Kun olin kutos luokalla olin aivan yksin. Yks mun luokkalainen Jutta tuli pyytämään mua leikkii kirkonrottaa ja menin mukaan. parin viikon päästä olin kuin heidän ystävänsä. Minut kutsuttiin synttäreille ja pikkujoulu bileisiin. Siihen se sitten jäi Heidi ja hänen porukkansa olivat kertoneet muke että olisin häirinnyt heitä. Ope pyysi mut juttelemaan käytävälle. Hän sanoi: "Jätä Heidi ja hänen porukkansa rauhaan ja etsi toisia ystäviä."
Muistan tämän vieläkin. Menin välkäksi itkemään vessaan. Luulin että he olisivat ystäviä, mutta olin väärässä. Oliko opettaja oikeassa että mun ois pitä hakee muita ystäviä ja miksi he sitten olivat "ystäviä" jos he inhosivat mua?
Muistan tämän vieläkin. Menin välkäksi itkemään vessaan. Luulin että he olisivat ystäviä, mutta olin väärässä. Oliko opettaja oikeassa että mun ois pitä hakee muita ystäviä ja miksi he sitten olivat "ystäviä" jos he inhosivat mua?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tosi inhottavaa kyl. Mun luokal on nyt yks Jutta. Ehkä sä olit niitte mielest eka iha kiva mut sit et enää. Minust ois ollu parempi jos ne ois sanoneet sulle eikä opelle.
Ei kiva. Eihä opettajan pitäis noi sanoo. Ja jos niit muka häiritsi noi paljon sun olemassa olos nii voi voi. Meil sanottii jos joku on yksin niin piti mennä puhumaan tai jotain.... Voimia!