Lasten paino on 40kg!itse painoin teininä 44kg ja olin 162cm pitkä. Nyt olen saman pituinen mutta NAINEN ja painan 56kg. Olen kamppaillut sh:ttein kanssa ja välillä tulee halu laihuttaa takas tohon "niin ihanaan teinipainoon". Mut en tajua miksi jotkut haluaa painaa tyyliin 35kg? Sehän on ihan sairautta!! Missä vaiheessa laihuttaminen muuttuu anoreksiaksi? KYsyn vaan, koska en ite halua löytää itseäni samasta tilanteesta IKINÄ(siis että haluaisi painaa tyyliin 40kg)..Parantuvat anorektikot varmaa luulee kettuiluksi tän mun viestin mutta en halua mitään pahaa vaan tietää onko jotain "niksiä", tai missä vaiheessa tajuatte että nyt on laihuttaminen lähtenyt käsistä? Nyt koen olevani hyvässä tilanteessa koska painoni ei ahdista minua, mutta ihannepainoni olisi 52kg tässä vaiheessa.
Mikä saa ihmisen laihuttaan alle 40 kiloseksi???
gkdjtuiby54
11515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No jos laihdutat, niin suosittelen ettet mee ainakaan paljoa viidenkympin alle. Nykyinen painosi tai sitten tuo 52 kg kuulostaa oikein hyvälle. Muista tosiaan et oot nyt nainen etkä mikään teini, miehetkin tykkää muodoista ja tuskin haluaisit henkisestikään palata enää teinin tasolle? Joka tapauksessa vastaus kysymykseesi on mielestäni että itse sitä ei välttämättä tajuakkaan kuinka pieni paino on, sillä anorektikko tahtoo saada sen kuitenkin vain alemmas. Tyyliin mitä pienempi paino, sen tyytyväisempi itseensä voi olla. (Huom! Näin tää ei oikeasti mene, aluksi saattaa olla tyytyväinen mutta ahdistus katoaa vasta kun on parantunut). Itse tajusin vasta ollessani 30 kiloinen luuranko, ettei kaikki oo ihan hyvin eikä tuo paino ole yhtään normaali. Sairauden syövereissä katoaa todellisuudentaju. Toivon et kaikki laihduttajat hyväksyisivät itsensä minkälaisina tahansa ja kuuntelisivat jos joku kuulostaa huolestuneelta, realistiset tavoitteet on kans tärkeitä. Silloin ei pitäis tulla ongelmia
Kiitos! Olipa tosi hyvä kommentti =) Minäkin olen ajatellut että en alle 50kg enää haluaisikaan painaa,koska sehän oli sitä teinielämää kun vielä saattoi olla ton painonen ja ei niin kehittynyt fyysisesti eikä varsinkaa henkisesti! Mikä minua kauhistuttaa on kuitenki että säkin olet painanut 30kg??!! Miten olet es pysynyt hengissä, siis jos kuitenki olet teini/aikuinen sillon ollut?? Enempi tässä siis anoreksiassa minua hämmentää se että miten fyysisesti voi olla mahdollista että painaa 30-40kg ja jaksaa vielä elää ja olla. Oliko sinulla rankkaa tehdä normaaleja juttuja painaessasi noin vähän? Tuo on jotenki niin käsittämätöntä. Tiiän et jotku anorektikot oikee haluaa ihailua kun painaa "vaan" 40kg tms. Minusta se on niin sairasta että pelottaa oikeasti heidän puolesta. Ihanaa että sinä olet parantunut tai parantumassa =)
Kiva jos oli apua! :) Ei sitä noin laihana hyvin voinutkaan heikotus, sydämen rytmihäiriöt, palelu yms. oli ihan päivittäistä. Silloin sitä ei vaan tajunnut/halunnut myöntää. Nyt oon parantunut ja normaalipainon rajalla, enkä enää ikinä halua laihtua niin paljon! Ja vaikka häpesin laihuuttani niin ehkä sitä samalla haki huomiotakin. Paha olo ja ongelmat purkautui anoreksiana ja ikävä kyllä mitä laihempi on sitä enemmän apua yleensä saa. Niin ja kyllä siihen fyysiseen pahaan oloonkin tottuu ei sitä enää muista millaiselta tuntuu voida hyvin.
En koskaan tajunnutkaan. Ajattelin aina vain että "hei, voisinhan minä vielä vähän laihduttaa. Tai siis... Okei kyllä minäkin sen tajusin 8-luokan terveystarkastusten lähestyessä että olin liian laiha. Mutta en minä välittänyt, en edes halunnut välittää. Ja tällä hetkellä en edes tiedä omaa painoani. Tosin veikkaan että se on n.20kg :( koska en saa katsoa (olen sairaalassa)
Anoreksia (tai syömishäiriöt yleensä) tuskin ovat järjellä ymmärrettäviä asioita. Itselläkin aluksi tavoitepaino oli 64, sitten 62.. Sitten 58 alkoi houkuttaa, jonka jälkeen 55 oli jo niin lähellä. Seuraava tavoite siirtyi sitten 52 ja sitä kautta 50 kiloon. Nyt se 45 on alkanut houkutella..
Itsellänikin se eka tavote paino oli lähtöpainosta 53kg 51 kiloon. Sen jälkeen 50 ja 48 pian 47 ja 46 olivat vain parin kilon päässä ja nyt olisi 45 kilosta sinne 44 kiloon päästävä. 40 olisi sellainen isompi välietappi :) pituus 157.5 cm
aluksi ajattellin että 55 kiloa riittää, sitten olen tarpeeksi laiha, kun se oli saavutettu tuntui 53 ihan mahtavalta luvulta.. Pian vaaka nytti 52 ja ajattelin että hyvä nyt kesäloman alkuun asti paino saisi laskea 50 mutta ei nelosella alkavaa lukua ajattelin vielä silloin "Se on sairasta" sitten hups! 49 ei liian lihava halusin 48 kiloon ja pääsinki suht nopsasti siitä oli sitten pakkopäästä 47 (mut pakotettiin psykiatrille tässä vaiheessa ja syömishäiriö klinikalle) nyt 47 kiloa saavutettu ja "noudatan" ravintoterapeutin ruokavalio. heinäkuuussa olis kiva päästä 45 sitten bmi olis tasan 15
Laihduttaminen muuttuu anoreksiaksi, kun alat ajatella anorektisesti, eli esim. ettet pysty syömään jotakin ruokaa, koska siinä muutama kalori enemmän kuin jossain toisessa ruoassa. Kuten täälä joskus joku onkin kertonut, anoreksia on mielenterveys-sairaus, eikä sairaus näy välttämättä ulkoisesti
Oli mullakin sh:sta "paranemisen" jälkeen kaikki hienot minimipainorajat ja hyvin ne näin uuden kierroksen aikaan on paukkunut rikki. Kun mieli on sairas, niin niillä alarajoilla ei ole mitään merkitystä. Aina pitää olla vielä vähän laihempi.. Eihän siinä mitään järkeä ole, sen takia se on sairaus.
no mun mielestä painat aika paljon, ite oon 168/56 ja oon tilastojen mukaan lievästi alipainosen ja normin rajoilla, mut mul on pömppis ja paksut reidet. Haluisin painaa 54 kg
Meidän perheessä toinen tyttö laihdutti 56 -> 36 ja toinen 43 -> 28. Niin olemme siis kahden anorektikon loukussa. Molemmat tytöt olivat hoikkia naideuden kynnyksellä olleita kauniita nuoria naisia. Mutta sitten toinen sairastui ja 1,5 vuotta myöhemmin toinen. Nyt molemmat päästään täysin sekaisin vain ja ainoastaan siksi, että alkoivat leikkimään painollaan.
Älä siis ala pelleilemään. Näin miehen näkökulmasta olet juuri sopivan kokoinen. Et paina yhtään liikaa ja yhtään jos painoindeksejä tunnen, niin paljon on matkaa siihen, että voidaan ylipainoiseksi haukkua.
Eli älä kuuntele Anoreksia saastuttamia kommentteja!