Pissittikö Fertilog satama Naskia

Fertilogin lannoiteliikenteelle kaksi varastoa Mussalon satamaan

2.5.2011

Venäläinen lannoitteita valmistava yritys Fertilog investoi Kotkan Mussalon satamaan terminaaleihin noin 16 – 18 milj. euroa. Mussalon A-laiturille rakennetaan kokonaan uusi lannoiteterminaali, minkä lisäksi Fertilogin sisaryritys Logifert Oy osti 21.4.201 Suomen Viljava Oy:ltä niin ikään A-laiturilla sijaitsevan viljavaraston, joka tullaan muuttamaan lannoiteliikenteen käyttöön sopivaksi. Molemmat terminaalit valmistuvat loka-marraskuussa. Kahdesta lannoiteterminaalista muodostuu merkittävä logistinen ja ainutlaatuisen ympäristöystävällinen palvelukokonaisuus, jossa pyritään mahdollisimman pitkälle hyödyntämään samaa rautatiekalustoa ja samoja valtamerialuksia meno-paluuliikenteessä. Junavaunut puretaan ja laivat lastataan kuljettimilla ja terminaalit varustetaan nykyaikaisella käsittelytekniikalla. Jo ensimmäisenä vuonna terminaalissa tullaan käsittelemään yli 800 000 tonnia Venäjältä Kauko-Itään, Etelä-Amerikkaan ja Eurooppaan laivattavia lannoitteita. Lannoitteet ovat pääosin ureaa ja ne tuodaan Kotkaan junilla. Kotkasta lannoitteet laivataan edelleen Panamax-luokan aluksiin. Vuositasolla liikennemääräksi on arvioitu 1,2 – 1,4 milj. tonnia. Työpaikkoja syntyy parisenkymmentä. CHS Solids & Bulk Oy:n myyntijohtaja Tapio Silvennoinen korostaa, että 15,3 metrin syväväylä, terminaalialueen erinomainen sijainti ja hyvät rautatieyhteydet olivat keskeinen syy siihen, että Fertilog valitsi Kotkan Mussalon lannoiteliikenteensä satamaksi. Kotkan Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naskin mukaan Kotkan Satama Oy on pitkään hakenut merkittävää 15,3 metrin Itämerimax-väylää tarvitsevaa liikennevirtaa saadakseen syväsataman kapasiteetin parempaan hyötykäyttöön. ”Nyt käynnistyvät suurimittaiset lannoitekuljetukset vastaavat erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Kuljetukset lisäävät sekä vientiä että tuontia. Uudella lannoiteliikenteellä pystytään korvaamaan lähes kokonaan päättyvän kaasuputkihankkeen kuljetukset." Hankkeen masterplanin on tehnyt EP-Logistics Oy. Logististen ratkaisujen konsultoinnista ja palvelutuotannosta on vastannut CHS Solids & Bulk

Toivossa on hyvä elää?

Minulla on vahva epäilys osa 20 milj€ summasta on siirtynys omiin taskuihin, ja velka jää lainan antajan luottotappioiksi?

Urea on liian halpaa Bulkkia ei sen väliitämisellä tuollaisia lainoja maksella.

Lisitsynit ovat mukana usean yhtiön toiminnassa
OUTI SALOVAARA

Kirjanpito- ja rahanpesuepäilyjen kohteena olevien lappeenrantalaisten Niko Trade ja Massum Trade -yhtiöiden talous on tilintarkastuskertomusten mukaan epävarmalla pohjalla. Lappeenrantalaisten Larisa Lisitsynin ja hänen miehensä Nikolai Lisitsynin eniten julkisuudessa olleen yhtiön Niko Traden tilintarkastaja varoittaa yhtiötä runsaista vakuudettomista lainoista.
Yhtiön taseessa olevasta varallisuudesta, noin 3,8 miljoonasta eurosta, 90 prosenttia koostuu epävarmoista lainasaamisista. Osinkoja yhtiö kuitenkin pystyi jakamaan viime vuodelta reilut 2,3 miljoonaa euroa.
1996 perustetun Niko Traden liikevaihto oli vuonna 2004 päättyneellä tilikaudella 1,8 miljoonaa euroa, mistä se huhtikuussa 2005 päättyneellä tilikaudella tippui noin miljoonaan euroon.
Massum Trade Oy on perustettu 1997 puutavarakauppaa varten. Kaupparekisterin mukaan yhtiö vuokraa ja hallinnoi kiinteistöjä. Se muun muassa on toimittanut polttoöljyä Etelä-Venäjältä Venäjän Karjalaan ja Suomeen.
Massum Traden toiminta on ajettu alas, ja sen liikevaihto tippui vuoden 2003 reilusta kahdesta miljoonasta eurosta 7 600 euroon vuonna 2004.
Hiipuneen Massum Traden taloustilanne on viimeisen eli vuoden 2004 tilinpäätöksen mukaan heikko, sillä sen omavaraisuusaste on pakkasella. Massum Trade on saanut lainaa muun muassa Niko Tradelta.

Rikostutkinnan kohteena olevien Niko Traden ja Massum Traden ohella Lisitsynit ovat mukana myös muissa, osin toisiaan lainoittaneissa yrityksissä. Näitä yhtiöitä ovat Mustola Dryer Oy, Teldamatic Oy, Minorca Oy ja Lissitsyn Oy.
Mustola Dryer -puunkuivaamo rakennettiin Lappeenrantaan 2000-luvun alussa. Laitoksen toimialana on Venäjältä tuotavan sahatavaran kuivaaminen ja jatkojalostaminen. Vuonna 2004 yhtiö tuotti tappiota yli 280 000 euroa noin 490 000 euron liikevaihdolla.
Yhtiö on välttänyt konkurssiuhan yli kahden miljoonan euron pääomalainalla, jonka ovat antaneet yhtiöryppään muut yhtiöt. Lainalla on tilinpäätöksessä saatu kuitattua aikaisempina vuosina kertyneet tappiot.
Mustola Dryerin omaisuus koostuu lähes yksinomaan kuivaamon ja höyläämön koneista ja laitteista. Velkaa sillä on yli 4,6 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on ollut keskimäärin kolme työntekijää. Nikolai Lisitsynin omistaa yhtiön toisen osakkaan kanssa.

1998 perustetun Minorca Oy:n päätoimiala on puutavarakauppa, ja se toimittaa haketta Venäjältä Suomeen. Minorcalla on vuonna 2000 perustettu venäläinen sahausalan tytäryhtiö Minorca Doz Käkisalmessa. Lisitsynit eivät omista yhtiöitä, vaan Larisa Lisitsyn on yhtiön palkattu toimitusjohtaja.
Minorcan liikevaihto viime vuonna päättyneellä tilikaudella oli noin 1,4 miljoonaa euroa, ja se tuotti voittoa lähes 19 000 euroa.
Tilintarkastaja huomauttaa yhtiöllä olevan yli 1,2 miljoonaa vakuudettomia lainoja Lisitsynien yritysryppään yrityksiltä. Se tarkoittaa myös Minorcan varallisuuden perustuvan hyvin pitkälle epävarmoihin saataviin.

Monialayhtiö Teldamaticin pääbisnes on tietoliikenne. Yhtiö on perustettu 1988, ja sen toimitusjohtaja on kaupparekisterin mukaan helsinkiläinen Arkady Zlobin. Nikolai Lisitsyn on hallituksen puheenjohtaja, mutta Lisitsynit eivät ole yhtiössä osakkeenomistajina. Yhtiöllä on ollut tilinpäätöksen mukaan kolme työntekijää.
Teldamaticin liikevaihto viime vuonna oli lähes neljä miljoonaa euroa, ja voittoa se tuotti noin 40 000 euroa.
1993 perustetun Lissitsyn Oy:n toimiala on asuntojen vuokraus, eikä sille ole kertynyt liikevaihtoa käytännössä lainkaan. Se omistaa puolet Mustola Dryer Oy:stä.


Kirjoittaja: Outi Salovaara
Julkaisupäivä: 09.04.2006

Kuka tai mikä antoi vakuudet Fertilogin 20 milj€ lainalle?

Miten lannoitetta liikkuu tällä hetkellä, yhtään lannoitevaunua ei ole näkynyt kesäkuussa?

Onko alumiinisavea tullut yhtään tonnia ?

ryssään ei ikänä pidä luottaa.

Pari asiakasta lähtenyt jo pois. Menivät baltian maihin, siellä kun on huomattavasti halvempaa kun ei tarvitse maksaa väylämaksuja. Hyvin se valtio osaa taas tappaa suomen satamat. Väylämaksujen alennukset ovat jo käsittelyssä, mutta taitaa olla liian myöhäistä.

Tällä viikolla Kimmo Naski ilmoitti että Fertilog on siirtänyt lannoitekuljetukset Latviaan.
Nyt herää kysymys mitä tapahtuu 20 milj € lainalle minkä myönsi OP Pohjola?
2. kysymys mitä tapahtuu alueelle joka on vuokrattu 50 vuodeksi Fertilogille?

Pissittihän se.

Ei ryssään pidä koskaan luottaa mokomiin paska housuihin maarosvoihin

venäläiset on meidän parhaat ystävät