kuin sitä itseään. Kun sen karkkikuorrutuksen, I love you, I miss you ja whatever-löpinän ottaa pois ja aika kuluu, tulee syvemmältä kakkakakun kostukkeesta paljon tarinaa itselle itsestä, kaikki ne unet, jotka on unohtanut ja jotka myös on halunnut unohtaa. Ja joskus saattaa käydä niinkin, että se henkilö, jota alunperin ikävöi, saakin ihan muun asian kasvot, asiat menee sekaisin niin kuin puurot ja vellit konsanaan. Ei se tarkoita sitä, etteikö se alkuperäinen puuro olisi kiinnostava, mutta siihen sekoittuu vaan paljon muuta sotkua (mm. erilaisia viitamiiniseoksia, lisäaineita sekä diipadaapaa ja duupaa). Joskus tuntuu kuin elämä kulkisi erilaisissa kerroksissa yhtä aikaa eikä meinaa pysyä niiden perässä, varsinkaan tässä päällimmäisessä kerroksessa, naamalla on vain jatkuvasti joku idiootti-ilme ja silmät tuijottaa eteenpäin mitään näkemättä.
Joskus ikävä voi olla ihan jotain muuta
16+5
192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sellaista se on.Ikävöi sellaista mitä ei ole olemassakaan. Aika kultaa muistot ja mieli poimii ne parhaat hetket. Muistoja, jotka oman mielen muokkaamia eiväkä täysin vastaa todellisuutta.