Ollaan nuorempi pariskunta(minä 24 ja emäntä 20 vuotta) suhde on vankalla pohjalla.. pystytään ratkomaan yksissä tuumin ongelmat sekä jutteleen mieltä askarruttavista asioista.. sekä ensimmäinen lapsi tulossa tuossa lokakuun aikoihin.
mutta probleema on se että kun emäntä sai tietää raskaudesta jäi sänkyhommat TODELLA vähäselle..
ennen pöllytettiin lakanoita lähes joka päivä ja vähintään 2 tuntia kerralla.. mutta nyt tilanne on että viimekertasesta kulunu jo noin kuukausi ja sitä ennen oli vierähtäny 2,5 viikkoa.
tottakai koittanu jutella asiasta johon emäntä on sanonu että on energian puutetta.. jonka tottakai ymmärrän tuossa tilassa ja sen takia oon koittanu olla painostamatta..
mutta samalla paineet kasvaa ja mielentila heittelehtii jo itselläkin..
neuvontaa kaipais itseäni viisaammilta mitä tilanteelle voi tehdä..
mutta probleema on se että kun emäntä sai tietää raskaudesta jäi sänkyhommat TODELLA vähäselle..
ennen pöllytettiin lakanoita lähes joka päivä ja vähintään 2 tuntia kerralla.. mutta nyt tilanne on että viimekertasesta kulunu jo noin kuukausi ja sitä ennen oli vierähtäny 2,5 viikkoa.
tottakai koittanu jutella asiasta johon emäntä on sanonu että on energian puutetta.. jonka tottakai ymmärrän tuossa tilassa ja sen takia oon koittanu olla painostamatta..
mutta samalla paineet kasvaa ja mielentila heittelehtii jo itselläkin..
neuvontaa kaipais itseäni viisaammilta mitä tilanteelle voi tehdä..
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sinun pitää ymmärtää vaimoasi, teillä on kohta lapsi, hänen kehonsa on muuttunut ja tulee muuttumaan ja halut on luonnollisestikin vähentyneet. Niin käy todella usein meille raskaana oleville/synnyttäneille naisille, energiaa nyt ei vain riitä odottamisen ja synnytyksen jälkeen kasvattamisen ohella seksin harrastamiseen. Sinä saat luvan hyväksyä sen sillä vaimollasi on oikeus olla haluamatta panna!
täsmennyksenä-> kuten tuossa mainitsin olen yrttiäny olla painostamatta emäntääni sänkyhommiin.. syynä nimenomaan noi kehon muutokset sekä energianpuute.. joten en kaivannut mitään moraalisaarnaa naisen oikeudesta olla panematta.
se mitä kysyin oli neuvoja seksielämän vauhdittamisesta raskaudesta huolimatta..
kuitenkin samankaltasia raskausajan "pakkoselibaatissa" olevia kohtalotovereita riittää enkä siitä syystä ole varmasti ainut joka pähkäilee kysymyksen kanssa..
mutta jos mitään ei ole tehtävissä niin tyydyn sitten siihen mitä saan.
ei seksinpuute maailmaa kaada mutta eipä tämä kyllä kivaakaan ole.
Moi
en tiedä voiko sitä vauhdittaa, mutt uskon että vaimosi arvostaa ettet painosta millään tapaan. Huomioi hellyydellä.läheisyydellä ja läsnäololla...uskon että se kantaa hedelmää teille pidemmässä juoksussa....
tämä oli itsestään selvyys mutta samalla myös todella viisaasti tokastu..
luottamus avoimuus/suora puhe ja rakkaus.. näistähän se hyvä parisuhde koostuu.
Komppaan edellistä kirjoittajaa!
Itse synnytän myös esikoiseni lokakuussa eli samoilla raskausviikoilla mennnään vaimosi kanssa.. minulle raskaus on saanut hirveät himot aikaan.. meillä peitto heiluu joka päivä, vähintään kerran. Orgasmit ihan eri luokkaa kuin ennen ;))
FAKTA NYT VAAN ON SE, ETTÄ NAISTA "KIINNOSTAA" SEKSI TASAN SIIHEN ASTI, ETTÄ ON SAATU KERSAT ALULLE. KUN KAKARAT ON TEHTAILTU, NAINEN VOI HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA UNOHTAA MIEHENSÄ JA KESKITTYÄ OLENNAISEEN, ELI PERSEEN LEVENTÄMISEEN SOFFALLA HERKKUJA MÄSSÄILLEN.
Kyllä naisia kiinnostaa seksi jos ne itsekin saa siitä jotain. Jos nainen ei anna, katsokaa peiliin. 20-vuotias nainen on niin nuori vielä, että voi miettiä että mihin tuli oikein alettua. Ihan iian nuori äidiksi. 15-vuotta olisi saanut nähdä ja kokea vielä, mutta ei, virheen meni ja teki:(
Ja kaikippe "peitonheiluttelijoille" tiedoksi, että ei se heiluttelun määrä vaan se, miten peittoa heiluttaa;) Monelle seksi on suorite!
Toki emäntä painiskelee tuon ikäkysymys asian kanssa ja olen tuota kysynytkin onko tullu katumusta.. vastasi että on sulateltavaa kun on alkanu tajuamaan mihin on ryhtyny..
samanlaiset kysymykset oli myös omassa päässä.. mutta samalla tuli mietittyä "millonkas niitä lapsia tehdään ellei nyt?"
ei tuo muksu kuitenkaan automaattinen kielto ole kaiken kivan tekemiselle.
tossa peitonheiluttamisessa olen samaa mieltä.. laatu korvaa määrän :D joten kannattaa loppuelämän "vakipano" valita huolella.
HMHMMMMMM olet oikeassa, seksi on läheisyyttä eikä pelkkää toimintaa, eikös seksin tärkein "vehje" ole aivot
Tuossa vaiheessa raskautta minulla ainakin oli vielä halut tipotiessään, eipä meilläkään pahemmin peittoa heiluteltu. Suunnilleen raskauden puolivälissä minulla alkoi odotuksessa se todellinen kiimavaihe, silloin naitiin, useastikkin päivässä. Tuolloin sain myös elämäni ensimmäisen orgasmini yhdynnässä, voih sitä tunnetta :) Myös ennen todellinen hyi yök anaaliseksi astui kuvioihin, sitäkin tuli harrastettua melko useasti. Raskauden jälkeen taas en ole anaaliseksiä halunnut kokeilla, tiedä sitten mistä johtuu, mutta raskausaikana tuo tuntui niiiiin mahtavan hyvälle.
Täällä ollaan rv 10 0 ja voin sanoa ettei tee niin yhtään mieli.. Okei, olen saanut kärsiä pahoinvoinnista oikein huolella (tiputuksessakin sain kunnian olla), koko ajan nukuttaa ja energiaa ei todellakaan ole ylimääräistä. Itseäni harmittaa että ei tee mieli. :/ Olen meinaan huomannut että suhteemme rakoilee tämän asian vuoksi. En saa huomiota, en haleja en pusuja ihan kuin mua rangaistais.. Tai ehkä rangaistaankin... Koska en anna... Toivottavasti huono olo loppuu pian ja voimme yrittää korjata about kk kestäneen selibaatin.. Toivon sinulle SmurffI kärsivällisyyttä.. Mikäli suhteenne muuten ok, pystytte keskustelemaan jnejne niin kaikki enemmän kuin kunnossa... Verrattuna meikäläisen suhteeseen.. :( Meillä kun ei keskustella... Mistään... Rakasta naistasi ja ole tukena.. Sitä se nainen tarvii.. Tsemppiä!!!
kiitokset rohkasevista sanoista love_is_red mutta täällä on tilanne suurinpiirtein samanlainen.. ainoalla erolla ettei emäntä edes jaa hellyydenosotuksia enään ellei lasketa jotain epämääräsiä tökkäyksiä sormella tai jalalla.. itse koitin tota paikata mutta oon nyt jättäny pois kun tuntuu että jos edes otan vyötäröstä kiinni ja koitan halata takaapäin niin pelkästään ärsytän.. tuntuu että on jonkinlainen muuri välissä..
oon nyt harhaajohtavasti antanu ihmisten puhua nimellä "vaimo" mutta totuus on siinä ettei kerenny olemaan seurustelua kuin sen 1kk ennenkun raskaus tuli ilmi (pidempi aikasia kavereita kuitenkin ollaan ja selvennykseksi että raskausviikolla 18 mennään).. joten ei edes asuta samassa osotteessa (vielä)..
mutta asiaan takasin..
tänään sitten räisky.. oltiin appivanhempien asunnolla.. minä olen auttamassa puuhommissa ja emäntä keittiössä.. sieltä kun päästiin ja oltiin tavarat saatu purettua ja emäntä alko siinä tiskaileen koitin mennä avuksi mutta tämä tiuskas "kyllä minä nämä saan hoidettua".. kyselin sitten että mikä hänellä on niin ilmotti suureen ääneen että häntä ketuttaa.. koitin kysellä että mikä häntä ketuttaa niin vastauksena tuli "kaikki".. uudestaan koitin kysellä että mikä hänellä on niin ääni koveni "KETUTTAA!" päätin sitten vähin äänin pakata tavarani ja lähdin omaan asuntooni..
ajattelin että kenties kaipaa omaa rauhaa kun kuitenkin sen 1kk olen hänen asunnossa ollu..
mutta sittenkin en voi olla pähkäilemättä kestääkö suhde siihen asti että lapsi on maailmassa.
näin tämä ei voi ainakaan jatkua.
siis
"oltiin VIIKONLOPPU appivanhempien asunnolla"
Seksihän on lisääntymiseen tähtäävää himoa. Ihan selvä asia. Jotkut naiset vaan tulee munahaukoiksi paksuna ollessaa.