Tämä asia ei suoranaisesti liity autohifiin, mutta alan harrastajilla voi hyvinkin olla kaipaamaani tietoa. Olen googlettanut paljon, mutta tuloksetta.
Millä tavoin ja millä "säännöillä" valitaan 12V virtajohdolle johdonsuojasulake? Haluaisin mieluummin tietää kuin arvailla. Kyseisestä 12:n voltin akusta lähtee oikosulkuvirtaa 850A, ja sallittunakin arvona 225A viiden sekunnin ajan. Suojaustarve on siis ilmeinen! Akusta lähtee kaksi johtoa, 5- ja 15-metrinen. Poikkipinta-ala on molemmissa 1,5mm2. Resitiivinen tehonkulutus johtojen päissä on 5-20W, eli n. 0,42A-1,67A
Kulutuslaitteiden lähellä on jo sopivat sulakkeet, mutta akun lähelle tuleva johdonsuoja on vielä mutulla valittu. Kuinka siis valitaan sopivan virta-arvon johdonsuojat? Ne tulevat olemaan 6,3x32mm keraamiset (oletettavasti hitaat), joiden katkaisukyky on 1500A.
Kovasti arvostaisin myös linkkiä tiedon lähteelle. :)
Millä tavoin ja millä "säännöillä" valitaan 12V virtajohdolle johdonsuojasulake? Haluaisin mieluummin tietää kuin arvailla. Kyseisestä 12:n voltin akusta lähtee oikosulkuvirtaa 850A, ja sallittunakin arvona 225A viiden sekunnin ajan. Suojaustarve on siis ilmeinen! Akusta lähtee kaksi johtoa, 5- ja 15-metrinen. Poikkipinta-ala on molemmissa 1,5mm2. Resitiivinen tehonkulutus johtojen päissä on 5-20W, eli n. 0,42A-1,67A
Kulutuslaitteiden lähellä on jo sopivat sulakkeet, mutta akun lähelle tuleva johdonsuoja on vielä mutulla valittu. Kuinka siis valitaan sopivan virta-arvon johdonsuojat? Ne tulevat olemaan 6,3x32mm keraamiset (oletettavasti hitaat), joiden katkaisukyky on 1500A.
Kovasti arvostaisin myös linkkiä tiedon lähteelle. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
No tuota voihan sitä laskea tarkemminkin niin, että lasketaan johtimen resistanssi ja sitä kautta lämpöteho oikosulkutilanteessa ja sen jälkeen ominaislämpökapasiteetin perusteella lämpötilan nousu ja lämmönsiirron perusteella sit tuumitaan mihin lämpöihin tilanne tasapainottuu kuoren alla ja verrataan sitä kuoren lämmönkestoon.
Käytännössä järkevin tapa on kuitenkin etsiä poikkipinta-ala-virtataulukko ja katsoa sieltä johtimen maksimivirta ja mitoittaa sulake sitä pienemmäksi. Nyrkkisääntönä voi käyttää jatkuvalle virralle 5A/mm^2.
Se, että kuinka paljon pienemmäksi sulake kannattaa mitoittaa riippuu tietenkin sulakkeen taakse kytkettävästä laitteesta. Itse pyrkisin mitoittamaan sulakkeen mahdollisimman pieneksi kuitenkin niin, että laitteen toiminta on luotettavaa. Eli esim. tapauksessasi 1,67A tarvitsevalle laitteelle vaikkapa 3-4A. Tämä on riittävästi laitteelle ja kuitenkin vähemmän kuin johtimen maksimivirta.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Tosin tuon ensimmäisen kappaleesi lähestymistapa taitaa jäädä laskematta ja kokeilematta. Fysiikka kun ei aikanaan ollut vahvimpia kouluaineitani.. :)
Tuon T4A sattumoisin vedinkin jo hihastani eli päättelin, ja pidemmässä, 15 metrin johdossa onkin nyt juuri sellainen, ja lyhyempään viiden metrin johtoon uskalsin laittaa T6,3A. Laitesulakkeiksi ajattelin laittaa 5*20mm F2AH, F2,5AH tai F3,15AH, laitteen kulutuksen mukaan.
Kaiketi noita arvoja (siis T4 ja T6,3) uskaltaa käyttää, koska akku on sen verran kykenevä, että oikosulkuvirta taitaa lähinnä höyrystää sulakkeen langan atomeiksi oikosuljettaessa. ;)
1,5mm2 johtimelle max ylivirtasuoja on 10A. Oli sitten kyseessä talo tai auto. Virta on virtaa jännitteestä riippumatta.
Okei, mutta vaikuttaako johdon pituus johdonsuojasulakkeen koon valintaan mitään? Kun toinen johto on 5-metrinen ja toinen 15-metrinen, meneekö molempiin teorian mukaan samansuuruinen johdonsuojasulake?
Nyt molemmissa on T4A.
Jos lähdetään tuosta, että max. virta-arvo on se 10A, niin ottaako teoria sulakkeen nopeuteen mitään kantaa? Jos ääripäitä hakisi, niin FF:n ja TT:n välinen ero käytännön toimintatilanteessa on erittäin merkittävä. Suoraan sanottuna en uskaltaisi laittaa TT10A-sulaketta, ja toisaalta FF10A saattaisi palaa pelkän lampun päällekytkennästä, tai toisaalta sen lampun rikkipalamisesta.
No onhan tolla teoriassa ainakin vaikutusta. Johtimen pituuden kasvaessa sen resistanssi kasvaa, jolloin myös johtimen yli oleva jännite kasvaa ja siten myös johdinta lämmittävä sähköteho kasvaa.
En sitten tiedä, että minkälainen ongelma tuo on käytännössä, enkä kyllä jassa laskeakaan. Mutta jos miettii esim. asuntojen sähköjä niin onhan niissä aika pitkiä vetoja pääasiassa uppoasennuksina eikä ongelmia pitäisi olla, koska suositukset on sen verran konservatiivisia. Esim. 1,5mm^2 kuparijohdinta voi pinta-asennettuna kuormittaa 18,5A ja uppoasennettunakin 14A SFS6000 mukaan vaikka tyypillinen ylivirtasuoja onkin vain 10A. 5A/mm^2 on vielä turvallisemmalla puolella.
Sulakkeen nopeudella voi olla merkitystä jos mennään johtimen keston todellisien rajojen tuntumassa. Esim. 16A:n hidas sulake kestää:
-24A:n virtaa n. 15 minuuttia
-30A:n virtaa n. 4 minuuttia
-32A:n virtaa reilun minuutin
-40A:n virtaa alle 20 sekuntia
Piikkiteho voi kai olla jopa 10-kertainen kunhan on riittävän lyhyt.
Mutta eipä tosta kannata liikaa ottaa stressiä. Pienellä sulakkeella vaan ja jos yhtään epäilyttää niin laittaa paksumman johdon, ei se niin kallista kuitenkaan ole noilla virroilla.
Olen paremminkin utelias ja kiinnostunut, kuin stressaantunut, oikeasti.
Johto kulkee muuten jalkalistojen vieressä lattialla vapaasti maaten, eli pintavetoa vastannee tuo "asennus". Saatanpa vielä naputella johdon kevyesti kiinni sieltä täältä, niin ei johto haittaa imurointia ym. siivousta.
Kulutuslaitteiden ja niiden käyttökytkimen välissä on vielä keraamiset 5x20mm sulakkeet. Viiden metrin tapauksessa se on F3,15AH, 250V, katkaisukyky 1500A, ja 15 metrin tapauksessa F2,5AH, samaa tyyppiä.
Siban datalehti tietää kertoa, jos nyt olen katsonut oikeasta kohtaa, että palamisajat ovat seuraavat T-nopeusluokan sulakkeille (ja 4:n ampeerin arvolle):
1,5-kertainen virta, sulake kestää tunnin
2,1 krt. virta, kestää 30 min.
2,75 krt, kestää 400ms-80s
4 krt, kestää 150ms-5s
10-kertainen virta, sulake kestää 20-300ms.
Nämähän tietysti koskevat AC-jännitettä, jota saa mennä 500V tuossa mallissa ( SIBA type 189 140, keraaminen 6,3 kertaa 32 millimetriä). Mutta kun nuo kumminkin ovat tehollisjännitettä, tasajännite lienee tässä samanveroinen langankuumentaja.
Jollei jotain uutta tai erityistä ilmene, jätän paikoilleen molempiin linjoihin (5m ja 15m) T4A. Se ei ihan turhia "jarruttele" näin kevyessä käytössä, mutta toisaalta se ei voi kestää oikosulkua kuin turvallisen lyhyen hetken. Mutta tästä saa ilman muuta olla perustellusti eri mieltä. Jos jotain uutta näkökulmaa tulee jollekin mieleen, niin tekstiä vaan tähän perään, kiitos.
Jos jostain olen aivan varma niin siitä, etten tiedä näistä asioista riittävästi, mutta mutua piisaa! :)
https://docs.google.com/spreadsheet/viewform?pli=1&formkey=dFVGUkRVcndMMHVHV2NQaF9PS0h2MXc6MQ#gid=0 olkaa kilttejä ja vastatkaa tähän kyselyyn, kaikki vastaukset anonyymejä ja tuloksia käsitellään lukion terveystiedon kurssilla