Mikä mahtaa olla peliteorian rooli suomalaisessa yhteiskuntatieteen kentässä, sovelletaanko sitä jossain vai eikö sitä käytetä ollenkaan? Muistan kerran kuulleeni, että esim. suomalainen politologia ei hyödynnä peliteoriaa ollenkaan. Jos asia pitää paikkansa, kuuluu kysymys, miksi ihmeessä. Onko akatemiassa tapahtunut jonkinlainen suuri vallankumous, joka on todistanut peliteorian täysin turhaksi, vai onko kyse siitä, että suomalainen yhteiskunnan tutkimus on jäljessä muita maita? Haluaisin kysymykselleni fiksun ja rationaalisen vastauksen. En ole vielä sellaista tähän asti saanut, joten päätin esittää kysymykseni nyt täällä, Suomi24:sen palstalla.
PS Olen kyllä tietoinen siitä, että on olemassa esim. taloustieteiden oppikirjoja, joissa saatetaan jossain tietyssä kontekstissa käyttää esimerkkinä vaikkapa vangin dilemaa, mutta nuo kyseiset demonstraatiot ovat lähempänä älyllistä harjoitusta kuin todellista, maailman ymmärtämiseen pyrkivää peliteoriaa.
PS Olen kyllä tietoinen siitä, että on olemassa esim. taloustieteiden oppikirjoja, joissa saatetaan jossain tietyssä kontekstissa käyttää esimerkkinä vaikkapa vangin dilemaa, mutta nuo kyseiset demonstraatiot ovat lähempänä älyllistä harjoitusta kuin todellista, maailman ymmärtämiseen pyrkivää peliteoriaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ne, jotka Suomessa hakeutuvat opiskelemaan yhteiskuntatieteitä, ovat pääsääntöisesti matemaattisesti lahjattomia, mikä luonnollisesti näkyy peliteoreettisen lähestymistavan vähäisyytenä tai olemattomuutena.
"Ne, jotka Suomessa hakeutuvat opiskelemaan yhteiskuntatieteitä, ovat pääsääntöisesti matemaattisesti lahjattomia,"
Onko asia todellakin noin?
Muuten useimmat heistä hakeutuisivat opiskelemaan jotain järkevämpää. Kansantaloustieteessä matematiikkaa toki tarvitaan.