muutamaan otteeseen päivässä tuntuu alamahalla siltä kuin kuukautiset olisivat alkamassa. vatsa kramppaa tai supistelee tai miksi sitä nyt kutsuisi. tätä kestää muutamista sekunneista puoleen minuuttiin. tätä on ollut oikeestaa plussaamisesta lähtien. onkohan kellään muulla samankaltaisia oireita? ekaa odotan ja en oikeen tiedä kuuluuko asiaan.. neuvola ensiviikolla niin täytyy sieltä kysellä asiasta...
rv8 ja menkkamaiset kivut
anqelique22
44272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Täysin normaalia. Kohtu venyy ja paukkuu ja tästä kivut johtuvat. Mikäli sinulla ei ole veristä vuotoa, en olisi ollenkaan huolissani. Enemmän olisin huolissani siitä, jos mitään alavatsatuntemuksia ei olisi.
Ei oireettomuuskaan huolenaihe ole, toisilla vaan raskaus saattaa olla täysin oireeton, toisilla taas on kaikki mahdolliset vaivat.... JOKAINEN RASKAUS ON YKSILÖLLINEN ja sitä ei tule verrata edellisiin eikä ystävien raskauksiin!
Todellakin on aivan normaalia, johtuu kohdun kasvusta. Tulet vielä varmasti myös tuntemaan alavatsalla tai nivusissa repäiseviä tuntemuksia äkkiliikkeen seurauksena, esim. aivastamisen, nopeasti tuolilta nousemisen tai vaikka sängyssä kylkeä kääntämisen yhteydessä, myös nämä tuntemukset ovat täysin normaaleja vaikka niitä saattaakin ensin pelästyä. Toisilla saattaa rv8-11 esiintyä tuhruvuotoa vessassa käydessä (tulee pyyhittäessä paperiin) tämäkin on normaalia MUTTA jos runsasta kirkkaan veristä vuotoa alkaa esiintyä kannattaa kääntyä heti äitiyspoliklinikan tai naistentautien poliklinikan puoleen.
Mulla oli menkkamaisia kipuja monta viikkoa. Odottelinkin, että menkat alkaa, kun tuntui just siltä. Joskus kp 48 vasta tein raskaustestin (oikeesti kolme) ja vielä senkin jälkeen menkkamaiset kivut jatkuivat ja aivastaessa repäisi alavatsasta. Nyt menkkamaisiakipuja ei juurikaan enää ole, mutta kaikenlaisia muita alavatsannippailuja on kyllä. Nyt menossa rv 9 2. Mulla myöskin pahoinvointi on hyvin vaihtelevaa. Yhtenä päivänä etoo aamusta iltaan ja toisena päivänä on mitä parhain olo. Mä en ole menkkamaisista kivuista ollut ollenkaan huolissani, vaikka täälläkin ensimmäinen olisi tulossa, jos ei nyt mitään yllätyksiä tule. Google on se paras ystävä ja vihollinen näissä asioissa ;)
Neuvolassa kävin ekaa kertaa viime torstaina (rv8 5) ja siellä yritettiin myös sydänääniä kuunnella sillä ehdolla, etten mene paniikkiin, jos niitä ei kuulu ja ymmärrän sen, että on hyvin pieni todennäköisyys, että sillä laitteella sydänääniä edes saadaan niillä viikoilla kuulumaan. Niin vaan se neuvolantäti oli kuitenkin sikiön sydänäänet löytävinään, vaikkakaan ei mulle asti saanut niitä kuulumaan ( vanha laite ja hyvin tietämätön "potilas", joka ei tiennyt, mitä pitää kuulostella :D).
Joka tapauksessa mä ajattelen sen niin, että jos kahden viikon päästä ultrassa ei elävää sikiötä löydy, en mä olisi voinut mitään tehdä toisin. Nämä asiat ei vaan ole meidän käsissä. Se tapahtuu, mikä on tarkoitettu tapahtuvaksi. Näillä asioilla mä tsemppaan itseäni jaksamaan sinne ekaan ultraan asti, enkä edes anna itseni ajatella, että olen raskaana. Niin kauan, kun mulla ei siitä konkreettisia todisteita ole (eli ultrassa todettu elävä sikiö oikeassa paikassa), niin en siihen uskokkaan. Toki yritän elää mahdollisimman terveellisesti jne. Mutta vauvasuunnitelmia en tee, enkä anna miehenkään tehdä.
Anteeksi, eksyin aiheesta.