Olemme keski-ikäinen pariskunta, jotka omistamme yhdessä vain yhteisen asuntomme. Yhteinen lapsemme tarvitsee asuntolainalleen meidät takaajiksi. Asuntomme kiinnitykset kyllä riittävät hyvin puuttuvan summan vakuuksiksi takuisiin, mutta jos kävisi oikein hullusti vaikkapa sairauden, tai muun katastrofin tähden, niin olisimme pahimmassa tapauksessa kaikki taivasalla. Siksi kysyn, että kannattaisiko pankin kanssa neuvvotella seuraavanlaisesta vaihtoehdosta:
Puolisollani on osuus isänsä kuoleman jälkeiseen jakamattomaan kuolinpesään, joka on velaton ja käyvältä arvoltaan puolisoni osuus siitä on arvokkaampi, kuin yhteinen asuntomme. Mielestäni olisi meidän kaikkien kannalta turvallisempaa, että puolisoni voisi taata perintöosuudellaan ainakin puolet noista puuttuvista vakuuksista ja minä tasapuolisuuden nimissä oman osuuteni yhteisestä asunnostamme. Näin minullakin olisi jonkinlainen mahdollisuus katastrofitilanteessa ostaa oma osuuteni yhteisestä asunnostamme takaisin. Hullu kysymys, mutta tyhmälle köyhälle tärkeä.
Puolisollani on osuus isänsä kuoleman jälkeiseen jakamattomaan kuolinpesään, joka on velaton ja käyvältä arvoltaan puolisoni osuus siitä on arvokkaampi, kuin yhteinen asuntomme. Mielestäni olisi meidän kaikkien kannalta turvallisempaa, että puolisoni voisi taata perintöosuudellaan ainakin puolet noista puuttuvista vakuuksista ja minä tasapuolisuuden nimissä oman osuuteni yhteisestä asunnostamme. Näin minullakin olisi jonkinlainen mahdollisuus katastrofitilanteessa ostaa oma osuuteni yhteisestä asunnostamme takaisin. Hullu kysymys, mutta tyhmälle köyhälle tärkeä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No, vain pankista kysymällähän tuo mahdollisuus selviää, mutta epäilen onnistuuko järjestely pankissa ja vaatii muisen jakamattoman pesän osakkaiden hyväksynnän.
En ole pitkiin aikoihin touhuillut lainoilla/panttikoírjoilla, mutta käsittääkseni talonne kiinnittämiseen pitää olla molempien omistajien suostumus. Panttikirjojen arvona voi olla talonne puolikas, mutta epäilen kohdistuisiko se oikeasti vain sinun puolikkaaseesi. Se kuvaamasi katastrofi voisi silti pahimmillaan toteutua niin, että valkoja myy puolet talosta eniten tarjoavalle vieraalle ja siitä seuraisi ennenpitkää yhteisomistuksen purku jne.
Riski ei ehkä oleellisesti kasva, vaikka panttaatte talosta tarvittavan osuuden.
Ei kai teidän omaa asuntoanne tarvitse pantiksi antaa pojan asuntolainaan? Pojan asunto kattanee n. 70-80% ja lopulle sitten annatte henkilötakauksen. Luulisi riittävän jos teillä säännöllisiä tuloja ja muutenkin talous kunnossa.
Mukava olisi, jos henkilötakaukset riittäisivät. Kiitos vinkistä, tuota aionkin kysyä, sillä talous on kunnossa, vaikka ei käteisvaroja paljonkaan. Autolainaamme, joka oli pienehkö, pankki kuitenkin veti heti esiin asuntomme kiinnitykset. Olikohan niin, että lainakulut näin olivat pienemmät. Sen auton olemme jo maksaneet, mutta joutuisimmeko maksamaan kenties jotain ylimääräisiä kuluja pankille tässä tilanteessa pelkkinä nimi,ts. henkilötakaajina? Mieluummin maksaisin hieman lisäkuluja takausosuudestani, kuin panttaisin katon päämme päältä.
Valtion takaus ensiasunnon ostajalle on paras vaihtoehto. Puuttuvasta takaussummasta se maksetaan kertaeränä. Takausmaksu on 2,5%ia puuttuvista vakuuksista. 100 000/nen. lainan puuttuva osuus n. 20 ,000 euroa. Vakuusmaksu n. 2500 euroa. Ei tarvitse antaa asunnon kiinnityksiä pankille. Poika ei näin ole riippuvainen vanhemmistaan, eikä pankilla mitään nokankoputtamista vanhempien asunnon kiinnityksiin.
Mitä jakamattoman kuolinpesän omaisuuteen tulee, niin sillähän ei kukaan voi taata kenenkään lainoja ennen ositusta. Jos ositus taas tehtäisiin, niin leski menettäisi hallintaoikeutensa taloonsa ja pahimmassa tapauksessa joutuisi mierontielle.