Milloin huomasit olevasi bi?

Kysymyksesi on sinänsä vähän outo. Ei siinä tarvitse mitään diagnoosia että voi luokitella itsensä joksikin. Luokittelut bi, hetero, gay on olemassa vaan sitä varten että voi helpommin kuvata jonkun ihmisen mieltymyksiä, olennaista on vaan se tunnetko, mitä, ja ketä kohtaan. Senhän sinä itse varmaan tiedät, pidätkö miehistä, naisista vai molemmista. Lokeroinnilla ei ole väliä, koska se ei muuta sinua eikä tuntemuksiasi mihinkään(Tämä siis vastauksena kysymykseesi "mistä sen tietää")

Minkä ikäisenä havahduin? Joskus myöhäisteini-iässä huomasin että "tuo yksi jätkähän on aika hyvännäköinen" ja jotenkin rupesin enemmän miettimään jätkien kanssa puuhastelua. Aluksi kelasin että oon jotenkin itse aiheuttanut sen, mutta kun muistelin taaksepäin elämää niin huomasin että oonhan mä aikasemminkin joistain jätkistä jollain tapaa pitänyt, siihen ei vaan ole silloin kiinnittänyt huomiota kun on ollut myös tytötkin mielessä, ja niihin sitten enemmän keskittynyt.

Palaan vielä lyhyesti tohon luokittelu kysymykseen. Itse oikeasti inhoan melkeen kaikkia luokitteluja ym. koska se tykkääkö joku miehistä, naisista vai molemmista on loppujen lopuksi niin pieni osa ihmistä, ettei siitä (ainakaan mun mielestä) pitäisi mitään identiteettiä ruveta itselleen rakentamaan. Sitä paitsi, monella on erilainen käsitys siitä mikä on esim. bi; jonkun mielestä pitää haluta seksiä molempien kanssa, jonkun mielestä pitää kyetä ihastumaan molempiin. Mulle ainakin se on jo ihan riittävän hyvä syy unohtaa leimojen lyöminen otsaan ja todeta, tykkään joistain mimmeistä ja joistain jätkistä, that's it.

En havahtunut yhtäkkiä oivalluksen saanena ja miettinyt että "ahaa, näin sen täytyy olla, kaikki selittyy!" tai mitään vastaavaa. Itselleni seksuaalisuuteni löytäminen ja pohdiskelu on ollut pitkä prosessi ja jatkuu edelleen. Soppaa sekoittaa vielä epävarmuus sukupuolesta, en koe itseäni naiseksi tai mieheksi.

En minä ainakaan (kuten eka vastaaja) tiedä automaattisesti kummasta sukupuolesta pidän. Ja muutenkin, tarvitseeko sukupuolia jakaa aina niihin kahteen?

Kyselin aikoinaan ihan samoja juttuja kuin sinä, ja kun sain vastaukseksi "ei luokittelulla ole väliä" tai "anna ajan kulua" yritin pyristellä vastaan. Halusin tietää heti ja samantien mitä olen. Mutta kun en ole vielä vajaan vuoden pohdinnan jälkeenkään siitä tietoinen, en enää jaksa miettiä sopivia lokeroita itselleni vaan annan itseni katsella kaikenlaisia ihmisiä avoimin mielin.

Minulla asiaa vaikeuttaa se, etten tunne ketään kohtaan seksuaalista vetoa, vaan pelkästään romanttista. Ehkä olisi helpompi tietää suuntautumisensa jos tuntisi sellaista. Nyt yritän vain elää asenteella, että jos tapaan mukavan ihmisen, saan luvan ihastua häneen riippumatta sukupuolesta.

Kun seksuaalisuus heräsi teini-iässä, tajusin myös olevani kiinnostunut tytöistäkin. Varma en vielä tuolloin voinut tietenkään suuntaumuksestani olla, koska joka tuutista toitotettiin että on normaalia olla kiinnostunut siinä iässä molemmista sukupuolista. Se ei mennyt kuitenkaan ohi vuosien varrella, oikeastaan kiinnostus miehiin lähinnä väheni samalla kuin tarve olla kuten muut.

Eli tavallaan mitään heräämistä ei ollut, en epäröinyt siinä mielessä kun varmaan tarkoitit, enkä oikeastaan herännyt uuteen, koska tällainen minä olen aina ollut. Sen tajuaminen vain vei hetken (kuten minulle käy useiden asioiden kanssa :D ).

Minulle "herääminen" oli helppoa ja luonnollista. Se on aina ollut osa minua ja olin vain iloinen oppiessani itsestäni jälleen jotain uutta :)

Viime syksynä kun huomasin ihastuneeni totaalisesti ja kokonaisvaltaisesti työkaveriini. Aiemmin ovat monet naiset olleet minusta kiinnostuneita ja olen ollut asiasta lähinnä ahdistunut . Kunnes sitten palaset jotenkin loksahtivat kohdalleen..

huomasin olevani bi 9 vuotta sitten

olin noin 14 vuotta vanha kun huomasin pitäväni myös tytöistä en puhunut silloin vasta paljon myöhemmin

Oon viime aikoina ruvennut miettimään itekkin, että olenkohan bi... Oon kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että tarvitseeko sitä nyt tässä hetkessä päättää mitä edustan.
Olen ollut parisuhteessa yli 2 vuotta nykyisen avomieheni kanssa, enkä ole koskaan seurustellut naisen kanssa. Olen ollu ihastunut yhteen naiseen jo jonkun aikaa ja sen kautta alkanut miettiä omaa seksuaalista suuntautumista uudelleen. En ole uskaltanut kertoa tästä asiasta monelle ja olisi ihanaa jakaa ajatuksia jonkun kanssa.

Itelläni on kyllä edelleen tunteet tallella myös avomiestä kohtaan, enkä haluaisi häntä loukata millään tavalla. Tosin olen jo loukannut, koska en ole avoimesti hänelle tästä asiasta puhut. Rakastan häntä, mutta samalla haluaisin kuitenkin tietää mitä se toinen voisi minulle tarjota.

Oon yhden kerran ottanut tähän naiseen yhteyttä, tuloksetta :(. Joten olen hänet ikään kuin laittanut tämän taka-alalle, mutta joka kerta kun näen hänet olen taas aivan myyty! Enkä tiedä mitä tehdä...

16-v. Olin lukion ekalla ja kerran kun huomasin kiihottuvani kun satuin yhtä tyttöä sopivasta kulmasta, ajattelin että tuollaista on tapahtunut joskus aiemminkin ja että ehkä olen bi. Ei ollut mitenkään dramaattista tajuta eikä herättänyt suurempia kriisejä. Olin siihen asti ollut kiinnostunut vain miehistä ja oikeastaan senkin jälkeen, vaikka joitain satunnaisia tyttöjä sitten joskus katselin vähän eri tavalla... Mutta varsinaisia naispuolisia ihastuksia ei ollut, että olisin oikeasti heittäytynyt haaveilemaan jostakusta naisesta.

Päätinkin sitten myöhemmin olevani kaikesta huolimatta käytännössä hetero, koska satunnaisseksi tai epämääräinen suhdesäätäminen ei innosta ja mikään vakavampi ei kiinnostanut kuin miesten kanssa. Nyt kuitenkin olen erehtynyt haaveilemaan romanttisessa mielessä jostain naisesta ja tuntuu että olen löytänyt jonkin puuttuvan palan, vaikka aiheuttaa kieltämättä aika paljon hämmennystä ja pistää jännittämään että miten elämä tästä eteenpäin. Olen siis aito bisse sittenkin :) Tuosta ekasta hoksaamisesta tähän on mennyt sen verran aikaa että olen jo hyvin kahdenkympin paremmalla puolella. Voin siis vain sanoa ettei kannata odottaa että identiteetti löytyy kerralla. Sitten kun löydän oikean ihmisen niin ehkä olen hetero taas, tai sitten lesbo koska olen kuitenkin vain kyseisen ihmisen kanssa :)

Olenkohan vieläkään huomannut. Miehiä on ollut muutama. Elämänkokemuksen ja itsevarmuuden lisäännyttyä aloin tajuta, etten halua sellaisia ihmisiä (miehiä) jotka kiinnostuvat minusta. Haluan jonkun herkän ja kiltin, ujonkin ehkä. Yhden tiedän, ja hän sattuu olemaan nainen. Ja sitten toisaalta voisin kuvitella eläväni myös ilman kumppania, koska kuka tahansa ei yksinkertaisesti kelpaa. En osaa sanoa mikä olen.

Silloin kun ensimmäisen kerran tunsin vetoa naisiin. Joskus siinä kun oma seksuaalisuus alkoi kehittyä, eli jossain murkkuiässä...

Tjaa. En tiedä tapahtuiko mullakaan mitään valaistumista, enkä oo vieläkään ihan täysin varma mitä edustan, mutta umpiheteroudesta minut repi viime kesänä se, kun ihastuin tosi pahasti yhteen tyttöön. Sen jälkeen oon huomannut katselevani ja ajattelevani tyttöjä muinakin kuin kavereina. Viime viikolla aloin miettiä, että jos olenkin ihan täysin lesbo. Se selittäisi, miksei suhteet miesten kanssa ikinä toimi. :D Mutta tuskinpa näin silti on. No, katsoo nyt. En sinänsä tahtoisi laatikoida itseäni, mutta jos nyt joku kysyisi asiaa, niin vastaisin kai olevani bi.

Joskus yläasteikäisenä taisin jo katsella miesten lisäksi naisia, lukioiässä harrastettiin uuden kaverin kanssa seksiä, ja yritin sanallisestikin lähestyä yhtä lesbotyttöä johon olin ihastunut. Pian ajattelin kuitenkin, että se oli vain tuohon ikään kuuluvaa kokeiluvaihetta. Viime kesänä yksi ihana tyttö "iski" minut illanvietossa, vakuuttelin olevani hetero, ja katsovani ettei kukaan voi olla 100% hetero tai homo, mutta silti jompaa kumpaa. Eli bi-ajatuksen tavallaan hylkäsin jossain vaiheessa. "Etsä kyllä oikein heterolta vaikuta." iski aika lailla sisään ja sillä tiellä ollaan... Oli kai helpompi kieltää homoseksuaalinen puoli itsestään.

Olen kuitenkin toivottoman rakastunut mieheen, epäonnellisesti. Mies tajuaa seksuaalisuuteni, mutta ilmeisesti muut suunnastani tunteet ahdistavat häntä. Vaikea sanoa onko tuo vain pakoa todellisuudesta, tällä hetkellä muuten kiinnostaisi suhde naiseen. Seksiä harrastan silti miesten kanssa, helpompaa. Myös koko homma on niin tuore, että kiinnostavat naiset ahdistavat, eli lähestyminen on vaikeaa.

Muuten ok, jopa kiva, että voi suhtautua molempiin sukupuoliin samanlailla, mutten ole varma haluaisinko kertoa esimerkiksi sukulaisille suuntautumisestani. Ehkä jos rakastuisin ja alottaisin suhteen naisen kanssa. Toivon helpompaa tietä miehen kanssa.. Tuntuu, että bi-seksuaaleja pidetään yliseksuaalisina, tai sitten se on oman pääni sisällä. Helpompi olisi kertoa olevansa lesbo. Haittapuolena on, että minulla on paljon miehiä kavereina ja he tuppaavat ihastumaan minuun yhteisten harrastusten ja varmaan sen kaverillisuuden vuoksi. Menee hyviä kaverisuhteita poikki. En myöskään ulkoisesti/tyylillisesti poikkea juuri perusheterosta, vaikka lesbot/bit ehkä huomaavat eron.

En ole itse koskaan erityisesti havahtunut asiaan. 12- tai 13-vuotiaana aloin kiinnostua seksistä (ei tarkoita että olisin silloin sitä alkanut harrastamaan) ja samanaikaisesti niin miehistä kuin naisistakin. Saatoin fantasioida jostain pojasta koulussa, sitten jostain tytöstä kaveripiirissä, enkä pitänyt tätä koskaan mitenkään outona tai kummallisena. En pahemmin toitottanut asiasta ihan murkkuiässä kun ajattelin että voihan se olla joku vaihe, mutta en koskaan myöskään sensuroinut puheitani aiheesta. Joskus lukioiässä totesin, että kai sitä vois sitten "tulla kaapista" (en koe varsin koskaan missään kaapissa olleeni, joten hieman ärsyttävä ilmaus) ja aloin sitten kertoa muutamille kavereille, mutta vastaus tuppas aina olemaan, että kyllähän se jo tiedettiin niin en sitten vaivautunut enää julistamaan asiaa. Jos joku kysyy niin kerron, mutta kyllä se yleensä keskustellessa tulee jotenkin ilmi.

Kaksi ensimmäistä syvää ihastumistani olivat poikiin, mutta ensimmäinen suhteen tyyppinen juttuni oli tytön kanssa. Pidän itseäni täysin kahtiajakoisena bissenä, Kinseyn asteikolla kolmosena, eli yhtä paljon pidän molemmista sukupuolista. Minulle luokittelu toimii, enkä näe siinä mitään ongelmaa, mutta kannatan kyllä sitäkin ettei pidä niin hanakasti mennä itseään tai muitakaan lokeroimaan. Kaikki me kehitymme (toivottavasti) hamaan hautaamme asti, joten kannattaa vain vetää syvään henkeä, tuntea tunteensa, pohdiskella niitä, mutta ei jäädä niihin asumaan ja antaa elämän viedä sillä tiellä mihin sattuu. Jos tuntuu siltä, että haluat jollekin sanoa asiasta niin sano, jos et halua niin älä. Elämäsi ja tunteesi ovat omasi, tee niillä niin kuin hyvältä tuntuu.

Täällä myöhäis heränneenä vasta 29 v en tienny koko bi mitään kunnes eräs nainen tuli elämääni ja ihastuin tulisesti, meillä ei ollut mitään säätöä koska olen naimisissa miehen kanssa. Mutta se tunne kun ihastuu toiseen naiseen, voin sanoa että olin aika sekaisin ja hämmentynyt.

39-vuotiaana taisin vasta huomata asian kun ihastuin uuteen ystävättäreeni. Sen jälkeen vasta tajusin, että todellakin olen huomioinut naisia jo aiemminkin. Oli aikamoinen identiteettimuutos. En ole toisaalta koskaan elänyt suhteessa / kokenut mitään seksuaalista toimintaa naisen kanssa. Silti olen ihan varma siitä että olen bi!

mä oon koko yläasteajan ollut hämilläni. sillon en tiennyt mitä on Bo tai edes homo. mitä nyt faija halus lynkattaisiin homot.
no ihastuin siihen yläasteen poikamaisimpaan tyttöön.
sillon havaitsin et ei oo helppo pojan iskee lesboa.. sdit ihastuin viattomaan hevos hyttöön. ja se halus tietty seksii johon mä en ihan heti ollut valmis.
no tuli 9lk kevät ja netti porno löysi minut. tosin sillon se oli rusosia kuvapoankkeja ja purkkeja. selain olin navigator 2.
no löysin irc kautta finbin ja päätin lähtee kesäällä prideen stadiin. tukee ei tullut ja kun en löytänyt mitään kesä tapahtumaa johon olisin muka mennyt päätin sanoo läähteväni iskee naisii stadiin. hetsku isi oli ylpeee "oudosta" pojssstaan.
no bussisa oltiin matkalla stadiin ja hotelli oli ostettu isin piikkin presidentistä.
eka bisse tapahtumaan olin menossa ja siel vastaan käveli transseksuaali mies ja meikäläinen ujo maalaispoika käänty ovelta join pari kossua kolaalla ja menin ilta bileisiin.
joku setä kävetekemään tuttavuutta ja humalassa yritti iskea ujon pojan lähin sen seurassa ulos ja juoksin hjetkeä myöhemmin karkuun.
menin lady moonin dokasin ja sain seksi seuraksi itseeni ehkä parivuotta nuoremman naisen.
kivaa seksiä hotellissa ja aamulla kamat kassiin ja kohti hämettä.

siltä reissulta muistoja järkytystä ja huonoaa seksiä.

nyt 30 v kohta 6v seurustelleena miehenä oon varma et tykkään ihmisistä
usein hiukan poika maisista tai viattomista naisisita, sellasista Antti Kaikkosen näköisistä valtaa tihkuvista miehistä ja saan jalat alle transseksuuaaleista.
joskus oon tutustunut kilttiin neiti poikaan ja ollut väähintäänkin ottettu huomiostaä mut oon tosi onnellinen suhteestani naiseen.
seksi nyt on ei toimi mut muuten oon tyytyväinen..
haaveilen kolmen kimpasta ja miehestä joka veis jalat alta.

haluisin vetää vertais ryhmää itseni kaltaisille toopeille jotka on ihan pihalla seksuaalisuutensa kanssa ja jotka kärsii..... hiljaa ja kärsii....


''hentsu"

hiukan alle nelikymppisenä tajusin oikeastaan olevani bi. Olihan minulla jo aikaisemminkin ollut fantatisiota joissa olin naisen kanssa mutta ajattelin sen olevan vaan fantasioita. Edelleen olen toisinaan epävarma ja minulta puuttuu kokonaan kokemus naisten kanssa olosta mutta voin helpommin kuvitella seurustelevani naisen kanssa kuin miehen joten tod. näköisesti siis olen bi. Mutta siis se kokemus puuttuu edelleen :(

Tuota..Olin joskus teini-ikäisenä kun ihastun aina poikiin,mutta tunsin silti myös tyttöihin pikkuhiljaa.Siksi olin ajatellut,että se varmasti menee ohi ja ei ollutkaan ohi.Olin koko ajan poikien kanssa suhteessa vaikka tunsin vähän naisista.Aikuisena olin bi pari vuotta eli molemmista seurustelin.Olen nyt lesbo 10 vuotta.Pohdin miten selittäisin tämän..Bi voi olla esimerkiksi naisiin seksuaalisen mielessä ja mieheen ihastumisen merkki kuten romantiikka,rakkautta tai tavalla.Vaikka katsella mieheen "tuo on söpö" tai naiseen "tuo on ihana","tuo on kaunis" sellaisia.Voisinpa osata enemmän vastata,mutta toivottavasti tämä esimerkikiksi ratkaisuni mielipiteeni mukaan.Biseksuaalisuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuntea seksuaalisia ja/tai romanttisia tunteita molempia sukupuolia kohtaan.Bi-curious tarkoittaa useimmiten heteroseksuaalista henkilöä, joka voi haluta kokeilunhaluisena luoda suhteen ja/tai harrastaa seksuaalista kanssakäymistä samaa sukupuolta olevan kanssa. Termiä käytetään myös homoseksuaalisesta tai lesbosta henkilöstä, joka haluaa puolestaan kokeilla edellä mainittua vastakkaisen sukupuolen kanssa.