesti helppoa kuin heinänteko – eikö vain?
Kuvailmaisu (sommittelu ja valolla maalaaminen) on se osaamisen vaikeampi (monille mahdoton) opittava
(valo, kuvakulma, rajaaminen, rytmi, harmonia, värit, kohteen/mallin ohjaaminen jne, jne)
- kjivi
Kameralla kuvaaminen on kuin pyörälläajo. Toiset oppii sen äkkiä ja toisilta menee siihen aikaa. Muutamat kupsahtaa heti nurin, eivätkä enää uskalla yrittääkään.
Noista kursseista ja kirjoista ei ole niin paljon hyötyä, kuin luulisi. Parhaiten oppii, kun ottaa lelunsa käpälään ja kokeilee kaikkea mahdollista, mitä sieltä löytyy. Minkä asian mainitsitkin.
Valitettavasti, jos on hankkinut halvimman lelun on siinä eniten automatiikkaa ja vähiten käyttäjäominaisuuksia, jotka on välttämättömiä jo oppimisen kannalta.
Useista aloittelija malleista puuttuu mm. ennen niin tuikitärkeä terävyysalueen tarkistusnappula, jolla katsottiin riittääkö himmennys tarvittavaan terävyyteen ja osuuko oikeaan kohtaan. Monilla kameroilla ja objektiiveilla on myös manuaalinen tarkennus vaikeaa jo rakenteellisista syistä, mutta kun AF ei toimi jokapaikassa.
Kameran oma manuaali kertoo sen, mihin laite kykenee ja käyttäjän tehtävä on keksiä, miten ominaisuuksia käytetään omissa toimintamalleissa. - itseäkin kiinnostais
ihan sama, mitä tällä palstalla kysyy, besserwisserit vastailee mitä mieleen tulee, riippumatta siitä, mitä on kysytty...
- kuvani peilissä
Pitää paikkansa. Esiintymishalu on valtava, ja myönnän että itsekkin kuulun tuohon sakiaan joukkoon.
- ent.ammattikuvaaja
kuvani peilissä kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esiintymishalu on valtava, ja myönnän että itsekkin kuulun tuohon sakiaan joukkoon.
Hämmentäisin soppaa nyt kertomalla, että itse tarkastelen aina eteeni sattuvia kiinnostavia kuvia analysoimalla eli miettimällä miten ne on saatu aikaan.
Mietin millä polttovälillä, herkkyydellä,ajalla, aukolla on kuvattu.
Katselen rajauksia valon suuntaa ja valoisuutta sekä kuvan värejä tai värittömyyttä.
Tekniikkaahan käytiin kai kurssillasi läpi edellä mainittujen kohdalla?
Jos ei.Testaa jokaista osatekijää aukko,aika,herkkyys,polttoväli jne. erikseen kuvaten ainoastaan yhtä kohdetta kerrallaan.
Vaikka on äärimmäisen tylsää se kannattaa.
Loppupeleissä ratkaisee vain ja ainoastaan oma mielipiteesi hyvästä kuvasta ja ainoastaan sinä itse voit sen aikaansaamiseksi pyrkiä.
Luota itseesi! - Testaa jokaista
ent.ammattikuvaaja kirjoitti:
Hämmentäisin soppaa nyt kertomalla, että itse tarkastelen aina eteeni sattuvia kiinnostavia kuvia analysoimalla eli miettimällä miten ne on saatu aikaan.
Mietin millä polttovälillä, herkkyydellä,ajalla, aukolla on kuvattu.
Katselen rajauksia valon suuntaa ja valoisuutta sekä kuvan värejä tai värittömyyttä.
Tekniikkaahan käytiin kai kurssillasi läpi edellä mainittujen kohdalla?
Jos ei.Testaa jokaista osatekijää aukko,aika,herkkyys,polttoväli jne. erikseen kuvaten ainoastaan yhtä kohdetta kerrallaan.
Vaikka on äärimmäisen tylsää se kannattaa.
Loppupeleissä ratkaisee vain ja ainoastaan oma mielipiteesi hyvästä kuvasta ja ainoastaan sinä itse voit sen aikaansaamiseksi pyrkiä.
Luota itseesi!”Testaa jokaista osatekijää aukko,aika,herkkyys,polttoväli jne. erikseen kuvaten ainoastaan yhtä kohdetta kerrallaan.
Vaikka on äärimmäisen tylsää se kannattaa.”
Montako testikuvaa pitää yhteensä ottaa, että kaikkien aukkoarvojen, herkkyyksien, valotusaikojen, polttovälien, AF:n ja vakaimen yhteisvaikutus tulee luotettavasti testattua (tuosta tulee kai useita tuhansia kuvia)?
Pitääkö testata vielä erikseen jalustalla, käsivaralla, valoisassa, hämärässä, luonnonvalossa, keinovalossa, sekavalossa jne? - ent.ammattikuvaaja
Testaa jokaista kirjoitti:
”Testaa jokaista osatekijää aukko,aika,herkkyys,polttoväli jne. erikseen kuvaten ainoastaan yhtä kohdetta kerrallaan.
Vaikka on äärimmäisen tylsää se kannattaa.”
Montako testikuvaa pitää yhteensä ottaa, että kaikkien aukkoarvojen, herkkyyksien, valotusaikojen, polttovälien, AF:n ja vakaimen yhteisvaikutus tulee luotettavasti testattua (tuosta tulee kai useita tuhansia kuvia)?
Pitääkö testata vielä erikseen jalustalla, käsivaralla, valoisassa, hämärässä, luonnonvalossa, keinovalossa, sekavalossa jne?Pitää!
Ja pitää paljon muutakin testailla.
Mutta ajan kanssa, vähitellen.
Yksi suure(esim aukkolukemat,jolloin aika ja herkkyys ovat vakio jne.) kerrallaan ainakin niin paljon, että olennaisin on hanskassa.
Onhan opittu teoria suureista kysyjällä taustietona.
Kuinkahan monta tuhatta kuvaa menee esim kolmen suureen,1)aukko/syväterävyys,2)aika/liike-efekti ja3) herkkyys/kohina, tutkimiseen.
Auttaa aluksi jo melkoisesti ymmärtämään kuvan muodostumista.
Kukaan ei voi valmiina toiselle kysyjän haluamaa lopputulosta neuvoa.
Kyllähän sen on oltava omassa päässä.
Kuvaaminen nyt on vaan sen sortin laji, että vaan kokemuksen/tekemisen kautta oppii parhaiten.
Kriittinen kuvaaja löytää aina kuvastaan osia, joita haluaisi parannella.
Tämä on muuten aivan erinomainen palsta täsmäkysyjän apuna ja kuvausoppaiden lisänä. - sortin laji
ent.ammattikuvaaja kirjoitti:
Pitää!
Ja pitää paljon muutakin testailla.
Mutta ajan kanssa, vähitellen.
Yksi suure(esim aukkolukemat,jolloin aika ja herkkyys ovat vakio jne.) kerrallaan ainakin niin paljon, että olennaisin on hanskassa.
Onhan opittu teoria suureista kysyjällä taustietona.
Kuinkahan monta tuhatta kuvaa menee esim kolmen suureen,1)aukko/syväterävyys,2)aika/liike-efekti ja3) herkkyys/kohina, tutkimiseen.
Auttaa aluksi jo melkoisesti ymmärtämään kuvan muodostumista.
Kukaan ei voi valmiina toiselle kysyjän haluamaa lopputulosta neuvoa.
Kyllähän sen on oltava omassa päässä.
Kuvaaminen nyt on vaan sen sortin laji, että vaan kokemuksen/tekemisen kautta oppii parhaiten.
Kriittinen kuvaaja löytää aina kuvastaan osia, joita haluaisi parannella.
Tämä on muuten aivan erinomainen palsta täsmäkysyjän apuna ja kuvausoppaiden lisänä.””Testaa jokaista osatekijää aukko,aika,herkkyys,polttoväli jne. erikseen kuvaten ainoastaan yhtä kohdetta kerrallaan.
Vaikka on äärimmäisen tylsää se kannattaa.”
Ehdotat ilmeisesti testausta josta et itse ymmärrä mitään.
Otetaanpa supistettu versio (primella), vain kolme muuttujaa, yksi runko ja yksi objektiivi.
– objektiivi 85mm, aukkoarvot f/1,4 – f/22, 1/3 EV:n välein
– aika-asteikko 1/8000 – 30sek, 1/3 EV:n välein
– kennon herkkyysasetukset 100 – 51200, 1/3 EV:n välein
Lyön vaikka vetoa, että et pysty edes laskemaan montako testikuvaa tarvitaan noiden ehdottamiesi ”jokaisen osatekijän” yhdistelmän testaamiseen. Siksi et edes ymmärrä mitä ehdotuksesi tarkoittaa. Puhumattakaan siitä, että testattavana olisi esim. yleisin kittizoom ja pari muuta objektiivia.
Vaikka laskeminen ”on äärimmäisen tylsää se kannattaa.”
Ei kai noin tyhmä voi olla koskaan ollut ammattikuvaaja? - oltava omassa?
ent.ammattikuvaaja kirjoitti:
Pitää!
Ja pitää paljon muutakin testailla.
Mutta ajan kanssa, vähitellen.
Yksi suure(esim aukkolukemat,jolloin aika ja herkkyys ovat vakio jne.) kerrallaan ainakin niin paljon, että olennaisin on hanskassa.
Onhan opittu teoria suureista kysyjällä taustietona.
Kuinkahan monta tuhatta kuvaa menee esim kolmen suureen,1)aukko/syväterävyys,2)aika/liike-efekti ja3) herkkyys/kohina, tutkimiseen.
Auttaa aluksi jo melkoisesti ymmärtämään kuvan muodostumista.
Kukaan ei voi valmiina toiselle kysyjän haluamaa lopputulosta neuvoa.
Kyllähän sen on oltava omassa päässä.
Kuvaaminen nyt on vaan sen sortin laji, että vaan kokemuksen/tekemisen kautta oppii parhaiten.
Kriittinen kuvaaja löytää aina kuvastaan osia, joita haluaisi parannella.
Tämä on muuten aivan erinomainen palsta täsmäkysyjän apuna ja kuvausoppaiden lisänä.”Kuinkahan monta tuhatta kuvaa menee esim kolmen suureen,1)aukko/syväterävyys,2)aika/liike-efekti ja3) herkkyys/kohina, tutkimiseen.”
—arvaan, että testaukseen tarvitaan vain 25 000 kuvaa jos kohde on aina samalla etäisyydellä.
”Auttaa aluksi jo melkoisesti ymmärtämään kuvan muodostumista”
Miten vakioidaan, että valaistus ei muutu testauksen aikana? - ent.ammattikuvaaja
oltava omassa? kirjoitti:
”Kuinkahan monta tuhatta kuvaa menee esim kolmen suureen,1)aukko/syväterävyys,2)aika/liike-efekti ja3) herkkyys/kohina, tutkimiseen.”
—arvaan, että testaukseen tarvitaan vain 25 000 kuvaa jos kohde on aina samalla etäisyydellä.
”Auttaa aluksi jo melkoisesti ymmärtämään kuvan muodostumista”
Miten vakioidaan, että valaistus ei muutu testauksen aikana?Kuvamäärän laskemisestahan tässä ei ole kyse vaan silmämääräisen käsityksen saamisesta kuvan lopputuloksen muodostumiselle.
Kuvahan tässä kuitenkin on tavoitteena?
Ihan sama millä kittizuumilla on kuvattu.
Niin huonoa kittizoomia ei nykymerkkikameroissa taida olla, etteivät nuo asiat hoituisi.
Oletin, että lukija ymmärtää aukkovälin yhden aukon väleinä esim F:5,6-8-11-15 jne..
Samoin ajat vakioporrastuksella s1/8-1/15-1/30-1/60-1/125-1/250 jne.
Herkkyys iso 50-100-200-400-800-1600-3200.
Mistään haarukoinnista ja valotuksen korjauksista ei tosiaankaan ollut kyse.
Luonnollisesti aloittaja joutuu monien asoiden eteen näiden lisäksi, mutta nuo ovat kyllä niitä perusasioita, joitten ainakin olisi oltava hanskassa kuvausta suunnitellessa.
Poistun kyllä suosiolla tästä keskustelustaja lopetan turhan väittelyn. - lukija ymmärtää?
ent.ammattikuvaaja kirjoitti:
Kuvamäärän laskemisestahan tässä ei ole kyse vaan silmämääräisen käsityksen saamisesta kuvan lopputuloksen muodostumiselle.
Kuvahan tässä kuitenkin on tavoitteena?
Ihan sama millä kittizuumilla on kuvattu.
Niin huonoa kittizoomia ei nykymerkkikameroissa taida olla, etteivät nuo asiat hoituisi.
Oletin, että lukija ymmärtää aukkovälin yhden aukon väleinä esim F:5,6-8-11-15 jne..
Samoin ajat vakioporrastuksella s1/8-1/15-1/30-1/60-1/125-1/250 jne.
Herkkyys iso 50-100-200-400-800-1600-3200.
Mistään haarukoinnista ja valotuksen korjauksista ei tosiaankaan ollut kyse.
Luonnollisesti aloittaja joutuu monien asoiden eteen näiden lisäksi, mutta nuo ovat kyllä niitä perusasioita, joitten ainakin olisi oltava hanskassa kuvausta suunnitellessa.
Poistun kyllä suosiolla tästä keskustelustaja lopetan turhan väittelyn.Oletin, että lukija ymmärtää aukkovälin yhden aukon väleinä
—no olipa huima oletus, kas kun ei kahden aukon väleinä
– no katsotaanpa mun kameralla edell. viitaten:
– ”yhden aukon välein”
f/1,4; f/2; f/2,8; f/4; f/5,6; f/8; f/11; f/16 ja f/22
– ”samoin ajat vakioporrastuksella” 30s, 15s, 8s, 4s, 2s, 1s,1/2s, 1/4s,1/8s,1/15s, 1/30s, 1/60s,1/125, 1/250, 1/500s, 1/1000s, 1/2000s, 1/2000s, 1/4000s ja 1/8000s jne.
– ”herkkyys iso” 50-100-200-400-800-1600-3200-6400-12800-25600- 51200.
Jos arvaan oikein ja testiolosuhteiden vakiointi (valo yms) onnistuu täydellisesti niin tuohon erittäin karkeaan testiin tarvitaan n. 2 000 kuvaa.
Niiden kuvaamisesta aloitteleva harrastelija selvinnee parissa viikossa jos on oikein ahkera.
Kuvien edes tyydyttävä analysointi viennee harrastuksena tehden pari vuotta.
Sitten on testattu vasta yksi polttoväli ja vai yhdenlaisessa vakioidussa valaistuksessa. Työmäärä tulle moninkertaiseksi jos testattavana on zoom objektiivi jonka valovoima muuttuu polttovälin myötä. Arvaan, että yhden zoomin testaaminen vaatii n. 4 000 – 16 000 kuvaa (zoom-kertoimesta riippuen).
Puhumattakaan siitä että testit suoritettaisiin vaihtuvissa valaistusolosuhteissa joka vastaa käytännön tilanteita.
”Testaa jokaista osatekijää aukko,aika,herkkyys,polttoväli jne. erikseen kuvaten ainoastaan yhtä kohdetta kerrallaan.
Vaikka on äärimmäisen tylsää se kannattaa.”
—et varmaan vieläkään ymmärrä miten järjetöntä (ja täysin turhaa) työmäärää suosittelet aloittelijalle.
”ent.ammattikuvaaja”
—mistä ihmeestä sait päähäsi valita tuollaisen nimimerkin? - Luonnollisesti?
ent.ammattikuvaaja kirjoitti:
Kuvamäärän laskemisestahan tässä ei ole kyse vaan silmämääräisen käsityksen saamisesta kuvan lopputuloksen muodostumiselle.
Kuvahan tässä kuitenkin on tavoitteena?
Ihan sama millä kittizuumilla on kuvattu.
Niin huonoa kittizoomia ei nykymerkkikameroissa taida olla, etteivät nuo asiat hoituisi.
Oletin, että lukija ymmärtää aukkovälin yhden aukon väleinä esim F:5,6-8-11-15 jne..
Samoin ajat vakioporrastuksella s1/8-1/15-1/30-1/60-1/125-1/250 jne.
Herkkyys iso 50-100-200-400-800-1600-3200.
Mistään haarukoinnista ja valotuksen korjauksista ei tosiaankaan ollut kyse.
Luonnollisesti aloittaja joutuu monien asoiden eteen näiden lisäksi, mutta nuo ovat kyllä niitä perusasioita, joitten ainakin olisi oltava hanskassa kuvausta suunnitellessa.
Poistun kyllä suosiolla tästä keskustelustaja lopetan turhan väittelyn.”Oletin, että lukija ymmärtää aukkovälin yhden aukon väleinä”
Ihanko totta oletit, että ensimmäisen järkkärinsä ostanut aloittelija ”ymmärtää aukkovälin yhden aukon väleinä” vaikka et siitä sanallakaan maininnut.
”Luonnollisesti aloittaja joutuu monien asoiden eteen näiden lisäksi”
- Voehyvätavaton
Hih! Tämäpä onkin ärhäkkä palsta!
- 40-v taiteilijajuhla
Jotkut ovat mieltyneet valokuvauksen teknisiin nippeleihin. Tuhansien "testikuvien" ottaminen ei ole pakollista. Sen kun vain kuvaa omalla kamerallaan paljon eri olosuhteissa ja eri säätöjä kokeillen.
Jos haluaa todellisen opastuksen valokuvauksen perusteisiin, kannattaa kaivaa esiin joku 1950-luvun tai sitäkin vanhempi valokokuvausopas. Itse ammensin aikanaan lähtötietoni K.O. Sjöströmin teoksesta Amatöörikuvaaja.
Ikävä kyllä nykykuvaaja on vaarassa juuttua digikameroiden lukuisten säätömahdollisuuksien viidakkoon, jos ei ole aloittanut harrastustaan täysin käsisäätöisellä filmiä käyttävällä kameralla. Pidän nykyistä digijärkkärien hankkimismaniaa useimpien kuvaajien tarpeiden kannalta ylivarusteluna. Kuvaustilanteet hoituisivat mainiosti hyvällä pokkarillakin.
Jos ei halua upota tekniikkaan, hoitaa automatiikka kunnialla yhä useammat kuvaustilanteet. Näin kuvaaja voi keskittyä tärkeimpään, kuvan ottamiseen.- kokkeilkaa
Jos rohkeus riittää, kannattaa mennä kameroineen mahdollisimman synkkään ja pitkään (käytöstä poistettuun) rautatietunneliin. Näitä löytynee eri puolelta Suomea. Sitten vaan astelee eteenpäin, ja pysähtyy vähän väliä ottamaan valokuvia. Homman voi hoitaa niinkin yksinkertaisesti, että asettaa ISOn automaatille vaikkapa vaihteluvälille 200-2000, ja sitten veivaa EV :tä tasaisesti -5 - 5 väliä, jos kameran dynamiikka sallii. Aukko automaatille, ja kun tähtäilee sinne tunnelin päähän kohti valoa saa uskomattomia otoksia. Noin oppii paljon kameran dynamiikasta, ja siitä miten valotusmittaria huijataan esim. mittauttamalla valo tunnelin päästä tulevasta valosta, ja suntaamalla kamera sitten kohti seinää ja räps. Sekä painvastoin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle974571Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493142Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle852889- 791657
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.401456450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1021244- 15987
Miksi syyllistät minua siitä etten pysty vastaamaan tunteisiin?
En minä sille mitään mahda. Tuntuu pahalta. En pysty enää keskittymään mihinkään enkä nauttimaan mistään, kun tämä tilan40891Miehen taloudellinen tilanne ja
halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah24878- 184864