Cursorin sivuilta linkistä http://www.cursor.fi/instancedata/prime_product_intranet/cursor/embeds/Kehityskuvaluonnos_2.5.2012_final.pdf löytyy luonnos Kotkan-Haminan seudulle laadittavasta vuoteen 2040 tähtäävästä kehityskuvasta. Cursor pyytää siitä kommentteja 15.5.2012 mennessä. Itse olen jättänyt Cursorille alla olevat kommenttini.
--- Alkuperäinen viesti ---
Lähettäjä [email protected]
Vastaanottaja [email protected]
Kopio [email protected] , [email protected]
Piilokopio [email protected]
Lähetetty 28.4.2012 13:35:12
Aihe Kommentti Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan luonnoksesta
Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy
Kaupunkiseutusuunnittelija Pauli Korkiakoski
Verkkosivullanne http://www.cursor.fi/cursor/ajankohtaista2/1/seudun_kehityskuvaluonnos_24_4_2012 pyydätte kommentit ja parannusehdotuksia Kotkan-Haminan seudulle vuoteen 2040 tähtäävän kehityskuvan luonnoksesta.
Selvyyden vuoksi viittaan alla ja liitetiedostoina olevaan ja ilmoitan, että pyrimme valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR www.maaseutupoitiikka.fi tavoitteiden pohjalta kokoamaan syksyn kuntavaaleihin neljä 30 hengen valitsijayhdistystä, joista Kotkan lisäksi Tampereelle, Keski-Suomeen sekä pohjoiseen; Pohjois-Pohjanmaalle tai Lappiin. Tässä asiassa on hyvin edetty. Kotkassa ja Tampereella ehdokasasettelumme alkaa olla kunnossa. Lapissa asiaa hoitaa filofian maisteri Erik Gullman Rovaniemen Pirttikosken kylästä http://yle.fi/uutiset/lappilainen_talent-kilpailija_hatkahdyttaa/2922556 Oulussa asiaa hoitaa filosofian tohtori Matti Kyllönen http://www.mattikyllonen.com
Gullmanilla on hyvä yhteys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla sijaitsevan Vaalan kunnan alueella olevaan Kalevalaiseen Kanttura-nimiseen tilaan http://www.kanttura.fi Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä http://yle.fi/uutiset/tytti_maatta_asioita_ei_pida_esitella_puskista/2949036 on edellä mainitsemani Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/harvaan_asuttu_maaseutu/teemaryhman_yhteystiedot
Tältä pohjalta muutama kommentti Kotkan-Haminan seudulle vuoteen 2040 tähtäävän kehityskuvan luonnoksesta
- Positiivista on pyrkimys lisätä kaupungin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vuorovaikutusta virkamiesten sekä luottamuselinten kanssa.
- Positiivista on pyrkimys seudulliseen kehittämiseen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseksi.
- Kehittämistarvetta on sitten kohdassa: "Seudun taajamien pinta-ala on kasvanut vuosien 1990–2010 aikana lähes viidenneksen. Laajentuminen on tapahtunut pääasiasiassa taajamien reuna-alueilla. Samanaikainen väestön väheneminen on laskenut voimakkaasti taajamien asukastiheyttä."
- Kehityskuvamalliksi tulee ottaa Kylämalli – kestävää hyvinvointia lähellä luontoa. Ainakin Kymijoen varren alueet, Tiutinen ja Itäranta tulee ottaa selviksi kehittämisen painopistealueiksi.
- Kehityskuvamallin Vyöhykemalli – kansainvälinen ja vireästi vetovoimainen heikkous on "Mallin mukaisesti uusi kasvu ohjattiin Kotkasta, Karhulasta ja Haminasta kehitettävälle yhtenäiselle kaupunkialueelle sekä E18-tiehen kytkeyty-viin keskuksiin". Tämä malli keskittää palvelut keskuksiin ja tappaa kylät.
- Kylien kaavoittamista tarvitaan.'
- Liikenteen osalta pidän kehityskuvaa varsin onnistuneena.
- Maaseutualueiden palvelut tulee turvata. Hyvin negatiivisena pidän pyrkimystä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämistä kuntakeskuksiin. Tämä on jykästi ristiriidassa palvelujen saatavuuden periaatteen kanssa.
Tältä pohjalta keskustelen mielelläni kyseessä olevaan kehityskuvaan liittyvistä seikoista.
Yhteistyöterveisin
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 041 728 0626
--- Alkuperäinen viesti ---
Lähettäjä [email protected]
Vastaanottaja [email protected]
Kopio [email protected] , [email protected]
Piilokopio [email protected]
Lähetetty 28.4.2012 13:35:12
Aihe Kommentti Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan luonnoksesta
Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy
Kaupunkiseutusuunnittelija Pauli Korkiakoski
Verkkosivullanne http://www.cursor.fi/cursor/ajankohtaista2/1/seudun_kehityskuvaluonnos_24_4_2012 pyydätte kommentit ja parannusehdotuksia Kotkan-Haminan seudulle vuoteen 2040 tähtäävän kehityskuvan luonnoksesta.
Selvyyden vuoksi viittaan alla ja liitetiedostoina olevaan ja ilmoitan, että pyrimme valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR www.maaseutupoitiikka.fi tavoitteiden pohjalta kokoamaan syksyn kuntavaaleihin neljä 30 hengen valitsijayhdistystä, joista Kotkan lisäksi Tampereelle, Keski-Suomeen sekä pohjoiseen; Pohjois-Pohjanmaalle tai Lappiin. Tässä asiassa on hyvin edetty. Kotkassa ja Tampereella ehdokasasettelumme alkaa olla kunnossa. Lapissa asiaa hoitaa filofian maisteri Erik Gullman Rovaniemen Pirttikosken kylästä http://yle.fi/uutiset/lappilainen_talent-kilpailija_hatkahdyttaa/2922556 Oulussa asiaa hoitaa filosofian tohtori Matti Kyllönen http://www.mattikyllonen.com
Gullmanilla on hyvä yhteys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla sijaitsevan Vaalan kunnan alueella olevaan Kalevalaiseen Kanttura-nimiseen tilaan http://www.kanttura.fi Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä http://yle.fi/uutiset/tytti_maatta_asioita_ei_pida_esitella_puskista/2949036 on edellä mainitsemani Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/harvaan_asuttu_maaseutu/teemaryhman_yhteystiedot
Tältä pohjalta muutama kommentti Kotkan-Haminan seudulle vuoteen 2040 tähtäävän kehityskuvan luonnoksesta
- Positiivista on pyrkimys lisätä kaupungin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vuorovaikutusta virkamiesten sekä luottamuselinten kanssa.
- Positiivista on pyrkimys seudulliseen kehittämiseen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseksi.
- Kehittämistarvetta on sitten kohdassa: "Seudun taajamien pinta-ala on kasvanut vuosien 1990–2010 aikana lähes viidenneksen. Laajentuminen on tapahtunut pääasiasiassa taajamien reuna-alueilla. Samanaikainen väestön väheneminen on laskenut voimakkaasti taajamien asukastiheyttä."
- Kehityskuvamalliksi tulee ottaa Kylämalli – kestävää hyvinvointia lähellä luontoa. Ainakin Kymijoen varren alueet, Tiutinen ja Itäranta tulee ottaa selviksi kehittämisen painopistealueiksi.
- Kehityskuvamallin Vyöhykemalli – kansainvälinen ja vireästi vetovoimainen heikkous on "Mallin mukaisesti uusi kasvu ohjattiin Kotkasta, Karhulasta ja Haminasta kehitettävälle yhtenäiselle kaupunkialueelle sekä E18-tiehen kytkeyty-viin keskuksiin". Tämä malli keskittää palvelut keskuksiin ja tappaa kylät.
- Kylien kaavoittamista tarvitaan.'
- Liikenteen osalta pidän kehityskuvaa varsin onnistuneena.
- Maaseutualueiden palvelut tulee turvata. Hyvin negatiivisena pidän pyrkimystä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämistä kuntakeskuksiin. Tämä on jykästi ristiriidassa palvelujen saatavuuden periaatteen kanssa.
Tältä pohjalta keskustelen mielelläni kyseessä olevaan kehityskuvaan liittyvistä seikoista.
Yhteistyöterveisin
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 041 728 0626
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=39
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/03/08/Hienot puitteet eivät tee koulusta hyvää/2012313042197/69
Hienot puitteet eivät tee koulusta hyvää
8.3.2012 4:00
Kotkassa käydään keskustelua kouluista. Suositan kaikkia päättäjiä tutustumaan kasvatusoppiin ja –psykologiaan. Koulumotivaation kannalta on tärkeätä tila, jossa oppilas tuntee olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi. Vain vapautunut olotila mahdollistaa oppimisen. Jos tunnepuoli ei täyty, niin mitkään koulun laitteet eivätkä hienoudet edistä oppimista.
20 oppilaan luokassa opettajalla on henkilökohtaista aikaa pari minuuttia tunnissa kutakin oppilasta kohti, mutta käytännössä ei sitäkään, kun paikalla ovat kaikki muut. Oppi pitää osata ottaa vastaan yhdessä ja yhtä aikaa, mutta vastaanotto on nollasta kymppiin, johtuen kunkin oppilaan vastaanottokyvystä ja -halukkuudesta.
Lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen sekä toisten kanssa oleminen ovat kuin kivijalka, johon rakentuu kaikki muut oppiminen. Kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen nämä taidot pitäisi olla kaikkien hallussa, ja siihen tarvitaan paljon työtä ja monen lapsen kohdalla henkilökohtaista ohjausta.
Alkuopetuksella on kova haaste. Tarhan ryhmissä on monta ohjaajaa, mutta ekaluokkalaisella on yleensä vain yksi aikuinen, jonka velvollisuus yhteistyön lisäksi on opettaa opetussuunnitelman vaatimukset.
Suuren peruskoulun yhdeksänneltä luokalta saattaa päästä aikuisuuteen lähes lukutaidoton oppilas siksi, ettei isossa ryhmässä ole kukaan kiinnittänyt asiaan huomiota. Oppilas on taitavasti pitänyt asian piilossa, ettei tule kiusatuksi virheistään, ja syrjäytynyt. Kukaan ei halua olla syrjäytynyt eikä omasta tahdostaan syrjäydy, vaan kysymys on enemmänkin toisten aiheuttamasta tilasta. Vahvat ja rohkeat selviävät missä vain, mutta herkempi ja ujompi jää helposti jalkoihin tai ihan huomaamatta.
Entä koulumatkat? Moni vanhempi joutuu jättämään lapsen ennen töihin menoa koulun pihalle kylmään ja pimeyteen jo paljon ennen koulun alkua, ei koulun vaan talouskasvun takia. Ennen oli toista, kun ihmiset tunsivat toisensa jopa kaupungeissa, ja moraali piti säännöt yhteisinä. Koulumatka oli hyvä kuntolenkki, mutta nykyään kulkeminen on käynyt yhä turvattomammaksi niin liikenteen kuin ihmistenkin takia. Koulukyydit ovat varsin suuri kasvava kuluerä eivätkä suinkaan lisää kouluintoa.
Tekniikka ja hienot välineet eivät riitä ihmiseksi kasvuun, vaan niiden lisäksi, tai oikeastaan aivan, välttämätöntä ovat turvalliset aikuiset, rauhallinen ympäristö, kuuluminen joukkoon ja luova toiminta. Ne antavat tunneälylle mahdollisuuden kehittyä ja samalla kasvattavat itseään arvostavan ja itseensä luottavan ihmisen.
Marita Hauhia
Kotka
--- Alkuperäinen viesti ---
Aihe: koulut
Lähetetty: 16.3.2012 9:48
Lähettäjä: M Hauhia [[email protected]]
Hei!
Olen todella ollut kiireinen. Olen kyllä lukenut sähköpostisi, mutta nyt vasta tuli pieni tauko tohotuksille ja voin vastata sinulle.
Jos se hylkäävä päätös on 90 ¬, niin siihen otan osaa kyllä mutta en tietenkään ole valmis maksamaan koko summaa. Muuten en nyt ennätä paneutua asiaan enkä aio tehdä valitusta, koska minulla ei ole lapsia enkä ole mitenkään sidoksissa kouluasioihin. Halusin vain omalta osaltani herätellä päättäjiä ajattelemaan lasten ja nuorten kohdalla muutakin kuin rahaa, ja sen aioin aina tehdä, kun tulee tilaisuus. Haluan ja uskon, että jossain vaiheessa joku päättäjistä alkaa ajatella pitemmälle päätösten seurauksia ja
tekee vapaaehtoisesti päätöksiä lasten ja nuorten hyväksi. Pakollahan ne harvoin onnistuvat, yleensä riitautuvat ja mutkistuvat ja pysyvät yhä lujemmin entisellään, jos on kysymys politiikasta. Minua on aikoinaan pyydetty moneenkin puolueeseen ehdokkaaksi, mutta olen todella halunnut säilyttää oman ajatuksen vapauteni, mutta olen kaikissa töissäni koko ajan pyrkinyt parantamaan lasten ja nuorten asioita ja niin aioin tehdä edelleenkin enkä halua tulla leimatuksi johonkin projektiin, koska sen
jälkeen on huomattavasti vaikeampi saada uskottavuutta vastapuolen leirissä. Minulla on paljon päättäjätuttuja eri puolueistakin, joten kyllä keskustelen
asiasta aina tilaisuuden tullen.
Mutta luulen, että koulujen lakkauttaminen koskee henkilökohtaisesti sinun perhettäsi, joten sinulla on oikeus ja pitääkin puuttua päätökseen. Yksikin valitus kaataa päätöksen niin kuin Haminassa Aune Mänttäri koko Tervasaaren rakentamisen. Sinänsä ihan hyvä aikalisä ajatteluun. Siis toivon, että teet sen valituksen ja ainakin viivästytät ratkaisua eli asiaa tutkittaisiin paremmin ja lisäajan kanssa. En ymmärrä, että taloutta hoidetaan koko ajan ottamalla pois. Lisäämällähän rahaa tulisi lisää eli esim. Koivulaan voisi hyvinkin kehittää matkailua ja rakentaa asuntoja jokivarteen, tulisi rahaa kaupungille ja lisää lapsia kouluunkin eli tulevaisuudessa tuottava kaupunginosa ja lapset turvallisesti omassa koulussa, ainakin 1-3 luokat, ehkä 4. luokkakin. Jos tulee pitkä matka, niin kuljetus pitäisi olla mahdollisimman läheltä kotia niin kuin Yhdysvalloissa ihan lapsen henkilökohtaisen turvallisuuden takia. Entä bussi- ja taksimatka? Eipä päättäjät ole tulleet ajatelleeksi jatkavia hinnannousuja ja mahdollisia onnettomuuksia vrt. juuri tapahtunut koululaisbussionnettomuus Sveitsissä.
Mielestäni pitäisi vaatia eri ratkaisujen laskelmia esim. 10 vuodeksi eteenpäin. Opettajien virkojen pelastaminen ei saisi olla lapsiperheitten asia vaan lakkautettaisiin vain ne, joiden kustannukset nousevat yli koulukyyditysten. 60-luvun lopussa oli paljon siirto-opettajia, joilla tarjottiin virka muualta, jos oma lakkautettiin. Helsingin seudulle tuli
runsaasti maalta uusia opettajia. Kotkassakin virkoja hoitaa epäpätevät sijaiset. Miksei lakkautettavien virkojen opettajia siirretä niihin? Myös sellainen ajatus, että vanhemmat yhteistuumin osallistuisivat koulunkorjaamistalkoisiin, ei rahallisesti vaan tekemällä, voisi pelastaa paljonkin. Käsittääkseni Espoossa yksi koulu on niin pelastettu ja samalla
koulusta tehty alueen yhteinen - olohuone - ja toimintatila. Ensimmäiset suomalaiset kansakoulut on rakennuttu talkoovoimin kylän maan- ja metsänomistajien lahjoitusten varassa ja ylläpidetty myös talkoovoimin siivouksineen ja omien eväitten kanssa eikä aikaa ole kulunut kuin pari sukupolvea. Omien lasten eteen vaivannäkeminen saisi tulla muotiin, vaikken minä nyt missään tapauksessa ajattele, että koulut jäisivät vanhempien vastuulle. Koska ja kun peruskoulu on laissa säädetty, niin siitä täytyy valtion ja kuntien huolehtia. Hienot välineet eivät todellakaan ole merkityksellisiä esi- ja alakoulussa, vaan vasta myöhemmin. Pisan tutkimus saa päättäjät vääriin unelmiin. Henkisessä hyvinvoinnissa suomalainen lapsi on vasta n 25. sijalla Pisan tutkimuksiin osallistuvien maitten joukossa.
Aika paha, mutta siitähän ei puhuta!
Ystävällisin terveisin ja hyvää viikonloppua toivottaen
Marita Hauhia