Oon tämän ystävän kanssa tuntenut vasta 1-2 vuotta, mutta meistä on tullut aika läheisiä. Itse olin sairastanut anoreksiaa, bulimiaa ja bediä vuorotellen noin neljä vuotta. Tällä hetkellä olen normaalipainoinen painoindeksin mukaan, mutta anorektiset ajatukset pyörivät mielessä koko ajan ja yritän laihduttaa kunnes sorrun ahmimaan, mutta en enää oksentele.
Ongelma on nyt siis, että tämä paras ystäväni on alkanut laihduttamaan. On aina ollut laiha, mutta nyt laihtunut luurankoa muistuttavaksi ja pitää itseään lihavana ja rumana. Tekee kuulemma joka ilta 200 vatsalihasta, jos jää välistä niin on maailmanloppu ja pitää tehdä triplasti seuraavan kerran sekä käy lenkillä. Ei syö enää paljoa, herkkuihin ei koske lainkaan. Epäilen, että kaveri on itse sairastunut anoreksiaan muttei ymmärrä sitä.
Tunnen ihan valtavaa syyllisyyttä, sillä olen varmaan puheillani itse tämän aiheuttanut. Kerroin kaveristani psykologilleni ja lupasi kertoa terkkarille eikä mainitse nimeäni. Haluan vain kaverilleni apua, mutta pelottaa että mitä tapahtuu jos hän jostain saa tietää että minä olen siitä sanonut. Itken ihan jatkuvasti, sillä en kestä ajatusta, että on minun syyni että kaveri joutuu tähän helvettiin josta ei pääse pois. Miten saisin tämän syyllisyyden pois niskoiltani? En ole halunnut sairastuttaa ketään toista.
Ongelma on nyt siis, että tämä paras ystäväni on alkanut laihduttamaan. On aina ollut laiha, mutta nyt laihtunut luurankoa muistuttavaksi ja pitää itseään lihavana ja rumana. Tekee kuulemma joka ilta 200 vatsalihasta, jos jää välistä niin on maailmanloppu ja pitää tehdä triplasti seuraavan kerran sekä käy lenkillä. Ei syö enää paljoa, herkkuihin ei koske lainkaan. Epäilen, että kaveri on itse sairastunut anoreksiaan muttei ymmärrä sitä.
Tunnen ihan valtavaa syyllisyyttä, sillä olen varmaan puheillani itse tämän aiheuttanut. Kerroin kaveristani psykologilleni ja lupasi kertoa terkkarille eikä mainitse nimeäni. Haluan vain kaverilleni apua, mutta pelottaa että mitä tapahtuu jos hän jostain saa tietää että minä olen siitä sanonut. Itken ihan jatkuvasti, sillä en kestä ajatusta, että on minun syyni että kaveri joutuu tähän helvettiin josta ei pääse pois. Miten saisin tämän syyllisyyden pois niskoiltani? En ole halunnut sairastuttaa ketään toista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voi sinua! Tosi mahtavaa, että välität ystävästäsi noin paljon. Itse uskon, että vaikka hän olisi vaikutteita sinusta ottanut, tekevät kaikki silti omat päätöksensä ja anoreksia on muutenkin niin paljon syvempi psyykkinen sairaus eikä vain halua olla "vähän laihempi". Niinkun varmasti itsekin sen tiedät :). Että luultavasti ystäväsi laihdutusjutut liittyvät joihinkin muihin ongelmiin, joita hänellä on.
Minusta syy ei todellakaan ole sinun! Ja mahtavaa, että hankit hänelle jo apua :) Joskus ystäväsi tulee arvostamaan sitä todella paljon. Tsemppiä sulle!
Älä syytä itseäsi, ei ystäväsi sairastuminen ole sinun syysi! Hänellä on varmasti vain joku toinen ongelma elämässään, johon hän reagoi syömättömyydellä. Hienoa, että välität ystävästäsi noin paljon ja haluat tukea häntä. Moni nimittäin tekee niin, että saatuaan tietää ystävänsä syömishäiriöstä, hylkää tämän, tai ainakin alkaa välttelemään. Itselläni on tästä omakohtaista kokemusta.
Toivottavasti ystäväsi saa apua ja ottaa sen vastaan. Voimia sinulle! Olet varmasti ihana ihminen! :)
https://docs.google.com/spreadsheet/viewform?pli=1&formkey=dFVGUkRVcndMMHVHV2NQaF9PS0h2MXc6MQ#gid=0 olkaa kilttejä ja vastatkaa tähän kyselyyn, kaikki vastaukset anonyymejä ja tuloksia käsitellään lukion terveystiedon kurssilla
jooo,kuten edellä jo sanoivatkin, et ole voinut aiheuttaa yksistään jutuillasi toiselle noin vakavaa sairautta.Tuollainen vaatii jo muutakin tekijöitä kuin yhden ihmisen puheet.Joten, huoli pois, ei ole sinun syysi.Ja hienoa että olet jo hankkinut hänelle apua.Jossain vaiheessa varmasti arvostaa ja voit omien kokemusten kautta tukea toista.Tsemppiä:)
Älä missään nimessä syytä itseäsi!
Onko kaverisi muuten muuttunut kuin tuo laihdutus asia? Jos hän tuntee olonsa huono.osaiseksi seurassasi, jos olet hoikempi kuin hän? koita puhua hänen kanssaan, kysele reilusti asiasta.
Huomenta...
Hyvä, kun hankit hänelle apua !
Syyllisyys pois, keskitä voimat tukemiseen; kyllä tästä selvitään !
Pidä itsestäsi huolta, olet esimerkkinä, toipuminen on mahdollista !
Aiheuta minullekin anoreksia niin olen kiitollinen.
Hmm. Sanoit ystäväsi olleen aina laiha. Entäs jos hänellä on ollutkin syömishäiriötä jo aiemmin? Jos nyt vasta tilanne on riistäytynyt käsistä. Et voi syyttää asiasta itseäsi. Luulisi ystäväsi puheistasi ymmärtäneen minkälaista tuskaa olet läpikäynyt. Tuskinpa kukaan tahtoo syömishäiriöiseksi puheiden perusteella. Hienoa että puutuit kuitenkin tilanteeseen. Toivottavasti terkkari voi auttaa ystävääsi!
Hei täällä alkuperäinen kirjoittaja!
Ystäväni ei vaikuta mitenkään masentuneelta tms. Tosin hän usein helposti alkaa häpeämään, jos muka "nolaa" itsensä. Ystävä tosiaan on aina ollut laiha, mutta niin on hänen koko perheensäkin joten varmaan liittyy geeneihin ja kotiruokavalioon. Hän on reilusti laihempi kuin minä. Ystäväni ei tiedä, että olen itse sairastanut syömishäiriötä, joten en tiedä ymmärtääkö että minun puheideni takana oli tämä anoreksiahirviö. Eniten tässä vaivaa itseni kannalta se, että alan tuntea itseni taas läskiksi hänen puheidensa takia ja pelkään, että sairastun itse uudelleen. Pitäisikö minun puhua ystävälleni, että olen sairastanut anoreksiaa ja varoitella että ei pitäisi lähteä sille polulle, jos vielä voi kääntyä takaisin?
Heips :)
Voi olla ihan hyvä idea kertoa et olet sairastanut anoreksiaa. Jää sinun päätettäväksi miten sen teet, itselläni vois olla aika kova paikka jos oisin sinun housuissas.. Saisit kuitenkin rauhan itselles ja ehkäpä kaverilleskin, jos puhuisitte yhdessä asiasta. Tsemppiä iha hirmusesti jos päätät kertoa! Kaikkee hyvää teille molemmille.
-syömishäiriö since 2005-