Nukutteko päiväunia?

Ei ei ei, kahdeksan kertaa ei. En nuku Koskaan päivällä.
Se ei sovi minulle laisinkaan. Pää tulee kipiäksi, enkä herää kunnolla koko iltana.
Joskus oon nukahtanut vahingossa, kun oon mennyt kirjaa lukemaan ja kolmasti kiroan, kun siitä sitten herään. Olo on kuin tyhjiöpakkauksessa, umpipäänä.

Nukun yön tooooosi sikeästi, n 6 tuntia ja se on siinä sitten.
Kuulemma päiväunetkin oon lopettanut ihan pienenä vauvana.
Kyllästyivät yrittämään minua nukkumaan ja luopuivat siitä hyvin aikaisin.

Vanhin poikani on tullut minuun, häntäkään en kertakaikkisesti saanut kirveelläkään nukkumaan päivällä.

Nukun, olen aina nukkunut. Kotiäitinä nukuin lasten kanssa päikkärit ja nyt vanhemmiten puolison kanssa köllötellään sekä lauantaina että sunnuntaina sellaiset puolen tunnin tirsat. Ja ollaan virkeitä!

En nuku.
Vuorotyössä ollessani joskus yritin nukkua varastoon. Kolminkertainenkaan nukahtamislääkeannos ei tehonnut yhtään...
Nyt eläkeukkona nukun nukahtamispillerin puolikaalla neljä, joskus viisikin tuntia. Sen jälkeen turha yrittääkään. Joskus harvoin otan sitten toisen puolikaan ja nukun sillä ehkä kolme tuntia lisää.
Joskus iltasella nukuttaa niin maan vietävästi. 10 minuuttia sängyssä tai sohvalla silmät kiinni niin siihen se väsy loppuu.
Sitten haudassa on aikaa nukkua pitempäänkin... Olen muistavinani siltäkin ajalta jotakin, mutta saattaa se olla unta tai muuta harhaakin... Tiedäpä näistä...

Otan päikkärit ruokailun jälkeen päivittäin n.20-30 min. En nuku kunnolla, vaan ruumis lepää rentona ja mieli keskittyy hengityksen ja sydämen tahtiin.
Muutama vuosi sitten nukuin kunnolla päkkäreissä, kun oli silloin raskas työ. Joskus venähti kahteen tuntiin. Ei ollut kivaa. Se kostautui monissa eri asioissa.

Mie nukun 3 - 4 tuntia päivisin. Sitten kun herää, on tosi virkeä olo. Illalla sitten
kymmenen maissa tutilullaa ja aamulla yhdeksältä nousen. Jospa sitä sais
vähän otettua ennakkoa ikiunista. :)

Olen nukkunut aina kun se on ollut mahdollista.

Haalaritöissä minulla oli eväät mukana. Silloisesta tunnin ruokatunnista ehti koisimaan 50-minuuttia.
Oli pahuksen piristävää.

Valkokaulusvuodet olivat yhtä helvettiä koska koisimismahdollisuutta ei ollut.

Jo työttömyysjaksojen aikana pystyin palaamaan tuohon terveelliseen tapaan.
Nyt eläkeläisenä urvahdan aina lounaan jälkeen vajaan tunnin.

lisääntyy se väsyminen iän myötä.
Ja muistikin näyttää heikkenevän :).
Tarkistin juuri veroilmotuksen, vaan oli pirunmoinen etsiminen, ennen kun löysin sen esitäytetyn.
Ei niin väliä, vaikka ei olisi löytynytkään. Olivat panneet kaksi reilun tonnin lisäverolappua. Kai täällä joku vahingoniloinen on, joka saa tuosta löydöksestä iloa tähän koleaan kevätpäivään.
Mutta ei auta, saappaat jalkaan ja töppöstä toisen eteen. Elämä on lyhyt, varsinkin jäljellä oleva elämä. Ei ehdi nyt päiväunille.
Unista puheenollen, viime yönä keskustelin unessa jonkun kanssa Alvar Aallosta.
Unessa se onnistuu, hereillä ollessa en tiedä siitä herrasta kun nimen.

En nuku päiväunia. Menen ajoissa nukkumaan n.klo 22 ja herään 5-6. Yöt nukun hyvin ja joskus päivällä unettaisi, mutta ei ole mahdollisuutta päippäreihin kun oon töissä.

Joskus jos meen iltaviettään tai johonkin myöhäisiin juhliin yritän ottaa päiväunet jos saan unenpäästä kiinni. Tää siksi kun olen hiton väsynyt klo 22.