Onko kukaan asentanut ILP:n siten, että kuumakaasulinja menee ensin levylämmönvaihtimelle ja siitä paluu sitten sisäyksikölle ? Nestelinja normaalisti sisäyksiköltä ulkoyksikölle.
Jos on, niin tarvitseeko siirtää mitään sisäyksikön lämpötila-antureita ?
Saisi halvalla lattialämmitykseen siirrettyä tehoa ja rippeet sisäyksikölle. Sisäyksikkö hoitaisi edelleen lämpötilasäädön.
Levarin koko tietenkin ratkaiseva, levari tulisi lattialämmityksen paluukiertoon
Jos on, niin tarvitseeko siirtää mitään sisäyksikön lämpötila-antureita ?
Saisi halvalla lattialämmitykseen siirrettyä tehoa ja rippeet sisäyksikölle. Sisäyksikkö hoitaisi edelleen lämpötilasäädön.
Levarin koko tietenkin ratkaiseva, levari tulisi lattialämmityksen paluukiertoon
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuumakaasulinjassa vaarana on kylmäaineen nesteytyminen ennen sisäyksikköä lämmönvaihtimessa jolloin sisäyksikön teho laskee radikaalisti. Lisäksi pakkasilla tulistustehoa on saatavilla rajoitetetusti varsinkin jos laite on kapillaarisyöttöinen joten jokakelin mitoitusta ei oikein saa. Eli käytännössä tulee haittaa jos omaa säätöjärjestelmää ei ole.
Lähes ilmaista tehoa on saatavissa nestelinjan alijäähdytyksestä, mutta kylmäainetäytöstä on lisättävä lämmönvaihtimen kylmäainepuolen tilavuuden verran. Lisäksi tuo nestelinjan alijäähdytys ei sotke koneen omaa säätöä juurikaan. Oletuksena tietysti, että lattialämmityksen paluuvesi on kylmempää kuin nestelinjan paaluu. Saattaisi vaatia oman kierron.
Niin, vai oliko tarkoitus ettei sisäyksiköllä lämmitetä, silloin anturit levariin ja sisäyksikkö toimii vain alijäähdyttimenä.
Tarkoitus oli nimenomaan niin, että sisäyksikkö toimisi alijäähdyttimenä ja sisäyksikön imuilman lämpötilan mukaan ajettaisiin tehoja eli ihan normaaliin tapaan. Eli eikö tässä tapauksessa riitä kuumakaasu lt siirto levariin, imuilma jäisi sisäyksikköön ?
Joo, sisäyksikön kennoanturi levariin ja sisäilman lämpöanturi sinne missä tavoitelämpö on parhaiten saatavilla sopivalla hystereesillä.
On erittäin tärkeää varmistaa, ettei vedenkierto pääse missään tapauksessa pysähtymään sulatuksen aikana koska levarista revitään useampi kilowatti ulkokennon sulattamiseen. Jos vedenkierto on pysähtynyt niin levari jäätyy , sanoo poks ja aineet tulee ulos vesikierron varoventtiilistä, jonka jälkeen kylmäpuoli hörppää kompuran avustuksella vettä jolloin koko lämpöpumppujärjestelmä on vainaa kun kosteutta ei saa pois kylmäpuolen järjestelmästä kun se sekoittuu esteriöljyyn.
Ok, kiitoksia paljon tiedoista. Kiertovesipumppu on mulla aina päällä ja pysähtynyt vain sähkökatkoissa, jolloin tietysti ILP:kin on seis. Sama probleemahan on kaupallisissa VILP:ssä, joissa on lämmönluovutus veteen hoidettu putki- tai levylämmönvaihtimella.
Teimme muutama vuosi sitten 600 neliöisen varastohallin lattialämmityksen ilmalämpöpumpun ulkoyksiköistä ja levylämmönvaihtimista. Säätöjäsjestelmän ja sulatusautomatiikan rakentelimme itse, pienen " viilailun" jälkeen systeemi on pelannut erinomaisesti. Lattiakiertoon laitoimme etyleeniglykolin, lämmönsiirtokyky on aavistuksen heikompi mutta ei jäädy jos sattuu vaikka kiertovesipumppu simahtamaan.
Kyllä vain. Vesikierto sopii erinomaisesti varsinkin ylläpitolämmitykseen jolloin varaston/huoneen lämmön voi pudottaa hyvinkin alas ilman, että tulee ulkoyksikön sulatusongelmia joita väkisinkin tulee ilma/ilma laitteilla alle 15 asteen ylläpitolämpötiloissa.
Glygolia en kyllä laittaisi mielellään kiertoon, jäätymisen voi hoitaa automaation kautta toisinkin.
Jos on patterilämmitys niin ilma/ilma lämpimiin tiloihin ja ylläpito(esim autotalli) ilma/vesi lämmöntuoton kautta, silloin COP on paras. Lattialämmitys antaa sitten jo paljon enemmän valinnan vapautta.
Etyleeniglykoliin oli toinenkin syy, Hallia ei tarvitse lämmittää, jos halli jää tyhjilleen. Lattialämmitysjärjestelmän tyhjentäminen kun on hieman työlästä, melkein 2 km putkea betonissa.