haluaisin kysyä yksinhuoltajilta, mitä positiivista on olla yksinhuoltaja? Mitkä asiat siinä on hyviä? Teen itseasiassa tästä asiasta esitelmää ja tuntuu, että jokaisessa tiedonlähteessä puhutaan vain kaikesta negatiivisesta, joka liittyy yksinhuoltajuuteen.. Kiitos jo etukäteen!
positiivista?
help
5399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
-Ei vanhempienvälisiä riitoja
-Ei kiistoja säännöistä, 1 aikuinen päättää
-lapselle enemmän aikaa ( ydinperheissä yleensä vähemmän aikaa lapselle )
- vanhemman ja lapsen suhde läheisempi
- Yh ( nainen tai mies ) on tasapainoisempi, kuin epätoimivassa parisuhteessa.
Tässäpä nämä tärkeimmät asiat, jotka mieleeni tulivat. Itse olen onnellinen äiti, vaikkakin yh :)
Allekirjoitan jokaisen mainitsemasi kohdan. Yksinhuoltajuus voi olla vanhemmalle ja lapselle suuri onni!
Yksinhuoltajuuden paras pointti on ollut perusrauha,joka muutti kotiimme eron jälkeen.
Tunne,että kotonansa saa olla niin kuin kotona. Jatkuva huoli kaikesta poistui puolison myötä. Saan olla lapsilleni aikuinen,ottamatta kehittymättömän siipan haihatteluja huomioon. Talous ei ole sen tiukempi kuin ennenkään,mutta voiko rauhallista mieltä mitata rahassa? Ei,koska sen arvo on mittaamaton.
Olen ollut yh jo 9 vuotta. Lapset ovat nyt lukiossa, ovat kunnollisia, tunnollisia nuoria, joihin minulla on hyvät välit.
Meillä ei ole parisuhderiitoja, kotona on hyvä ilmapiiri. Olemme sellainen tiimi ja vedämme yhtä köyttä. Tämä on ollut elämäni parasta aikaa ehdottomasti!
Ei ryyppäävää miestä nurkissa, ei turhia tappeluja, ei nyrkkeilysäkkinä oloa... Kun äiti voi paremmin, voi lapsikin paremmin. Kun äiti nauraa, lapsikin nauraa...
Jakaisin mielelläni arjen toisen kanssa, mutta yhtään päivää en vaihtaisi pois siitä ilosta että olen vielä hengissä ja saan viettää elämän parhainta aikaa poikani kanssa rauhassa. Hänen lapsuuttaan.
Ja saan ihan itse päättää mitä teen omassa kodissani ja milloin. Jos haluan tanssia hulahulaa keskellä yötä, voin tehdä sen ilman jonkun räyhäämistä taustalla. Ei tarvitse tapella rahasta, tiukkaa tekee mutta on sen arvoista. Maksaahan hän elatuksen, joten hoitaa oman osansa.
Ja parasta koko erossa ja yksinhuoltajuudessa: Isäkin kasvoi isäksi. Vuosia siihen meni, mutta kuitenkin...
Höpsö kirjoitus, mutta hyvää kesää ja jaksamista kaikille tämän lukeneille ja yksinhuoltajille :)
Nautitaan olostamme ja elämästä, ilman katkeruutta