kissanpentu?

Jos vanhempasi oikeasti tukevat sinua ja olet valmis sitoutumaan eläimeen joka voi elää jopa yli 20 vuotta niin miksei? Mutta voivatko vanhempasi pitää huolta kissasta silloin jos et jostain syystä voi ottaa kissaa mukaan kun lähdet opiskelemaan?
Suosittelen ottamaan kissanpennun eläinsuojeluyhdistykseltä, näin tarjoat kodin sitä tarvitsevalle etkä tule tukeneeksi pentutehtailua.
Barffaukseen kannattaa myös tutustua, se ei ole niin vaikeaa miltä vaikuttaa ;)

Et ellei vanhempasi ole todellakin valmiita ja halukkaita osallistumaan kissasi hoitoon ja kuluihin 100%.
Muutaman vuoden kuluttua lähdet opisekelemaan. Voitko ottaa kissan mukaasi, riittävätkö rahasi sen hoitoon vai ovatko vanhempasi halukkaita hoitamaan kissaasi?
13-vuotias on vielä heppa-, koira-, kissa- ym. "hullu" ja onnesta soikeana lupaa pyhästi hoitaa eläimen niin hyvässä kuin pahassa.
Mutta entäs kun muut asiat mm. pojat, harrastukset ja koulutie viekin huomion?

Olin itse 16-vuotias ennen kun sain ensimmäisen oman kissani ja olin mukamas valmis siitä täysin huolehtimaan.
Kyllähän minä sen ruokin kun vanhemmat ruuat maksoivat ja hampaat irvessä hiekkalaatikon puhdistin, mutta kun olisi ollut aika viedä kissa ulkoilemaan. Niin. Tunnustan että mieluummin lähdin kavereiden kanssa kaupungille hauskaa pitämään.

Nyt reilusti 10 vuotta myöhemmin olen jo kypsempi ja ymmärrän että lemmikin omistamisessa on iso vastuu ja että se tulee myös todella kalliiksi. En voi enää ostaa muotivaatteita tai vaihtaa laukkua yhtä usein kuin ystäväni, mutta olen onnellinen kun voin tarjota kodin ja HYVÄN hoidon kahdelle aika iäkkäälle löytökissalle.

Eli, jos lapsi haluaa lemmikin, on myös VANHEMPIEN se haluttava ja sen hoitoon osallistuttava kaikin tavoin vuosikausia!

Lemmikki on iso vastuu, mutta jos sen koko perhe on valmis ottamaan, niin edessänne on onnellisia päiviä ja vuosia

vanhempani on kyllä valmiit hoitamaa kissaa ja he ovat myös kissaihmisia koska heillä on ollut ennenkin kissoja. ei hätää, kissa saa varmana hyvän kodin =) en muuten ottaisi kissaa jos minä ja vanhempani ei olisi valmiita hoitamaan ja ottamaan vastuuta siitä =D kiitos kun vastaatte!!

Itse sain ensimmäisen lemmikkini (pupu)12-vuotiaana, ja voin kyllä rehellisesti sanoa hoitaneeni sitä hyvin ja vastuuntuntoisesti sen koko elämän ajan. Lemmikki opettaa nuorelle vastuuta, ja antaa myös paljon. Lemmikille on helppo kertoa murrosiän ja ihmissuhteiden tuomista vaikeuksista ja salaisuuksista silloin, kun niistä ei voi kellekään muulle kertoa. : )

Opiskelijana ja nykyisenä kissan omistajana voin kertoa, että kyllähän lemmikki hankaloittaa hieman opiskelujen aloittamista; kokemuksesta voi kertoa esimerkiksi vuokra-asunnon hankinnan olevan vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kissa kannattaa totuttaa valjaisiin ja autossa/junassa matkustamiseen heti pentuna, sillä opiskeluaikana tulet varmasti kuljettamaan kissa mukanasi (et voi jättää sitä viikonlopuksi yksin, kun menet vanhemmillesi kylään).

Muistathan tutustua kissan hoitoon tarkkaan, varsinkin ravintoon. Kuivaruoat eläinkaupasta, ja jos marketista ostat märkäruoat tarkista, ettei niissä ole sokereita tai viljoja. : )

asumme maalla joten kissa pääsee ulkoilemaan itsestään ja säännölisesti! =)

oot valmiss ottamaan silä noi jotka sano ettet oo niin ne on vääräs koska kissa on helpompi kun koira ja melkee saman tyyppinen onnea hankintaan:)