Olen nyt tutustunut Helsingin oikiksen vuoden 2011 valintakokeen lähtöpisteiden määräytymiseen ja pisterajoihin.
Koepistekiintiössä siis hyväksyttiin kaikki vähintään 47 koepistettä saavuttaneet, ja yhteispistekiintiössä kaikki vähintään 46 koepistettä ja 19 lähtöpistettä saavuttaneet. Siis siinä, onko lähtöpisteitä 19 vai 32 (maksimi) ei ole sisäänpääsyn kannalta mitään eroa. Lähtöpisteissä otetaan huomioon vain neljä koetta (äidinkieli, toinen kotimainen kaksi parasta seuraavista: vieras kieli, reaali, matematiikka). Ja tuo 19 pistettä tulee esim. rivillä M M M C, jos on kirjoittanut kielet matikan pitkän oppimäärän kokeina.
Sisäänpääsyn kannalta jokainen piste merkitsee, eli sillä, pääseekö yhteispistekiintiössä vai koepistekiintiössä ON mielestäni väliä, vaikka ero onkin (vuonna 2011 siis) vain yksi piste. Mutta jos olen nyt ymmärtänyt oikein, niin tuohon yhteispistekiintiöön pääsee melko keskinkertaisella yo-todistuksella ja jos on kirjoittanut vaikka L-rivin, niin siitä ei saa mitään lisähyötyä.
Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin!
Koepistekiintiössä siis hyväksyttiin kaikki vähintään 47 koepistettä saavuttaneet, ja yhteispistekiintiössä kaikki vähintään 46 koepistettä ja 19 lähtöpistettä saavuttaneet. Siis siinä, onko lähtöpisteitä 19 vai 32 (maksimi) ei ole sisäänpääsyn kannalta mitään eroa. Lähtöpisteissä otetaan huomioon vain neljä koetta (äidinkieli, toinen kotimainen kaksi parasta seuraavista: vieras kieli, reaali, matematiikka). Ja tuo 19 pistettä tulee esim. rivillä M M M C, jos on kirjoittanut kielet matikan pitkän oppimäärän kokeina.
Sisäänpääsyn kannalta jokainen piste merkitsee, eli sillä, pääseekö yhteispistekiintiössä vai koepistekiintiössä ON mielestäni väliä, vaikka ero onkin (vuonna 2011 siis) vain yksi piste. Mutta jos olen nyt ymmärtänyt oikein, niin tuohon yhteispistekiintiöön pääsee melko keskinkertaisella yo-todistuksella ja jos on kirjoittanut vaikka L-rivin, niin siitä ei saa mitään lisähyötyä.
Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hah, mä suosittelisin kyllä perehtymään mielummin pääsykoekirjoihin kuin noihin viimevuoden pisterajoihin.
Hankala perehtyä kun ensi vuoden pääsykoekirjat julkaistaan vasta vuoden päästä.
Koepistekiintiössä hyväksyttiin kaikki vähintään 47 pistettä saaneet JA 46 pistettä saaneista ne, joilla oli 19 lähtöpistettä.
Yhteispistekiintiössä hyväksyttiin kaikki vähintään 73 pistettä saaneet.
Joten summa summarum tuolla M M M C ei todellakaan yllä tuohon yhteispistekiintiöön. Siinä olet kyllä oikeassa, että oikikseen pyrkiessä ei yo-todistuksella tee juuri mitään. Kunhan vaan pärjää loistavasti valintakokeessa.
Kiitos selvennyksestä! :)
Jos kirjoitat pelkkiä laudatureja saat siitä noin 4-5 pisteen 70:stä etumatkan niihin, jotka kirjoittavat pelkkiä eximioita tai alempia. Tuohon pistemäärään mahtuu esimerkiksi pari-kolme virhettä aukkotäydennys- tai monivalintatehtävässä tai parin asian unohtaminen esseetehtävässä. Oikeustieteelliseen pääseminen on siis kaikkein eniten kiinni siitä, miten hyvin luet kirjat, mutta ei koskaan pidä unohtaa, että joka vuosi monet jäävät muutaman pisteen päähän rajasti pelkillä koepisteillä ja silloin YO-todistuksen merkitys on ratkaiseva.
Jos haluat saada kirjoituksista jotain hyötyä oikikseen hakemiseen, pyri kirjoittamaan mahdollisimman monta laudaturia. Muuten yo-todistuksestasi ei oikein ole tämän suhteen hyötyä.
Kysy itseltäsi asia toisinpäin - on siitä jotain pahasti haitallista?
Yo-paperit on vain yleissivistävä koulutus. Ehkä ennen sillä oli enemmän painoarvoa ja vain rikkaiden ja hyvinkoulutettujen vesat pääsivät lukioon ja kirjoittivat.
Onhan näitä politiikkoja yms isoja herroja ja rouvia , joilla ei ole yo-tutkintoa tai muutakaan akateemista ammattia. Huonoilla papereilla voi päästä kunhan on oikeassa politiikassa ja puolueessa sekä rahaa vanhemmilla tai itsellä. Myös ennen opiskeltiin paljon yksityisestikkin.
Nykyään s eon vain paperi, jolla voi hakea opiskelemaan. Koulutusvaihtoehtoja ja eri kanavia on paljon.Monipuolisempi koulutus voi olla ammatillinen koulutus. Yo-paperilla voi olla ainoastaan haussa, jos vaaditaan todella hyvää keskiarvoa ja papereita.
Myös työpaikan suhteenkaan sillä ei näyttäisi olevan merkitystä. Jos sinulla on suhteita tai olet politiikassa tms. niin papereita ei kysellä. Samoin työmarkkinoilla jos on vanhemmat johtoportaassa niin työpaikka löytyy ja monasti koulutettu hakija jää kakkoseksi. Näin se vaan mennee todellisuudessa.
Politiikassa on tälläkin hetkellä paljon ns. kansa/perus yms vastaavalla koultuksessa olevia henkilöitä. Samoin työelämässä. Eikö nykyisellä Presidentilläkin ollut erittäin huonot yo-papreit verrattuna kanssakilpailijaansa.
Eli ei silläkään ollut mitään merkitystä asian suhteen ja huonoillakin papereilla voi päästä vaikka mihin.
Vielä tänäpäivänä moni vanhempi järjestää omille lapsilleen työpaikan missä he itse työskentelevät. Vaikka olisi kuinka vaativa työ niin tässä myöskään ei papereilla ole väliä vaan kun on tuttu ja kyllä se oppii helposti.
Onneksi on jo niin paljon eri koulutusvaihtoehtoja olemassa, että lähes kaikkiin voi päästä jos on ammatillinen koulutus tai opisto, AMK tai vastaava tutkinto suoritettu. Myös yliopistossa on paljon vaihtoehtoja opiskella ilman yo-papreita.
Ei pidä paikkaansa! Sauli on älukäs mies!
Hyvillä ammatikoulun papereilla saa myös ihan kivasti pisteitä..
Niin, itse pääsiin suoraan papereilla, mutta eri alalle. Riippuu paikasta. Yo-tutkinto on ennen kaikkea yleissivistävä, voihan sitä yliopistoon/amkhon päästä amispohjaltakin mutta kyllähän se jotain hakijiasta kertoo että on menty sieltä mistä aita on matalin ja että sivistys ei kiinnosta (miksi siis edes hakea opiskelemaan?)
En tiedä, olenko vanhanaikainen, mutta arvostan hyvää yleissivistystä. Olen paljon tekemisissä ammatillisen koulutuksen saaneiden kanssa ja heistä harva on panostanut opiskeluunsa vaan päämääränä ollut saada ammatti mahdollisimman nopeasti.
Suomenkielen ja vieraiden kielien taso heikko eivätkä hallitse ns. ammattisanastoa. Lukio on hyvä paikka panostaa kieliin, kun aikaa siihen vielä on. Sitten jatko-opinnoissa saa oman alan sanaston ja käytännön harjoitusta.
Aikoinaan omalle alalle pyrkiessä pääsykokeet olivat tärkeimmät, todistuksesta kysyttiin vain, oliko se olemassa vai ei. Vielä 33v. työhaastattelussa kysyttiin yo-todistusta, joka mielestäni oli tosi outoa, nyt ymmärrän.
Täytyy nyt ihan yleisesti todeta, että vaikka monelle alalle pääsee huonollakin todistuksella, niin ongelmia voi tulla sitten opintojen edetessä, jos ei tiettyjä perustaitoja ole. Malliesimerkkinä ruotsi, jonka suorittamisessa monilla opiskelijoilla on suuria vaikeuksia korkeakouluissa. Sitä todistusta kun ei käteen saa ennen kuin virkamiesruotsi on suoritettu hyväksytysti.
Siitä on mahdollisesti hyötyä vain opiskelupaikkaa haettaessa. Ei silti takaa mitään, jos pääsykoemenestys on heikko..Eli valmistu hyvin pääsykokeeseen. Parhaiten niissä yleensä menestyvätkin keskiverto-oppilaat, koska he panostavat niihin kunnolla ja ovat motivoituneita. Myöhemmin työelämässä kukaan ei vilkaise yo-papereitasi.. arvosanoja tms, ei ole mitään merkitystä.
Ei välttämättä. Mistähän saisi muuten lainaksi lakin juhlia varten. Eihän sillä mitään sen jälkeen tee. Saako vaatevuokraamoista?