Eli mulla masennus ja ahdistuneisuus häiriö, niistä annettu diagnoosi jo n. vuosi sitten. Lisäksi syön koko ajan cibralexia. Aloitin myös nyt talvella psykoterapian.
Lisäksi olen toisen vuoden opiskelija ja vuosi olisi vielä koulu jäljellä. Koulu on mennyt tähän asti erittäin hyvin.
Nyt aloitin kouluun liittyvän työharjoittelun. Mutta nyt on tullut olo että mahdanko selviytyä siitä. Työpaikalla on kauhea kiire ja pitäisi oppia nopeasti ja saada tehtyä itsenäisesti. Työhön kuuluu myös asiakaspalvelua josta en oikein välitä, ja se saa mut stressaamaan. En tiedä olenko vielä niin vahva että pystyn olemaan työharjoittelussa. Olen nimittäin huomannut että kaikki oireet mitkä mulla edellis talvena alkoivat ovat tekemässä paluuta.
Eli jotenkin olo on ahdistunut, lisäksi en saa nukuttua juuri lainkaan. Myös masennusoireet ovat tulleet taas esille. Ainakin tuo kyvyttömyys. En ole saanut lähdettyä enää kavereiden kanssa ulos, en jaksa ja ei oikein huvitakkaan. Lisäksi päivittäisten asioiden kuten kaupassa käyminen ja siivous, ruuanlaitto on jäänyt. Olen tehnyt vain ne mitä on pakko. Ruuankin olen lähinnä ostanu valmiina niin ettei tarvitsisi mitään tehdä. Pelkään vain että tämä menee pahemmaksi. Sillä tälläisenä viimeksikin alkoi ja päätyi siihen kun jouduin soittamaan ambulanssin. Menin ahdistuksissani syömään liikaa lääkkeitä ja avaamaan ranteeni. En halua enää uutta muistoa vastaavasta.
Eli mietin tässä pitäiskö mennä lääkärille?? ja pyytää vaikka sairaslomaa niin että voin suorittaa harjoittelun myöhemmin. Kun saan nämä asiat pää kopassa siihen kuntoon etten heti muserru kun tulee joku tilanne joka käy luonnon päälle...
Lisäksi olen toisen vuoden opiskelija ja vuosi olisi vielä koulu jäljellä. Koulu on mennyt tähän asti erittäin hyvin.
Nyt aloitin kouluun liittyvän työharjoittelun. Mutta nyt on tullut olo että mahdanko selviytyä siitä. Työpaikalla on kauhea kiire ja pitäisi oppia nopeasti ja saada tehtyä itsenäisesti. Työhön kuuluu myös asiakaspalvelua josta en oikein välitä, ja se saa mut stressaamaan. En tiedä olenko vielä niin vahva että pystyn olemaan työharjoittelussa. Olen nimittäin huomannut että kaikki oireet mitkä mulla edellis talvena alkoivat ovat tekemässä paluuta.
Eli jotenkin olo on ahdistunut, lisäksi en saa nukuttua juuri lainkaan. Myös masennusoireet ovat tulleet taas esille. Ainakin tuo kyvyttömyys. En ole saanut lähdettyä enää kavereiden kanssa ulos, en jaksa ja ei oikein huvitakkaan. Lisäksi päivittäisten asioiden kuten kaupassa käyminen ja siivous, ruuanlaitto on jäänyt. Olen tehnyt vain ne mitä on pakko. Ruuankin olen lähinnä ostanu valmiina niin ettei tarvitsisi mitään tehdä. Pelkään vain että tämä menee pahemmaksi. Sillä tälläisenä viimeksikin alkoi ja päätyi siihen kun jouduin soittamaan ambulanssin. Menin ahdistuksissani syömään liikaa lääkkeitä ja avaamaan ranteeni. En halua enää uutta muistoa vastaavasta.
Eli mietin tässä pitäiskö mennä lääkärille?? ja pyytää vaikka sairaslomaa niin että voin suorittaa harjoittelun myöhemmin. Kun saan nämä asiat pää kopassa siihen kuntoon etten heti muserru kun tulee joku tilanne joka käy luonnon päälle...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aika vaikea tilanne sinulla.
Mietin täällä onko järkevää jättää harjoittelut kesken. Se on oikeastaan sun ainoa mahdollisuutesi kerätä työkokemusta että oppisit alaa. Työkokemuksen puute voi olla vaikea pala myöhemmin. Sitäpaitsi harjoittelu on kuitenkin joku päivä uudestaan edessäsi mikäli aiot valmistua joskus ja todennäköisesti koet samoja stressi ja ahdistusoireita.
Toisaalta jopa oma lääkärini on painottanut minulle, että oma terveys täytyy pitää työtä tärkeämpänä. Sairastan itsekin masennusta, mutta en halunnut sairaslomalle koska työni on tällä hetkellä se tärkein voimavara joka pitää minut ihmisseurassa ja tuo elannon. On kuulemma silti tärkeätä ymmärtää, että tänä hetkenä en kuormita itseäni liikaa ylitöillä ja ymmärrän pitää vapaatakin. Sillä ehdolla saan pysyä sairasloman ulottumattomissa.
Sinuna, menisin ehkä lääkärille ihan vain kysymään mielipidettä. Ehkä voisitte vahvistaa Cipralex annostasi tai vaihtaa toiseen, sinua juuri nyt paremmin hyödyttävään. Lisäksi minä yrittäisin keventää stressiä mm. ottamatta paineita tekemättömyydestä tai työharjoittelusta. Jos sinä keskität nyt fokuksesi harjoittelun läpivientiin, on ihan sama ostatko ruokasi valmiina vai teetkö itse. Jos väsyttää, lekottele peiton alla ja katsele televisiota, ota iltapäivä unet jos tarvitsee ja nuku öisin. Ei meidän ihmisten kuulu olla ylisuorittajia joiden täytyy hallita kaikki osa-alueet nipsnaps. Siksi sinä olet siellä harjoittelussa, että opit ja otat muista mallia. Ei kukaan oleta että olet seppä syntyessään. Ihmiset ovat työelämässä paljon armollisempia kuin mitä me itse ajattelemme. :) Sinä tarvitset hiukan vain itseluottamusta että pääset noista stressaavista peloista. Silloin harjoittelukin sujuu kuin itsekseen.
Kerroit että päädyit aika syvälle viime kerralla. Niihin muistoihin ja tuntemuksiin voit toivottavasti luottaa niin että ymmärrät milloin liika on todellakin liikaa. Jos ei kykene, niin ei kannata viedä itseään äärirajoille. Parhainta mitä oikeastaan voit tehdä, on jutella lääkärisi/terapeuttisi kanssa. Heidän pitäisi olla ammattilaisia asiassaan.