Olen ollut naimisissa 11 vuotta meillä on kaksi lasta 6 ja 10 vuotiaat pojat , nyt jo noin 8 vuotta vaimoni ei halua seksiä juuri ollenkaan, välillä menee 2 kuukautta ilman aina väsyttää ym, aiheesta on tapeltu useasti kotona aina kun yritän keskustella asiasta niin vaimo alkaa huutaa mene hakemaan uusi vaimo . No joskus saatiin sellainen sopimus että seksiä pitää olla kerran viikossa no aluksi se oli ihan okei mutta sekin alkoi venymään ja muuttui taas useamman viikon tauoiksi.
minua alkoi vituttaa kun tunsin itseni idiootiksi kun pitää omaa muijaa rakastella jollain sopimuksella eli tunne siitä että hän ei halua ja ainoastaan minä haluan , eli kiva naida muijan kanssa joka ei halua sinua mutta antaa nyt sitten välttääksen ongelmat, vaimo suuteli minua viimeksi noin 7 vuotta sitten. ikinä ei mainitsekkaan että välittää minusta väittää vaan itsekkääksi . Nyt mittani on täysi ja ajattelin ottaa avioeron , vaikka meillä on kaksi lasta tekeekö teidän mielestä tämä ratkaisu minut itsekkääksi , onko pelkän seksin takia erominen edes normaalia. Laittakaa mielipiteitä kiitos
minua alkoi vituttaa kun tunsin itseni idiootiksi kun pitää omaa muijaa rakastella jollain sopimuksella eli tunne siitä että hän ei halua ja ainoastaan minä haluan , eli kiva naida muijan kanssa joka ei halua sinua mutta antaa nyt sitten välttääksen ongelmat, vaimo suuteli minua viimeksi noin 7 vuotta sitten. ikinä ei mainitsekkaan että välittää minusta väittää vaan itsekkääksi . Nyt mittani on täysi ja ajattelin ottaa avioeron , vaikka meillä on kaksi lasta tekeekö teidän mielestä tämä ratkaisu minut itsekkääksi , onko pelkän seksin takia erominen edes normaalia. Laittakaa mielipiteitä kiitos
Vastaukset 13
Vanhimmat
Heippa Petri! Eronnu olen kanssa mut toisesta syystä. Kyl sinun pitäisi ajatella nyt itseäsi ja tulevaisuuttasi. Jaksakko elää seksittömässä suhteessa lopun elämääsi? Seksin puute vaikuttaa myös arjen sujumiseen parisuhteessa. Kyllä myös lapset sen vaistoavat jos vanhemilla eivät asiat mene hyvin. Vaikka he nuoria sinulla onkin. Mulla 3lasta. Olivat samaa ikäluokkaa kun sinun nyt kun erosin. Lapset kyllä sopeutuu eron tuomaan muutokseen jos heillä on turvallinen olo. Ja saavat yhä molempien vanhempien rakkautta ja huolenpitoa. Jos toista ihmistä rakastaa oikeasti niin kyllä siihen kuuluu myös halu rakastella. Toivon että löydät vielä naisen joka arvostaa ja haluaa sinua miehenä. T.
Kiitos palautteesta , näin minäkin asian näen.
Jeps, jeps, ilman muuta, haet uuden akan, eihän tuosta nyt mitään tule.
Itselläni menossa kolmas liitto, ja seksi pelaa, voit olla varma, otat reilun 10v itseäsi nuoremman, silloin homma toimii, tai mä oon 54v, ja kumppanini 17v nuorempi, edellinen oli 11v nuorempi, ainoastaan eka, oli vuoden vanhempi.. mutta sen tuli "kilometrit" täyteen.
Koeaja rauhassa useampia, niitä kyllä menevälle miehelle riittää, vaikka joka päivälle oma.
Heh kiitos sinulle myös, . Vaikka olenkin raavas iso mies niin kyllä se olisi kiva kuulla edes joskus vaimon suusta sanat että minulla on ikävä sinua jos olen esim työ matkalla muutaman viikon, meillä se on yksipuolista soitan kotiin ja kerron että, minulla on ikävä sinua ja lapsia, en ole ikinä kuullut että, hän sanoisi minulle samaa. Tarkoitan normaalia edes joskus jos kuulisi sanat rakastan sinua tai vastaavaa , en tarkoita mitään yli makeaa koko ajan lepertelyä mutta jos vaikka kerran vuodessa sais pusun ja jonkun välittämistä tarkoittavan lauseeen mutta ei niin ei. Seksistäkin vielä sen verran että jos se olisi vaikka 1-2 kertaa viikossa sillain että vaimo edes joskus tekisi aloitteen mutta ei, se menee vaan niin että minä teen aloitteen ja useimmiten joudun sohvalle nukkumaan koska hän on nyt väsynyt tai jotain muuta. esimerkkinä kerran hoidin meille kunnolla aikaa käytiin ulkona syömässä ja lapset oli hoidossa sitten illalla kotona mentiin sänkyyn josssa vaimo sanoi ettei jaksa hän hoitaa homman kädellä, niin hän sitten hoiti ja tälläistä se on ollut koko ajan. Hänen mielestään pikku asia , mutta minulle ei ole ja sen takia kirjoittelinkin tänne kun halusin kuulla teidän mielipiteitä siitä kun, olen nyt 44 vuotias ja vaimoni 40 ja haluaisin edes joskus saada arvorstusta ja lähellä oloa . minä maksan laskut teen työt ja vaimo on ahkera myös kotitöissä ja kaikessa , Riideltiin viimeksi ja sanoin hänelle että tarvitsen vaimon en kodinhoitajaa. Olen nyt mielestäni odottanut kauan 8 vuotta niin eiköhän riitä.
Jos asiasta on yrittänyt aktiivisesti keskustella ja hakea ratkaisua, mutta ilman ratkaisuja tai ymmärrystä toiselta puolelta, niin voi minusta hyvillä mielin lähtä kälppimään. No. Ei se kyllä hyvillä mielin koskaan tapahdu, mutta jos kaikki oljenkorret on käytetty, niin ei tuollaiseen tilanteeseen sovi alistua.
Itse olen 10v. nuorempi, mutta selkeästi samaan suuntaan menossa suhteeni kanssa. Asia tuntuu olevan puolisolleni jotenkin merkityksetön ja kiusallinen, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että puolisoni on mitä on, enkä minä ole oikeutettu vaatimaan hänen muutostaan. Vuodet kasvattavat joskus erilleen. Itselläni ne oljenkorret ovat vähissä, mutta kaikki katsotaan ja kivet käännetään, niin ei jää jossitteluja.
Hyvä että täällä sait purettua tuntojasi. Helpottaa ees vähän. Kyllä se on tärkeä asia se läheisyys ja toisen puolison huomaaminen. Toi kulkuri ei nyt mielestäni antanu niin loistavia ohjeita. Ei se onnea tuo se naisen nuoruus. Samanlaisia ongelmia on myös heillä. Ehkä on myös hänen suhtautumisestaan toiseen sukupuoleen on aiheuttanu erot. Näin luulisin. Kyllä meitä "vanhempiakin" naisia löytyy jotka nauttii miehen läheisyydestä ja seksistä. Vaikka joka päivä :) Mut toivon edelleen että saat asiat hoidettua. Eikä joka päivälle tarvi uutta naista :) Riittänee varmaan et läydät ajan kanssa sen oikean.
Kiitos. Ajattelinkin edetä pikku hiljaa sen verran elämänkokemusta jo on että näissä asioissa hosuminen on yleensä virhe tarkoitan että, ensin hoidetaan ero ja toivutaan siitä jossa varmasti vierähtää oma aika. Minulle riittää yksi nainen olen siinä mielessä juoksuni juossut jo nuorena . Olen erittäin tyytyväinen teidän kaikkien vastauksiin ja suuret kiitokset siitä.
Täältä vähän sympatiaa siihen suuntaan. Kuulostaa todella epäoikeudenmukaiselta tuo vaimosi kylmyys, mistä sitten johtuukaan. En kovin monesta syystä eroja ymmärrä, mutta tuo on yksi niistä, jotka ymmärrän. Seksiä ja lämpöä kun nimenomaan pitäisi saada omalta puolisolta.
Olen itse ollut suhteessa kylmän miehen kanssa ja se on kyllä itsetunnon ja hyvän olon kadotuksen tie. Kun häivyin, mies meni itseensä ja tunnusti olleensa mulle kade (!) joistakin asioista ja siksi pidätti multa lämpönsä. Uskomatonta. Noh, mä olin jo niin romuna, etten osannut ottaa takaisin, vaikka katuikin käytöstään. Nyt mulla on tosi ihana suhde, kyllä asiat voi muuttua!
Yritin tänään avata keskustelua kotona mahdollisesta erosta, mutta en kerinnyt edes asiaa mainita kun astioiden paiskominen alkoi siihen malliin että, keskustelu loppui siihen ja mykkäkoulu jatkuu nyt siis neljännen päivän. Mä en pysty järjellä selittää tätä asiaa hänelle taitaa olla vaan parempi hakea avioeroa yksin selittelemättä sen kummemmin asiaa ja syitä , hoitaa keskustelu lapsista ja muista myöhemmin.
Kyllä sun vaimon käytös kuulostaa ihan kummalliselta ja ennen kaikkea vallankäytöltä. Ei sulla taida olla kauheesti vaihtoehtoja. :(
Puhu lastenkin kanssa, ettei vaimosi onnistu kääntämään heitä sua vastaan. Puhu niiden kanssa ennen vaimoasi.
Olen 40-vuotias nainen. Viimeisintä avoliittoani kesti 14 vuotta, ja tästä ajasta olin seksuaalisesti haluton varmaan 10 vuotta. Koin, että elämä meni vain arjen ja työasioiden pyörittämisessä. Olimme mieheni kanssa lähinnä kämppäkavereita olosuhteiden pakosta (yhteinen talo velkoineen, sekä poikamme). Molemmat olimme hyvin itsenäisiä ihmisiä ja harrastimme omia juttujamme. Yhteisiä harrastuksia ei ollut. Viimeiset 7 vuotta teimme talon remonttia ja puuhailimme omiamme eri puolilla taloa tai pihaa. Mies eli metsästykselle 5,5 kuukautta vuodesta, eli sorsakausi alkoi 20.8, minkä jälkeen mies metsästi ensin Suomessa, ja siirtyi vuodenvaihteen jälkeen metsästysretkille Viroon ja keskieurooppaan. Metsästysmatkojen välillä mies kävi kotona pesettämässä pyykit ja teki muutaman kerran lumityöt. Käytännössä tein yksin ison ok-talon lumityöt ja hoitelin puulämmityksen, hoidin koirat, laskut ja perheen, sekä kävin töissä. Vielä olisi pitänyt olla seksuaalisesti kiinnostunut kaiken tämän lisäksi, kun ukko tuli kotiin. Suhteessa oli paljon ongelmia, joita olisin halunnut purkaa, mutta miehen käsitys ongelmista oli vain se, että olin seksuaalisesti kylmä. Seksiterapiaan olisi pitänyt lähteä, pariterapia ei ukkoa kiinnostanut. No, tämä kuvio päättyi omaan mahdottomuuteensa yli vuosi sitten. Luulin, että olin muuttunut täysin kylmäksi vuosien varrella... Toisin kävi. Uskalsin aloittaa uuden suhteen, ja olemme olleet yhdessä jo vuoden verran. Nyt olen elämäni ensimmäistä kertaa "ihan oikeasti rakastunut", mistä olen ihmeissäni. Olen myös löytänyt seksuaalisuuteni uudestaan. Seksiä on edelleen lähes joka päivä 1-3 kertaa päivässä (ihan oikeasti). Ero teki kieltämättä aluksi kipeää, mutta oli elämäni paras ratkaisu. Vaikka aina väitetään, "ettei se vaihtamalla parane", niin olen kyllä asiasta aivan eri mieltä...
Hei,
minulla olisi vastakkainen mielipide...
Vanhempani erosivat kun olin 13-vuotias ja olen kärsinyt siitä siitä lähtien. Uskokaa vain, lapset eivät sopeudu kun saavuttavat tietyn iän - alle 10-vuotias sopeutuu eroon, mutta sitä vanhemmat eivät. Itse vihasin molempia vanhempiani monta vuotta, puhumattakaan heidän uusista puolisoistaan. Heitä vihasin vielä paljon enemmän. Piste i:n päälle oli isäni uusi lapsi, joka aiheutti 16-vuotiaalle itselleni silloin hermoromahduksen enkä nähnyt isääni lähes vuoteen, mutta eihän häntä tietenkään haitannut kun hänellä oli uusi lapsi ja uusi elämä.
Toivottavasti omat vanhempani eivät eronneet huonon seksin takia - sillä se olisi naurettava syy minun ja siskoni elämän tuhoamiselle. Kun vanhemmat eroavat, he haluavat liikkua elämässään eteenpäin ja he hankkivat uutta elämää uusien kumppanien kautta, jolloin helposti lapset jäävät syrjään. Varmasti (?) vanhemmat eivät tarkoita sitä, muistan oman isäni sanoneen monta kertaa kuinka "tämä ero ei vaikuta mitenkään väleihimme" ja "vaikka saan uuden lapsen, olette silti yhtä tärkeitä minulle". Sanat ovat kauniita mutta ne eivät muuttuneet konkreettisiksi teoiksi millään tavalla...
Joten Petri, ajattele lastesi parasta, jos vanhempi on 10, hän kyllä tajuaa asiat eikä sopeudu tilanteeseen kuten aikuiset aina tuntuvat ajattelevan. Ehkä voisit hakea parempaa seksiä muualta, saisit itsellesi paremman olon ja ehkä se vaikuttaisi vaimosi väleihin. Tiedän, että kehotan pettämään, mutta jos mietin itseäni, olisin mielummin halunnut vanhempieni pysyvän yhdessä vaikka pettäen toisiaan kuin eroavan - sillä se on lapsen pahin painajainen.
Kyllä noinkin voi käydä. Mutta kuten jo kirjoitin Jos lapsi saa molemmilta vanhemmilta rakkautta ja huolenpitoa. Sitä et ole saanut. Mut kaikilla ihmisillä on oikeus onneen ja parisuteeseen. Mutta ei toki lasten kustannuksella. Mutta miksi heitä vihasit? Onneen on oikeus kaikilla! Toki lapsille täytyy antaa aikaa eron jälkeeen. Erosin 2000. Olin monta vuotta lasten ehdoilla ja olin äiti.Aina lähellä Myös lasten isä huolehtinut heistä tosi hyvin.. Nyt vasta elän suhteessa.. Enkä muuta yhteen miehen kanssa vasta kun on viimmeinenki lapsi pois kotoa lähteny.Ja isäsi uusi lapsi on myös syytön. Älä häntä vaan vihaa Ja pettäminen ei ole reilua. Kuka haluaa elää valheessä? Toivon et elämäsi on jo parempaan päin. Ja ymmärrät että joskus on vaan parempi erota.