Heipähei.
Mulla on ollu aina hyvä suhde äitiin ja isään, oon tämmönen kolmetoistavuotias nuori. Mä tiesin ihan hyvin, että vanhemmat riitelee aina vähän väliä, mutten tienny miks. Luulin et se olis jotai pientä ja ohimenevää. Olin tällön kaheksan, ja mitä semmonen pieni lapsi tietää hei mistään.
Oltiin siis koko perhe Espanjassa loma-asunnossa. Äiti ja isä paisko ovia ja mä vaa itkin lastenhuoneessa. Molemmat tulee vartin päästä mun luo silleen "mitä nyt kulta, miks sä itket?". Paskanmarjat. Ihanko olisin niin tyhmä.
*kelataan vähän eteenpäin* Viis vuotta kului. Varmaan tossa puol vuotta sitten äiti alko itkee keittiössä ja mä ihmettelin mikse itki. Se sano, että _isä oli pettäny äitiä jo kun mä olin yks ja isoveli oli kolme_. Se sano ettei koskaan vois luottaa isään. No, mä järkytyin, surprise. Siitä hetkestä lähtien mä en oo voinu luottaa isään kunnolla. Aina kun se sanoo että lähtee jonnekki pelaamaan tennistä tai lähtee kavereiden kaa ulos, tulee heti mieleen et se menee panemaan jotai prostitoitua. Sit kaiken kukkuraks sen tietokoneel oli joku saakelin treffisivusto. Tiiän etten olis saanu, mut katoin sen ja se oli lähetelly naisille viestei. Mä oon hirveen kauan pitäny tätä itelläni joten mä haluun purkaa tän. En oo kertonu kellekään tästä, en ees parhaalle kaverille, koska en haluu että se alkais pitää mun isää pahana ihmisenä, vaikka mä pidän sitä jo sellasena.
Oon alkanu kuunnella tätä bändiä, One Directionia ja tulee hyvä mieli kun mä kuuntelen niitä kappaleita ja katon videoita. Twitterin directionerit on ku perhettä mulle, parempia ystävii ku omat. Oon raukka kun en kerro täst kellekään, mutten vaan voi.
Kiva jos jaksoit lukea, harmi jos et.
Mulla on ollu aina hyvä suhde äitiin ja isään, oon tämmönen kolmetoistavuotias nuori. Mä tiesin ihan hyvin, että vanhemmat riitelee aina vähän väliä, mutten tienny miks. Luulin et se olis jotai pientä ja ohimenevää. Olin tällön kaheksan, ja mitä semmonen pieni lapsi tietää hei mistään.
Oltiin siis koko perhe Espanjassa loma-asunnossa. Äiti ja isä paisko ovia ja mä vaa itkin lastenhuoneessa. Molemmat tulee vartin päästä mun luo silleen "mitä nyt kulta, miks sä itket?". Paskanmarjat. Ihanko olisin niin tyhmä.
*kelataan vähän eteenpäin* Viis vuotta kului. Varmaan tossa puol vuotta sitten äiti alko itkee keittiössä ja mä ihmettelin mikse itki. Se sano, että _isä oli pettäny äitiä jo kun mä olin yks ja isoveli oli kolme_. Se sano ettei koskaan vois luottaa isään. No, mä järkytyin, surprise. Siitä hetkestä lähtien mä en oo voinu luottaa isään kunnolla. Aina kun se sanoo että lähtee jonnekki pelaamaan tennistä tai lähtee kavereiden kaa ulos, tulee heti mieleen et se menee panemaan jotai prostitoitua. Sit kaiken kukkuraks sen tietokoneel oli joku saakelin treffisivusto. Tiiän etten olis saanu, mut katoin sen ja se oli lähetelly naisille viestei. Mä oon hirveen kauan pitäny tätä itelläni joten mä haluun purkaa tän. En oo kertonu kellekään tästä, en ees parhaalle kaverille, koska en haluu että se alkais pitää mun isää pahana ihmisenä, vaikka mä pidän sitä jo sellasena.
Oon alkanu kuunnella tätä bändiä, One Directionia ja tulee hyvä mieli kun mä kuuntelen niitä kappaleita ja katon videoita. Twitterin directionerit on ku perhettä mulle, parempia ystävii ku omat. Oon raukka kun en kerro täst kellekään, mutten vaan voi.
Kiva jos jaksoit lukea, harmi jos et.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä pieni lapsi ja nuori näkee mitä perheessä tapahtuu. Vanhemmat, niniin äitisikin on yrittänyt salata sinulta "nämä aikuisten murheet" ihan siitä syystä, että ei niilla tuottaisi lapselle tarpeetonta murhetta. Koska eiväthän nämä ole lapsen murheita ja lapsella pitäisi olla oikeus lapsen elämään.
Kaikesta ymmärrän että sinulle ovat molemmat vanhemmat tärkeitä. Pidät isästä, vaikka hänellä on tuo taipumus pettää ja tapailla muita naisia. Isäsi on ihan tavallinen hyvä ihminen ja isä, mutta se on vain elämän todellisuus, että ihmisillä on kaikenlaisia onegelmia ja jopa sairauksia. Voi olla että isäsi on tässä suhteessa sairas, hänellä on jokin pakkomielle. Saattaa olla että hän itsekkin jopa kärsii tästä pahastaan. Joilkin on pakkomielteenä juoda, pelata ym. Toislla on sitten riippuvuutena väärät ihmissuhteet. Isäsi on pitänyt paljon äidistäkin kun ei ole halunnut erota. Ja syynä on myös että on halunut olla perheenä myös sinun ja veljesi vuoksi.
On erittäin hyvä että nyt olet rohjennnut alkaa puhumaan noista vuosista jolloin olet kätkenyt huolet sisimpääsi. On se järkytys kun saa nuorena ymmärtää, että aikusilla, myös omilla vanhemmilla on ikäviä puolia. Olet varmaan kokenut asian vuoksi pahaa oloa ja turvattomuutta. Jos teille tullee ero niin nykyään jerjestyy, että voi pitää yhteyttä molempiin vanhempiin. Lapset eivät ole onneksi syyllisiä ja he eivät voi mitenkään muuttaa aikusien käyttäytymsis jos nämä eivät itse sitä halua. Voit kyllä mielestäni sanoa isälle, että sinusta on hirveää tuollaien käytös. Rakastat isää, mutta on luonnnolista että toisinaan sinulle tullee raivon ja vihan tunteita isää ja noista nasia kohtaan. Se on normaalia, eikä niiden vuoksi kannata kokea syyllisyyttä.
Hyvä jos pystyt puhumaan asiasta jonkun ymmärtävän kanssa ja kirjoittamien on hyvä keino keventää sydäntä. Äiti on murheellien asian vuoksi, mutta yritä kuitenkin elää normaalia nuoren elämää, tapilla kavereita ja ahkeroida koulussa. Nuoren resussit eivät riitä alkaa höösäämään vanhempen tukena.
Kyllä elämä sittenkin kantaa ja ihmien selviytyy vaikeuksista. Annan milesessäni sympatiahalit ja toivon rinnallesi suojelevia enkeleitä
Älä pahoittele että tuntuu vaikealta puhua. Ei tuollaisesta ole helppo noin vian puhua.
Hyvää vappua ja kesää!
Osanottoni
ei kaikkea uskalla kertoa niinkuin sanoit.tiesitkö 50%kaksi lapsista perheistä on mies pettännyt.tiedän miltä tuntuu.vanhemmat tärkeitä lapsille.liian myöhään tehty sovintoa.aika parantaa.
nussi sun isääs nii kyl se siitä
Voi sua raukkaa.... !
Äitinä ottaa sydämestä lukea, kuinka lapsi ottaa harteilleen vanhempiensa riidat ja pettämiset...
Ihan ensimmäisenä, muista että sinä et ole syypää vanhempiesi huonoihin väleihin ja isäsi pettämiseen!
Toisekseen on vanhempiesi asia selvittää välinsä ilman että sekoittavat sinutkin mukaan soppaan !
Uskon että sinusta tuntuu hirvittävän pahalta äitisi puolesta ja olet epäluuloinen isäsi menemisiin ja tekemisiin etkä enää luota hänen sanaansa....
Kaikesta huolimatta hän on sinun isäsi ja taatusti rakastaa sinua ! Vaikka vanhempien rakkaus toisiaan kohtaan jossain kohtaa hiipuisi, se ei koskaan lopu tai vähene omia lapsiaan kohtaan !!!!!
Itse olen eronnut äiti, jonka mies lähti toisen naisen matkaan joten tiedän mistä puhun ja miltä asiat aikuisen näkökulmasta tuntuu. Voin vain kuvitella kuinka avuton olo sinulla on kun uskoisin että haluaisit että vanhempasi olisivat onnellisia ja teillä olisi ehjä perhe.
Et ole kuitenkaan vastuussa siitä mitä vanhempasi tekevät, mutta tekivätpä he keskenään mitä tahansa, he aina rakastavat sinua ja toivovat että sinulla olisi kaikki hyvin. Kun heillä on riitaa ja eripuraa, siinä hetkessä niin helposti unohtaa että lapset eivät ole mitään idiootteja vaan ymmärtävät mitä kotona tapahtuu... sitä vaan joskus vihaisena ja katkerana saattaa kaataa sen oman pahan olonsa lähimmän kuuntelijan niskaan, ja se olet näköjään ollut tässä kohtaa sinä...
Oletko ajatellut että voisit jutella asiasta jonkun aikuisen ammattilaisen kanssa tästä? Koulukuraattori tai kouluprykologi voisi olla hyvät tässä kohtia? Eikä sinun kannata miettiä sitä ettet halua paljastaa perheen synkkää salaisuutta... elämässä tapahtuu valitettavan usein niin että toinen puolisosta pettää.... ammattilainen osaisi opastaa sinua ajattelemaan oikeaan suuntaan...
Muista että vanhempasi ovat itse vastuussa omista teoistaan etkä voi heitä auttaa vaikka kuinka haluaisit.
Jos et halua mennä juttelemaan kenenkään kanssa, kirjoita vaikka päiväkirjaa, soita, laula, piirrä tai muilla keinoin yritä saada paha olo pois sisältäsi... sinä et ole tehnyt mitään väärää !
Ja on aivan luonnollista tuntea ristiriitaisia ja vihaisia tunteita isääsi kohtaan. On luonnollista 'puolustaa' äitiä tuossa tilanteessa mutta se ei edelleenkään ole sinun tehtävä vaan vanhempiesi pitää keskenään pystyä sopimaan omat aikuisten juttunsa. Etkä edes pysty auttamaan heitä vaikka kuinka haluaisit.
Tsemppiä sinne ja oikein iso voimahalaus !!!!!!