Tarkoitus olisi tehdä laivankansi lattia olohuoneeseen itse (siis ihan puutavarasta, ei valmislattiaa). Onko joku tehnyt moisen? Vinkkejä ja kokemuksia kaivataan...
Ura massalle vissiinkin jyrsitään urospontin puolelle. Mikä on sopiva suhde (sekä teknisesti että esteettisesti)laudan ja massan leveyden suhteen? Tarvitaanko massan ja puun väliin joku esikäsittely?
Onko yläjyrsin paras työkalu uran tekemisseen?
Sikaflexillä on ainakin sopivaa massaa. Mitä muita valmistajia?
kokemuksia laivankansi lattian tekemisestä?
lissu emilia
18
3351
Vastaukset
- kansimies
Osta puutavara valmiiksi tehtynä, suoraan höyläämöltä. Itse tein 5" höylätystä. Leveempi tietysti komeempi. Urospontti valmiiksi 6- 7 mm. leveämmäksi. Älä rupea leikkimään minkään yläjyrsin kanssa. Uraan pitää ensin pistää hemmetin pahalle haiseva myrkyllinen pohjuste, jota pitäisi aina käyttää huokoisilla materiaaleille. Pieniä peltipulloja. Sikaa puristelin saumaan käsipelillä makkarapotköistä, sellainen iso makkaratuubi, päät rutistettu, kuin maksamakkarassa. Iso metallinen pruutta. Paineilmakäyttöinen on parempi. !20 m2 kädet tuli kipeäksi. Muistaakseni 221:stä saattoi olla, tai jokin 9 tai 11 numero. Kysypä venemiehiltä. Kuivumisen jälkeen normaali hionta. Kuiva puutavara. Sika kestää venutusta muistaakseni 600 %. Ja kostea puutavara aina kutistuu. Jos ei silloin ole pohjustettu, irtoaa varmasti. Itselle tuli ainoastaan yksi 20 sm. irtoama, kutistuessa. Sikaa venemiehet käyttää, miksi kokeilisit muuta ?
- No onko
toi nyt sitten "ihan puutavarasta" kun jotain Sikaa tungetaan rakoihin? Laivankansilattiassa on leveämpien lautojen välissä soiro eri puuta kuin itse laudat.
- gugffjhfdr
No ei kyllä tehdä laivankantta millään soirosysteemillä. Laivoissa massan idea on nimenomaan sallia puun raju eläminen kosteuden muutoksissa.
- gugffjhfdr
No ei kyllä tehdä laivankantta millään soirosysteemillä. Laivoissa massan idea on nimenomaan sallia puun raju eläminen kosteuden muutoksissa.
- No eipä ei nykyään
gugffjhfdr kirjoitti:
No ei kyllä tehdä laivankantta millään soirosysteemillä. Laivoissa massan idea on nimenomaan sallia puun raju eläminen kosteuden muutoksissa.
mutta alunperin kun ei ollut näitä teknisiä massoja tämä puusoiro ajoi samaa asiaa; tasasi lankkujen kosteuselämistä. Hommahan lähti siitä kun laivat ammoisina aikoina seilasi vaihtelevissa olosuhteissa lankut elivät omaa elämäänsä. Silloin laivan carpenteri haki varastostaan soiroja ja tinttasi ne puunuijalla rakoihin, tuloksena laivankansilattian esiaste. Jos nyt joku haluaa tehdä laivankansilattian "ihan puutavarasta" niin eikös siinä silloin pidä olla puuta eikä massaa.
- kansimies
Jospa kävisit katsomassa uusien purjelaivojen täkkejä. Onko eri puuta välissä. Toinen juttu vielä. Ne eivät ole Lautoja, laivoissa. Kun tein, katsoin mallia Mäntyluodon luotsituvan lattiasta.
- Katsottu on
On olemassa purjelaivoja ja "purjelaivoja". Kun terminä on "ihan puutavarasta" tulee tietysti tämä perinteinen menetelmä mieleen. Kyllä massalla varmaan ihan toimivan saa ja huomattavasti edullisemmin ja helpommin.
- kansimies
Netistä löytyy paljon ohjeita.
Hae tiikkikansi, teak deck. itse tein omaan veneeseen istuinaukkoon tiikkiistuimet.
Tiikkirimat ei olleet pontattuja vaan niihin oli ainoastaan ajetu ura reunaan.
Tiikkirimoja ei asetettu ihan puskusaumaan, vaan pikku raolla.
Ensin puhdistettiin asetonilla urat sitten pohjustus, teippi pohjalle ja sikamassa saumaan reilusti.
Lopuksi koko pinta hiotaan, myös laudat/tiikkirimat kauttaaltaan yhdeksi pinnaksi.
Ja ei tule väleihin mitään eri puumateriaaleja. - Maankrapunen
Jos laivan kannnen puut elivät omaa elämäänsä ja kuivuivat auringossa siten, että niiden väleihin tuli rakoja. Entä sitten kun rivat olivat piukasti paikoillaan ja vesi myrskyllä ja sateella syksyisin tulvi kannen yli ja turvotti piukkaan hakatut rivat, LANKKUINEEN, miten silloin kävi ? Pomppasivatko kansilankut ylös kiinnityksistään, vai levisikö paatti. Johonkin sen turvotuksen piti päästä. Vai nypittiinkö rivat syksyisin pois ?
- Ei pompannu
eikä levinny. Kuten aikaisemmin luit, puusoiro tasasi lankkujen elämistä. Ja juurikin tämän takia soirot olivat eri materiaalia kuin itse lankut; niiden kosteuseläminen oli heikompaa/voimakkaampaa kuin lankkujen. Eikä pyrkimys ollutkaan sellaiseen lattiaan joka pitäisi olla kuin pianon pintaa. Kyllä niihin vieläkin rakoja jäi vaikka niitä soiroilla tukittiinkin. Maakrapunenkin ymmärtää myös sen seikan että laivat olivat kokonaan puuta. Eli koko laiva nitisi ja paukkui puun eläessä. Myös ne vasat joihinka lankut oli ruuvattu. Ei ollut sitä elävän/elämättömän materiaalin rajapintaa mikä nykyään tuottaa ongelmia. Onneksi on sikamassaa....
- venemeies
Ei pompannu kirjoitti:
eikä levinny. Kuten aikaisemmin luit, puusoiro tasasi lankkujen elämistä. Ja juurikin tämän takia soirot olivat eri materiaalia kuin itse lankut; niiden kosteuseläminen oli heikompaa/voimakkaampaa kuin lankkujen. Eikä pyrkimys ollutkaan sellaiseen lattiaan joka pitäisi olla kuin pianon pintaa. Kyllä niihin vieläkin rakoja jäi vaikka niitä soiroilla tukittiinkin. Maakrapunenkin ymmärtää myös sen seikan että laivat olivat kokonaan puuta. Eli koko laiva nitisi ja paukkui puun eläessä. Myös ne vasat joihinka lankut oli ruuvattu. Ei ollut sitä elävän/elämättömän materiaalin rajapintaa mikä nykyään tuottaa ongelmia. Onneksi on sikamassaa....
Pientä perustietoa puuveneistä.
Aikaisemmat puuveneet tilkittiin hampulla juuri lankkujen elämisen takia.
Tiikkikannen laudoissa on rako välissä joka täytetään massalla.
Nykyään puuvene tehdään tiukkaan, mutta sitä kyllästetaan öljyllä NIIN kauan että se ei enää ime öljyä. Tämän jalkeen se lakataan moneen kertaan. Puuvene ei elä eikä ime itseensä vettä.
Ennevanhaan kun käytettiin rivettä oli veneet tervattuja, jolla veden imeytyminen estettiin. - Näinkö oikeasti
venemeies kirjoitti:
Pientä perustietoa puuveneistä.
Aikaisemmat puuveneet tilkittiin hampulla juuri lankkujen elämisen takia.
Tiikkikannen laudoissa on rako välissä joka täytetään massalla.
Nykyään puuvene tehdään tiukkaan, mutta sitä kyllästetaan öljyllä NIIN kauan että se ei enää ime öljyä. Tämän jalkeen se lakataan moneen kertaan. Puuvene ei elä eikä ime itseensä vettä.
Ennevanhaan kun käytettiin rivettä oli veneet tervattuja, jolla veden imeytyminen estettiin.En kyllä tällä syömisellä usko että moneen kertaan öljytty pinta olisi vielä lakattu. Öljy ja lakka kun eivät ole parhaita kavereita keskenään. Puuvene ei nyt ime itseensä vettä kun se on hyvin käsitelty mutta kosteuselämistä puusta ei vaan saa koskaan pois. Puuvenekin ( tekisi mieli sanoa; se nyt ainakin ) elää.
- venemies3
Näinkö oikeasti kirjoitti:
En kyllä tällä syömisellä usko että moneen kertaan öljytty pinta olisi vielä lakattu. Öljy ja lakka kun eivät ole parhaita kavereita keskenään. Puuvene ei nyt ime itseensä vettä kun se on hyvin käsitelty mutta kosteuselämistä puusta ei vaan saa koskaan pois. Puuvenekin ( tekisi mieli sanoa; se nyt ainakin ) elää.
Ja eikun tutustumaan pikkaisen alaan.
Puuvenettä öljytään jopa viikkoja enne lakkausta, niin se vaan maailma on ihmeellinen paikka.
Tässä esim linkkiä Tuomakselle:
http://www.sihistin.fi/puuveneet/kyllastys.html
Tuoltakin voi lukea:
http://www.pintanikkarit.fi/forum/viewtopic.php?t=39
Ei siis kannata sekoittaa talonrakentamista ja veneenrakentamista jos ei tiedä mitä tekee. Hyvin tehty puuvene seisoo vedessä käytännössä 100 vuotta ennen ensimmäistä isompaa huoltoa.
Rarva talo seisoo maalla niin kauaa ennen purkua. - Tuomasko?
venemies3 kirjoitti:
Ja eikun tutustumaan pikkaisen alaan.
Puuvenettä öljytään jopa viikkoja enne lakkausta, niin se vaan maailma on ihmeellinen paikka.
Tässä esim linkkiä Tuomakselle:
http://www.sihistin.fi/puuveneet/kyllastys.html
Tuoltakin voi lukea:
http://www.pintanikkarit.fi/forum/viewtopic.php?t=39
Ei siis kannata sekoittaa talonrakentamista ja veneenrakentamista jos ei tiedä mitä tekee. Hyvin tehty puuvene seisoo vedessä käytännössä 100 vuotta ennen ensimmäistä isompaa huoltoa.
Rarva talo seisoo maalla niin kauaa ennen purkua.Sieltähän sitä tietoa löytyi ja totta Mooses; lakkaa vaan öljytyn puun päälle. Ollaan tosiaan jo kaukana alkuperäisen kysyjän huolesta joka tahtoi tietoa laivankansilattian tekemisestä asuntoon.
- Oppivainen sikamies
Maankrapunen kiittää. Meillähän ei nykyaikana sallita / haluta, sellaisia sinnepäin kansia tai lattioita. Sen vuoksi on vähän vaikeaa kuvitella muuta, kuin lautoja pontissaan, riti rinnan. Ehkä silloinkin oli , vaikka ne viinitynnyrit, vanteineen. Madeiran tarina, tynnyreineen
- kansivenemies
lautojen saumat saadaan mittatarkoiksi kun lautojen välissä käytetään liimausvaiheessa tulkkia.
Eli veneen kasnihan tehtiin ennen ruuvaamalla tuhansilla ruuveilla alla olevaan kanteen ja tulppaamalla ruuvinkolot puutapeilla.
Nykyään kannet tehdään alipaineliimauksella, jollon ruuveja ei käytetä. Saman voi tehdä asettamalla painoja kannelle liiman kuivumisen ajaksi.
Kun rimat/laudat on kiinni poistetaan tulkit ja saumat saumataan.
Saumat ovat suorat ja kauniit.
Koita katsella netistä ohjeita ja malleja.
Eli kansilaudat eivät koskaan ole ksoketuksissa toisiinsa, ellei tehdä sitten kannen runkoa puusta, mutta se on ihan eri asia. - Ei tiärä
kansivenemies kirjoitti:
lautojen saumat saadaan mittatarkoiksi kun lautojen välissä käytetään liimausvaiheessa tulkkia.
Eli veneen kasnihan tehtiin ennen ruuvaamalla tuhansilla ruuveilla alla olevaan kanteen ja tulppaamalla ruuvinkolot puutapeilla.
Nykyään kannet tehdään alipaineliimauksella, jollon ruuveja ei käytetä. Saman voi tehdä asettamalla painoja kannelle liiman kuivumisen ajaksi.
Kun rimat/laudat on kiinni poistetaan tulkit ja saumat saumataan.
Saumat ovat suorat ja kauniit.
Koita katsella netistä ohjeita ja malleja.
Eli kansilaudat eivät koskaan ole ksoketuksissa toisiinsa, ellei tehdä sitten kannen runkoa puusta, mutta se on ihan eri asia.Mihinkä laudat liimataan ? Millä liimalla? Entä mikä on saumausaine ?
- liimaaja...
Ei tiärä kirjoitti:
Mihinkä laudat liimataan ? Millä liimalla? Entä mikä on saumausaine ?
Laivoissa ne varmaan liimataan teräskanteen, pienemmissä veneissä lasikuitukanteen tai vanerikanteen.
Lattiassa ne liimataan petonilaatalle, kipsilevyyn...
Vanha kunnon palaparketti liimattiin jo kauan sitten sikamassalla alla olevaan lattiaan ja hiottiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo räyhää: kansan on muututtava
Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san1032088- 571251
Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas1621157Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana
Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta3661127Sijaiskasteet kuolleitten puolesta
Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j3731049Martina ja jalkapalloilija2
Seiska: Martina iski nuoren jalkapalloilijan vuosia sitten. Könysikö milf teinin kanssa?1861023Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion
Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu122978Oikea kaste on syntisten kaste
Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka58975- 94969
Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta153962