Hallintojohtajaksi on valittu tradenomi, joka tiedettävästi on aikaisemmin laskenut kunnan palkkoja, siis pääasiassa rutiininluonteisia töitä. Onko asia näin?
Hallintojohtaja toimii kuitenkin myös kaupunginjohtaja sijaisena.
Riittääkö tradenomilla tosiasiassa - kun otetaan huomioon ko. koulutuksen sisältö ja virkaan valitun henkilön työkokemus - ns. kompetenssi ko. tehtävään? Tiedettävästi missään muussa kaupungissa (huom!) tradenomi ei toimi hallintojohtajana.
Tuntuu erikoiselle, että noin merkittävässä asemassa olevalta ei vaadita muuta ja pätevyysvaatimuksia on alennettu juuri ennen viran avoimeksi julistamista.
Tuossakin haisee.
Hallintojohtaja toimii kuitenkin myös kaupunginjohtaja sijaisena.
Riittääkö tradenomilla tosiasiassa - kun otetaan huomioon ko. koulutuksen sisältö ja virkaan valitun henkilön työkokemus - ns. kompetenssi ko. tehtävään? Tiedettävästi missään muussa kaupungissa (huom!) tradenomi ei toimi hallintojohtajana.
Tuntuu erikoiselle, että noin merkittävässä asemassa olevalta ei vaadita muuta ja pätevyysvaatimuksia on alennettu juuri ennen viran avoimeksi julistamista.
Tuossakin haisee.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei titteli kerro pätevyyttä, tradenomi saattaa olla huomattavasti pätevämpi kuin joku Maisteri/ekonomi.Esim. Ammattiautoilijat taksit on epävarmempia kiireensa ja huonon nuomiokyvynsä (päin punaista) takia eivät turvallisia,verrattuna sotaveteraanin kyytiin, jossa on tasainen ja varmakyyti.
Luepa tarkemmin. Pelkkä tradenomin titteli ei ollutkaan kysymyksessä, vaan "holistinen" arviointi pätevyydestä; voiko esim. palkanlaskijana saavuttaa riittävän ja tarvittavan pätevyyden po. tehtävään. Vertaa myös, kuinka monessa kunnassa tai kaupungissa "hallintojohtajana" on amk-tutkinnon suorittanut hlö. Esim. Tampereen yliopistossa on ns. kunnallistieteiden koulutusohjelma, jossa nimenomaan koulutetaan asiantuntijoita kunnallisalalle ja titteli on hallintotieteiden maisteri (jos sinulle ei ekonomi kelpaa). Hallintojohtajan tehtävään tarvitaan mm. ns. kunnallisoikeuden ja vähän muidenkin oikeudenalojen tuntemusta. Katsopa esim. OAMK:n tradenomikoulutuksen opinto-oppaasta, kuinka monta opintopistettä sieltä löytyy sellaisia oppiaineita, joita kaiken lisäksi opettavat "ekonomit" - ei kunnallisalan professorit.
Sehän meni niin että ensin virkojen hallintoj. ja kehittämisj. kelpoisuusehdot räätälöitiin mieluisille hakijoille sopiviksi eikä kuten muualla pätevyysvaatimukset kulloisenkin tehtävän vaatimustason mukaan Mielestäni se jos mikä osoittaa että paikat oli räätälöity henkilöille joita ajettiin virkaan kuin käärmettä pyssyyn.Saa sitä sitten rehvastella että valinnat ja kaupunginj. esitys kehitysjohtajaksi on juuri kelpoisuusehtojen mukaiset. Täytyy vain sanoa että emme ole niin tyhmiä kuin luulette
Olimme tulossa Pudasjärvelle "vappujuhliin" ja lueskelin mielenkiinnon vuoksi kunnan asioita netistä. Teillähän taitaa olla siellä täys' sota menossa?
Uskaltaako sinne tulla? - saako kuulan kalloon?
Erikoista minun mielestäni noissa henkilöstövalinnoissa ovat kaupunginjohtajan perustelut. Tuollaiset saattavat johtajan -lievästi sanottuna- huonoon valoon. Epäluottamus hallituksen, valtuuston ja kaupunginjohtajan välillä lienee olemassa. Mitä epäluottamus merkitsee?
Se tai ne, jotka laativat pätevyysvaatimukset, joista nyt käydään sotaa, niin he tekivät kaardinaalivirheen. Olisivat laittaneet selvästi elinkeinojohtajan pätevyysvaatimukseksi: DIAKONI, niin ei olisi tarvinnut valinnan jälkeen jossitella ja jaaritella. Missään laissa kun ei ole sanottu, minkälainen koulutus elinkeinojohtajalla pitää olla. Saa siinä nyt polttaa rahaa valitusprosessissa.
Ymmärryshoi, älä jätä.
Tämä asia ei varsinaisesti tänne kuulu, mutta vertailun vuoksi haluan kertoa. Olin muutama vuosi sitten yhdessä pikkukunnassa, jossa tuli auki vastaavanlainen virka kuin pudasjärvellä tuo hallintojohtajan virka. Kysymys oli kuitenkin ns. kunnansihteeristä. Pätevyysvaatimuksena kunnansihteerin virkaan oli aikaisemmin soveltuva korkeakoulututkinto. Tuossa pikkuruisessa kunnassa haluttiin kuitenkin varmistaa, että minä en hae kunnansihteeriksi, ja pätevyysvaatimus muutettiin ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi - ennen viran aukijulistamista. Minulla oli alempi kk-tutkinto (kunnallistutkino) ja vuosien työkokemus kunnallishallinnon tehtävistä. Kysyms ei ollut mistään rutiiniluontoisesti palkanlaskijan tehtävästä, vaan ns. kunnan huipulta. Näin tämä veli- ja sisarjärjestelmä toimii Suomessa.
Juuri noin mitä "ymmärryshoi älä jätä" kirjoitti.
Tämä tradenomi on ollut melkein koko virka kautensa ajan palkanlaskija. Loppuajasta hän toimi ns. henkilöstöpäällikkönä. Nämä tehtävät ovat ihan eriasioita, mitä hallintojohtaja tekee. Tässähän piti saada vain mieluisat henkilöt ko. virkoihin, jotta heitä voi käyttää hyväkseen ihan miten vain. Nykhyinen hallintojohtajahan on kuuliainen Kaarinan juoksutyttö.
No näin minäkin oletin ja oletukseni oli oikea.
Haloo, näillä jutuilla ihmiset pysyy työssä ja organsisaatio saadaan kevennettyä.
Meinaakko että lean management? :))
Koulutus ei kerro pätevyyttä on osaltaan totta, osaltaan ei. Pitää osata erottaa se että onko kykenevä tekemään ja pyörittämään nykyistä kuviota, sekä se miten kykenee kehittämään asioita ja katsomaan tulevaisuuteen.
Varmasti joku vanha työntekijä voisi vähäiselläkin koulutuksella jotenkuten pyörittää melkein mitä vaan olemassaolevaa, mutta isohkon organisaation/talouden johtamiseen on järkevä ottaa jo vähän korkeammin koulutettu.
Mutta minne ovat julkisessa hallinnossa ja osin yksityisessäkin taloudenhoidossa unohtuneet perusasiat? Nykyjään on kaikenlaisia mahdollisuuksia elää velaksi ja pettää itseään sillä sanahelinällä mitä varsinkin amerikkalaiset taloustieteilijät meille oksentavat. Eikö esim. se asia huolestuta ketään, että maailman yhteinen velkamäärä on paljon suurempi kuin sen maksuun käytettävissä olevat varat?
Tällainen tilanne on päässyt syntymään kun kuvitellaan talouden kiertokulun ja kasvun olevan ikuista. Ja sellaista kannattavat nimenomaan "käsitteelliseen ajatteluun" kykenevät korkeasti koulutetut ihmiset. Ja he johtavat käsitteillään meidät katastrofiin. Raha on kuitenkin ihan yksinkertainen ja konkreettinen asia. Sitä joko on tai ei ole.
Minusta olisi välttämätöntä palata noista sfääreistä ihan maalaisjärkeen ja hyvän taloudenpidon logiikkaan, ettei pidä syödä enempää kuin tienaa. Ja että velka on aina huono asia. Vaikka sitä tungettaisiin taskut täyteen. Silloin tunkijalla on jotain taka-ajatuksia, joita on syytä varoa.
Parvessa on hyvä lentää kun ei pysty itse lentämään.
Vie voimat ympärillä olevita, kokemusta on.
minut ammututti parvesta alas. ei lennetä enää.
Niin meikäläinenkin. Mutta nyt taas siivet kantaa uudessa ympäristössä. Onnea vaan uudelle hallintojohtajalle ja tulevalle kehittämisjohtajalle. Muistakaa, että ette ala räpistelemään koneitoa vastaan. Siivet katkaistaan jos näin teette.
Täynnä raivoa(jalle) ja Ammattilaiselle: Taitaa olla asianlaita niin, että me kolme on koettu saman ihmisen väsytystaktiikka. Vaikka osa meistä on selvinnyt, se on jättänyt ikuiset traumat.
http://www.youtube.com/watch?v=84Rt77-BbMQ